Siilinkarin loisto remontoitiin syksyllä 2015 ja siinä yhteydessä silloinen sektoriloisto vaihdettiin apuloistoon, jonka valotunnus on valkoinen vilkkuva valo.
Liikenne- ja viestintäviraston Loistokirjassa ilmoitetaan kunkin turvalaitteen valon nimellinen kantomatka meripeninkulmina. Siilinkarille ilmoitettu arvo on 6M. Suomen loistot, yleistiedot -oppaan sivulta 13 löytyy taulukko, jonka avulla on määriteltävissä valon nimellistä kantomatkaa vastaava loiston valovoima kandeloissa.
https://asiointi.traficom.fi/fi/web/asiointi/henkiloasiakkaat/merenkulku-ja-veneily/loistot
Kysyjä ehkä tarkoittanee erillisellä digilaitteella digiboksia, joita hankittiin Suomen koteihin analogisten lähetysten loppuessa vuonna 2007.
https://nostalgia-tv.fi/digisiirtyma/
Nykyisissä taulutelevisioissa "digiboksi" on sisäänrakennettu, joten erillisiä laitteita lähetyksen vastaanottamiseen ei tarvita.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Digitaalisovitin
Kyseisen kappaleen esittää: The Real Tuesday Weld, kappale löytyy heidän
The Real Tuesday Weld I. Lucifer albumiltaan, joka julkaistiin 3.5.2004.
Kyseinen kappale on nimeltään: Bathtime in Clerkenwell.
Ylen Elävästä arkistosta löytyy Ilkamat-viihdeohjelman katkelma, jossa Ilkka Ryömä laulaa laulun Omatekemä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/16/omatekema-viisu-ei-rivo-eika-p…. Tarkoititkohan tätä laulua?
Laulu on alkujaan ruotsalaisen laulajan ja koomikon Povel Ramelin käsialaa ja nimeltään Själv. Se kuultiin 31.1.1955 När schlagern dog -nimisessä radio-ohjelmassa, jossa esitetyt kappaleet myös levytettiin potpurina. Sen voi kuunnnella esim. YouTube-palvelussa: https://www.youtube.com/watch?v=bLvZ5WIECA4. Själv alkaa kohdasta 4:45.
Valitettavasti en onnistunut löytämään yhteyttä ranskalaiseen elokuvaan tai tietoa laulun ranskankielisestä tulkinnasta.
Lähteet:
Elävä arkisto: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/16/omatekema-viisu...
Koruja tai upotuksia valmistettaessa simpukan ulkokuori hiotaan pois, jäljelle jäänyt helmiäiskerros muotoillaan halutulla tavalla ja lopuksi kiillotetaan. Helmiäinen on erittäin kestävä materiaali. Video helmiäiskorun valmistuksesta: https://www.youtube.com/watch?v=eN-COeLQOrw Tietoa helmiäisnappien valmistuksesta: https://www.keikari.com/blogi/helmiainen/ Esimerkkejä helmiäisupotusten valmistamisesta: https://ich.unesco.org/en/RL/craftsmanship-of-mother-of-pearl-inlay-01874 Tietoa helmiäisestä englanninkielisessä Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Nacre
Kappale löytyy nuottikirjasta Tulipunaruusut (FM04237-4), Fazer 1979.
Nuottikirja on Kuopion pääkirjaston musiikkiosaston kokoelmissa ja tällä hetkellä näyttäisi olevan jopa paikalla (musiikkiosaston tietopalvelun puhelinnumero on 017 182325, musiikkiosaston lainaus 017 182324)
Fantasian määritelmää on kysytty kirjastonhoitajilta aikaisemminkin, näin käsitettä on avattu aiemmassa vastauksessa:
"Jos kysyjä tarkoittaa kysymyksellään sitä, mitä käsitteellä 'fantasia' tarkoitetaan kirjastomaailmassa ja taiteiden luokituksessa, vastaus voisi olla 'fiktiivisen ilmaisun laji, jossa todellisen maailmamme luonnonlait eivät rajoita olioiden ja tapahtumien valikoimaa'. Rajanveto on aina ongelmallista, mutta yleisesti varmaan ajatellaan, että jos päähenkilöllä on esimerkiksi tieteelle tuntemattomia 'taikakykyjä', liikutaan heti fantasian puolella, vaikka tapahtumat sinänsä olisivat arkimaailmaa. Eri taiteenlajeissa fantasian ulottuvuuksia on sovellettu laajasti ja monipuolisesti. Jos kysyjä tarkoittaa yleisemmin sanan...
Finna.fi:stä löytyy haulla keskiaika ja kalastus kirjallisuutta, näiden joukosta voisi löytyä jotain teitä kiinnostavaa. Suomen kalakirjastosta ei löydy asiasanalla keskiaika kirjallisuutta, mutta kalastus -- historia asiasanalla tehdyn haun tuloksesta saattaa löytyä jotain sopivaa. Suomen kalakirjasto ei valitettavasti ole mukana Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, mutta sinne voi lähettää kysymyksiä suoraan osoitteella Info@suomenkalakirjasto.fi.Kalastukseen liittyvää välineistöä ja historiaa on talletettu museoihin, mm. Suomen Kansallismuseeon. Se on mukana Kysy museolta -palvelussa, joten sen puoleen kannattaa myös kääntyä.
Helsingin kaupunginarkistosta löytyy esimerkiksi seuraavat asiakirjat:
https://yksa3.darchive.fi/YKSA3/public/archive/HELKA/Archive.action?res…
Liitteissä : BENGTSÅR.PD on varsin lyhyt historia.
Lisätietoja voit kysyä esimerkiksi oheisella lomakkeella Kaupunginarkistosta:
https://www.hel.fi/tieke/fi/kaupunginarkiston-palvelut/kaupunginarkisto…
Selasin myös useita kokoelmissamme olevia koulukoteja käsitteleviä kirjoja, mutta kyseisestä laitoksesta en löytänyt tietoja.
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa on vanhat Ilta-sanomat mikrofilmeinä vuodesta 1932 alkaen (29.2.-). Mikrofilmejä voi tulla kirjastoon lukemaan kirjaston aukioloaikoina lukulaitteelta. Kuvan löytäminen voi tosin olla iso urakka, jos lehden päivämäärä ei ole tiedossasi.
Lukulaitteita on kaksi, toiselta voi myös tulostaa ja skannata. Lukulaitteen voi varata Varaamo-palvelun kautta. Alla lisää tietoa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1600468__Siltasanomat__P0%2C3__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palvelut
https://varaamo.hel.fi/
Hei! Jos varaus ei ole vielä matkalla tilassa tai odottaa noutoa tilassa, voit vaihtaa noutokirjaston omissa tiedoissa helmet.fi sivuilla. Jos varaus on jo matkalla tai noudettavissa kirjastoautosta, voit soittaa kirjastoauto-osastolle puh. 043 825 1752 tai lähettää sähköpostia auto.kirjasto@vantaa.fi ja kysyä, onnistuuko varausten noutopaikan vaihtaminen.
Molempien nimien kantamuoto on Johannes. Juho ja Juhani viettävät molemmat nimipäiväänsä juhannuksena 24.6. Vielä 1800-luvulla päivälle ei ollut merkitty nimipäivän viettäjien nimiä, vaan päivä oli almanakassa nimellä Johannes Kastajan päivä. Juhani lisättiin nimipäiväkalenteriin vuonna 1950, mutta Juho-nimen lisäämisvuodesta ei ole selkeää kirjallista tietoa (kts. lähteet). Vuoden 1945 nimipäiväalmanakasta Juho kuitenkin löytyy, mikä tarkoittaa, että se on lisätty kalenteriin nimipäiväuudistuksessa joko vuonna 1929 tai 1945.Mahdollista lisätietoa voi kysyä Helsingin yliopiston almanakkatoimistosta.Lähteet:Saarikalle, Anne. Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus, 2007.Vilkuna, Kustaa. Etunimet. 4. uud. laitos. Otava,...
Voit hakea vaikkapa Googlesta eläinkuvia. Yleensä sellaiset kuvat, jotka ovat julkisilla hakukoneen sivuilla, ovat vapaasti käytettävissä.(www.google.fi - kuvahaku)
Kyseinen sävelmä on morsiuskuoro Richard Wagnerin Lohengrin-opperasta. Se alkaa sanoilla Treulich geführt ziehet dahin. Siitä on olemassa kaksi suomennosta: Jalmari Finnen Hääkammioon vuodelta 1920 sekä uudempi Erkki Pullisen Nyt naimisiin.
Finnen suomennos on tekijänoikeuksiltaan vapaa ja se löytyy Sibelius-Akatemian Laura-tietokannasta. (Linkki alla). Tekstin saa esille valitsemalla Finnen suomennokset-valikosta.
Wagnerin morsiuskuoron tiedot Laura-tietokannassa.
Pullisen teksti on tekijänoikeuden alainen. Jos haluaa käyttää sitä, luvan voi hankkia Teostosta.
Hei,
Kyseessä taitaa olla Eric: Tetfol suden poika (Helsinki : A-lehdet, 1984; alkup. Le fils du Loup). Tässä blogissa on kansikuva ja juonikuvaus, joka osuu muistamaasi varsin hyvin.
http://suolakuupielessa.blogspot.com/2014/01/tetfol-suden-poika.html
Suosittelen esim. seuraavanlaisia suomalaisia perinneruokakirjoja:
Larnemaa, Ari: Suomalainen ruokaretki, 2001
Ssuomalaisia ruokia 1 ja 2, 1975
englanniksi:
Arctic à la carte, 2001
Fantastically Finnish : recipes and traditions, 1985
Ojakangas: The Finnish cookbook, 1964
Pure : food, style and odd stories from the top
of the world, 2001
Hyvärinen, Hese: A survival guide to Finnish cuisine : for businesspeople,2000
Mäkelä, Eero, New flavours from Finland, 1995
Koskimies, Tiia: Finland - nature's table, 1996
saksaksi:
Koskimies, Tiia
Finnlands Natur deckt den Tisch, 1997
Mäkelä, Eero, 1942-
Neue kulinarische Erlebnisse aus Finnland, 1995
Tanttu, Anna-Maija, 1938-
Küchenkunst und Lebensart in Finnland, 1995
Traditionelle finnische...
Yrjö Koskinen on julkaissut runoja Suomettaressa sekä Joukahainen-albumissa. Etsimänne runo on ilmestynyt Joukahaisessa (Joukahainen VI, 1869).
Käytetty lähde: Suomen runotar I, 6.p. (Kirjayhtymä 1990)
Useiden lähteiden mukaan näyttäisi siltä, että suosio olisi jonkin verran laskussa.
Asiasta voi lukea tarkemmin esimerkiksi näistä lähteistä:
https://www.marmai.fi/uutiset/miljoonat-jattivat-facebookin-varsinkin-nuorten-kayttajien-maara-vahentynyt-parissa-vuodessa-selvasti/3345533e-6b30-36ca-a6bd-873ecaabd2a3
https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/716265ce-0039-482f-a2e1-2a7a5267d7d7
https://www.socialmediatoday.com/news/internal-research-shows-that-facebook-usage-is-in-decline-in-favor-of-inst/559366/
