Kyllä, kirjastoalaa voi opiskella monissa paikoissa. Alla linkki opetusta antavien oppilaitosten sivuille. Mahdollisuutta täydentää tai hyödyntää jo olemassaolevaa tutkintoa kannattaa selvitellä sivujen kautta:
https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/
Olisikohan kyseessä kenties Dieter Schubertin Jaska purjehtii (WSOY, 1982) - siinä ainakin purjehditaan silityslaudalla kerrostalossa. Tarinan päähenkilönä tosin ei ole poika, vaan Jaska-korppi. Jaska on katsellut pesästään Jussi-pojan kerrostalokodin lähellä, kuinka Jussi harjaa hampaitaan ja leikkii tavaroillaan. Kun Jaska käy nukkumaan, hän näkee unta, että on Jussi. "Jaska-Jussi" rakentaa silityslaudasta veneen. Kaapista löytyy siniraitainen lakana purjeeksi. Jaska avaa pesualtaan hanan ja laskee huoneen täyteen vettä...
Hei, mahdatko tarkoittaa “Shalom aleichem” tai "Salam aleikun"? Jos näin, ilmaisu on heprealainen tervehdys "rauha olkoon teidän kanssanne". Vastaava tervehdys arabian kielessä on salam aleikum (rauha kanssasi). lähde: Šalom – Wikipedia
Alkuperäinen versio tästä Mccartneyn nätistä akustisesta kappaleesta löytyy The Beatles nimiseltä levyltä, joka Valkoisena tuplanakin tunnetaan. Myös jonkin aikaa sitten ilmestyneistä Anthology-kokoelmista kolmannella on jonkinlainen versio kappaleesta, joskin alkuperäinen lienee laadukkaampi. Kumpaakin levyä löytyy useampi kappale pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuus kannattaa tarkistaa plussasta.
Olisikohan kyseessä Anna-Kaarina Kiviniemen tekstittämä ja säveltämä Kesytetty? Kappale tehtiin alunperin Pikku prinssi -kuunnelmaan radioon 1973. Kappale löytyy esim. Suuresta toivelaulukirjasto, osa 11. Laulun sanat alkavat seuraavasti: "Sinä olet minulle vain yksi, yksi tuhansien joukossa. En tarvitse sinua. En, en tarvitse sinua. Mutta jos kesytät minut, niin silloin me toisiamme tarvitsemme..."
Kiitos hienosta vinkistä! Tällä hetkellä tosiaan Helmet-kirjavarastosta löytyy yhdet kappaleet Axel Jensenin suomennetuista teoksista Joacim (1963), Line (Gummerus, 1960) ja Tago (Gummerus, 1979) ja niitä voi sieltä tilata.
Välitin toiveesi Helmet-kirjastojen hankintaosastolle. Jos kysyntä kasvaa eli tulee varauksia, kirjoja saatetaan hankkia lisää.
Hankintaehdotuksia Helmet-kirjastoille voi esittää myös hankintaehdotuslomakkeella, joka löytyy Helmet-verkkokirjastosta kohdasta Info ja alavalikosta Hankintaehdotus. Tässä myös linkki https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus.
Sinuhe egyptiläisen ensimmäinen painos julkaistiin v. 1945 kahdessa osassa. Kirjasta julkaistiin samana vuonna toinen painos ja se on yhteensidottu. Tiedot löytyvät Fennicasta (Suomen kansallisbibliografia) ja esim. kirjasta Mika Waltarin juhlakirja (WSOY 1958) Sinikka Musikan kirjoittamasta osasta Mika Waltarin tuotanto.
Löytämieni Gandhin kuolemaa koskevien sitaattien joukosta lähimmäs tämän suuntaista ajatusta on tainnut osua Gandhi itse. Kirjassaan Brahmacharya Gandhi and his woman associates Girja Kumar mainitsee Gandhin suorastaan toivoneen kuolemaa salamurhaajan uhrina. Kumarin mukaan Gandhi sanoi useasti, että hän olisi "väärä Mahatma", jos hän kuolisi luonnollisen kuoleman. ("Gandhi is also on record for his wish to die at the hands of an assassin. He had said several times, he would be a 'false Mahatma' if he were to die a natural death." Kumar, s. 357)
Euroopan suurin kovakuoriainen on tamminkainen eli tammihärkä (Lucanus cervus), mutta sitä ei esiinny Suomessa. Meidän suurikokoisista kuoriaisistamme isoin on sarvikuonokas, joka kookkaimmillaan voi olla viisisenttinen. Elinympäristön ja petomaisen käyttäytymisen perusteella todennäköisin ehdokas havaituksi ötökäksi lienee keltalaitasukeltaja (Dytiscus marginalis).Lajikoulu: Tunnista kookkaat kovakuoriaiset (suomenluonto.fi) tamminkainen (tammihärkä) - Lucanus cervus | Esiintyminen | Suomen Lajitietokeskus keltalaitasukeltaja - Dytiscus marginalis | Tunnistus | Suomen Lajitietokeskus
Kysymys on sinänsä mielenkiintoinen, mutta varsin mahdoton vastattavaksi. Evankelis-luterilaisesta kirkosta löytyy mediasta lähinnä muutama satunnainen maininta eroajien iästä tai sukupuolesta. Yleisesti kerrotaan vain eroajien - tai liittyjien - määrä sen enempiä erittelemättä.
Ilmoitus kirkosta eroamisesta tehdään viranomaisteitse vain niin sanottujen kansan- tai valtionkirkkojen eli ev.lut. ja ortodoksisen kirkon kohdalla. Muista ryhmittymistä ei liene virallista tilastoa. Eroamisilmoituksessa kysytään nimi ja henkilötunnus, joten teoreettisesti kyettäisiin tilastoimaan, minkä ikäisiä eroajat ovat. Mutta missään ei liene tietoa, onko ihmisellä uskonnollinen tausta - mitä sitten tarkoittaakaan - tai onko hän...
Lahdessa on tosiaan Lahden Kartanon (nyk. Historiallinen museo) omistajan kapteeni August Fellmanin mukaan nimetty katu ja puisto.
Kadun oikea kirjoitusasu: Fellmaninkatu
Puiston oikea kirjoitusasu Fellmaninpuisto
Lisätietoja Lahden nimistöstä:
Laapotti, Marjukka: Lahden paikannimistö
Hei,
Kirjeitä Tove Janssonilta (Schildts & Söderströms, 2014) mainitsee, että keväällä 1948 Tove matkusti Ranskaan, ensin Pariisiin, sitten lähistöllä sijaitsevaan pieneen ja idylliseen Chevreuseen ja jatkoi sieltä Bretagneen St. Pierren kalastajakylään. Tovelta on Bretagne-aiheisia maalauksia ainakin jo vuodelta 1945, mutta mainintaa siitä, oliko kyseessä sama paikkakunta, en silmäillessäni huomannut.
Riihimäelle ollaan hankkimassa uutta laitetta C-kasetteja varten, mutta emme pysty antamaan vielä aikataulua. Siihen asti lähin kirjasto, jossa digitointia voi tehdä on Hämeenlinnan kaupunginkirjasto, joiden sivuilla kerrotaan seuraavaa:
Editointi ja digitointi
Hämeenlinnan pääkirjaston editointi- ja digitointitilan käyttö on ilmaista. Tila on tarkoitettu asiakkaiden itsenäiseen käyttöön.
Tila varataan kirjaston Varaamo-palvelussa. Tarvitset varaamista varten kirjastokortin ja tunnusluvun.
Kirjoita varauksen Lisätiedot-kenttään, mikäli tarvitset opastuksen laitteiden tai ohjelmistojen käyttöön. Opastus pitää varata vähintään kaksi arkipäivää ennen haluttua ajankohtaa. Kerro myös, mihin tarvitset opastusta.
Varaa editointitila Varaamo-...
Samankaltaiseen kysymykseen on vastattu tässä palvelussa vuonna 2020: Tv1:ssä on sunnuntaisin tullut saksalainen tv sarja Syyttäjä(Der Staatsanwalt).Siinä syytäjämies on ensimmäisenä muiden viranomaisten kanssa paikalla kun joku… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)Saksassa (osavaltiosta riippuen) syyttäjällä on "liikkuvampi" työnkuva kuin täällä Suomessa. Rikosoikeudelliset prosessit voivat olla hyvin erilaisia maasta riippuen. Televisiosarjassa on kumminkin myös mahdollista tehdä "luovia ratkaisuja" ja oikoa mutkia.
Louise Bryantin teosta Six red months in Russia ei ole tiettävästi suomennettu. Kirjailijalta löytyy vain englanninkielisiä teoksia Kansalliskirjaston ylläpitämästä Finna-palvelusta: https://finna.fi/
Voikukkien perusteella tekisi mieleni ehdottaa Jevgeni Jevtušenkoa, joka 60-luvun alussa runoili voikukkahöytyvien lailla lentävistä aatteista. Vuonna 1963 Neuvostoliittoinstituutin vuosikirjassa julkaistussa Beatnikien monologi -runossa "aatteet lensivät luotamme / kuin voikukan höyhenpallot" Erkki Peurasen suomentamana. Jevtušenko-suomennoskokoelmissa Olen vaiti ja huudan (Kirjayhtymä, 1963) ja Runoni (Kirjayhtymä, 1984) ilmestynyt Markku Lahtelan tulkinta samasta runosta (Beatnikien yksinpuhelu) korvaa höyhenpallot siemenillä: "kuin voikukan siemenet aatteet ovat lentäneet".
Swattaus on Suomessa harvinainen ilmiö. Yhdysvalloissa se on kuitenkin ollut 2010-luvulla ongelma, ja siellä poliisi on jäljittänyt useita swattaajia.
Swattaajat pyrkivät toimimaan anonyymisti, mikä on nykyään internetissä melko helppoa. He eivät yleensä soita suoraan hätänumeroon, koska se yhdistäsi heidät paikallisiin hätäpalveluihin. Sen sijaan he soittavat ei-kiireiseen hätänumeroon ja pyytävät puhelun siirtoa. He käyttävät yleensä VOIP-teknologiaa (Voiceover-IP), jossa puhe muutetaan digitaaliseen muotoon ja siirretään verkon yli. Jos IP-puhelun vastaanottajan puhelin on kytketty perinteiseen puhelinverkkoon, puhelu siirretään puhelinkeskukseen ja muunnetaan paikallispuheluksi. Näin swattaaja saa puhelun vaikuttamaan siltä...
Kyseessä on Ester Ahokaisen runo Käyntikortti, joka alkaa rivillä "Sinitakki sittiäinen, luota karjatarhan portin..."
Runo sisältyy mm. teoksiin Ester Ahokainen: Kissankäpälä ja muita lastenrunoja (Tammi, 1978, s. 21) ja Soita, soita, kissankello : Ester Ahokaisen valittuja runoja ja lauluja lapsille (Tammi, 1985, s.80).
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://finna.fi/
Hevoskäyttöisistä maatalouskoneista voi hakea tietoa vanhoista kirjoista hakusanalla ”maatalouskoneet” Suomen kansallisbibliografia Fennicasta http://finna.fi ja Varastokirjastosta http://finna.fi .
Näin löytyy esim.
Petäjä, J.M. : Nykyaikaiset maatalouskoneet, 1933
Lilja, Simo : Maatalouskoneet Suomessa vuonna 1920, 1924
Arola, Taavi : Maatalouskoneet, 1919
Grotenfelt, Gösta : Nykyaikaiset maanviljelyskoneet ja –työaseet, 1913
Kattava ja seikkaperäinen esitys sisältyy teokseen:
Keksintöjen kirja 9 : Maatalous ja ravintoaineet, 1939
Tähän ei sisälly ajoneuvot, kuten reet. Tukkireestä löytyy hyvin vähän tietoa. Kustaa Vilkunan kirjasessa Vanhat veto- ja ajoneuvot I (1930) käy ilmi, että tukinajossa on käytetty takarekeä ja sittemmin...
