Kyseessä on Kontiomäen hyppyrimäki "Sikkis" Vartiokylässä, Kontionmajan ja Kehä I:sen välissä. Mäki rakennettiin vuonna 1956. Mäellä nykyisin sijaitseva ”torni” on matkaviestitukiasema.
http://www.kotikaupunkipolut.fi/hyddat/kartta/
http://www.nouseva.com/index.php?mod=31&recordID=120
https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2019-004894/u511051003010vh4-2019-43/
Valitettavasti Le Monde -lehteä ei ole lainattavissa missään kirjastossa Helsingissä.
Keskustakirjasto Oodissa voit lukea lehden numeroita kuluvalta ja kolmelta sitä edeltävältä viikolta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1610669__Sle%20monde__Ori…
Eduskunnan kirjastossa on luettavissa lehden kuluva vuosikerta.
https://finna.fi/Record/ekk.993558084006250
Le Mohde -lehden verkkojulkaisu: https://www.lemonde.fr/
ja arkisto https://www.lemonde.fr/archives-du-monde/01-01-2020/
Kyseessä on Edgar Allan Poen novelli A descent into Maelström, joka on suomennettu nimellä Laskeutuminen kurimukseen. Novellin on suomentanut Jaana Kapari ja se sisältyy Poen Koottuihin kertomuksiin (2006).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue5e09894-6034-4544-9c53-6…
https://helle.finna.fi/Record/helle.1532825
https://www.gutenberg.org/files/2148/2148-h/2148-h.htm
Elonet-tietokannan mukaan Rautavaara soittaa elokuvassa kahta eri sävelmää. Ensimmäinen on Nils-Eric Fougstedtin elokuvaa varten säveltämä teemamusiikki, joka kuullaan elokuvassa useaan kertaan. Toinen on Fougstedtin sovitus kansansävelmästä Tuonne taakse metsämaan.
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/121432
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä käännöstietokannasta voi etsiä tietoja eri kielelle käännetyistä suomalaisista kaunokirjallisista teoksista. Myös kansallisbibliografia Fennicasta voi etsiä eri kielille käännettyä suomenkielistä kaunokirjallisuutta.
Puolan kielelle on käännetty varsin laajasti suomalaista kaunokirjallisuutta. SKS:n käännöstietokannan mukaan suomesta on käännetty puolaan 139 nimekettä aikuisten kirjallisuutta. Suomenruotsalaista aikuisten kaunokirjallisuutta on puolannettu 39 nimekettä. Tämän lisäksi on käännetty myös runsaasti lastenkirjallisuutta.
Näin ollen ei kannattane tehdä listaa siitä, mitä suomenkielistä kaunokirjallisuutta on käännetty puolaksi, vaan sinun kannattaa hakea teoksia SKS:n...
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi, haluatko vain suomenkielisiä kirjoja vai lukisitko myös muita kieliä. Tässä kuitenkin joitakin vaihtoehtoja. Tiedot löytyvät pääasiassa Kirjasampo-palvelun kautta. Aluksi marokkolaisten kirjailijoiden romaaneja.
Tahar Ben Jelloun syntyi Marokossa vuonan 1944, mutta hän asuu Ranskassa ja kirjoittaa ranskaksi.
Suomennetut romaanit:
Lahjottu mies (sijoittuu Marokkoon). Suomenkielinen teos 1994. Sijoittuu Marokkoon. "Insinööri Murad on valtion virkamies, töissä rakennusvirastossa. Hän vaatii itseltään nuhteettomuutta ja rehellisyyttä, suorastaan kamppailee helppoa rahaa vastaan. Kaikki muut hänen työpaikallaan ottavat auliisti vastaan lahjuksia. Kaikki olisi hyvin, ellei rehellisyys olisi...
Viralliseen almanakkaan Aino-nimi hyväksyttiin vuonna 1890. Aino esiintyi tosin nimiehdotuksena I. E. Sjömanin Kauno-annakassa jo vuonna 1864 ja Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1882.https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/ai…
Peliriippuvuus on luonteeltaan toisenlaista kuin esimerkiki päihderiippuvuus. Peliriippuvuus on toiminallista riippuvuutta ja sen mittaaminen ja arvioiminen on hankalampaa kuin fyysinen riippuvuus päihteistä. Digitaalista pelaamista aletaan harrastaa jo reilusta alle kouluikäisenä, joten toiminnallista riippuvuutta digitaalista peleihin voidaan havaita hyvinkin nuorilla lapsilla.
Tuuli Kettunen, Janina Kivinen & Sara Lintunen ovat tehneet ansiokkaan Sairaanhoitajan AMK-tutkinnon lopputyön vuonna 2019, jonka aiheena on "Lasten ja nuorten digitaalinen peliriippuvuus". Tutkimuksessa käsitellään hyvin digitaalisen peliriippuvuuden luonnetta ja riippuvuuden toteamisen hankaluutta. Tutkimuksessa on myös kattava lähdeluettelo, joka kannattaa...
Rupikonnista puhuttaessa viitataan konnamaisuudella sammakkosukuun. Sammakot (Anura), eli ”sammakot ja konnat” ovat tunnetuimpia sammakkoeläimiä. Sammakoita ja konnia tunnetaan yli 5300 lajia ja ne jaetaan 45 heimoon. Niitä tavataan kaikkialla maailmassa napa-alueita lukuun ottamatta. Konnat ovat yksi Anuran alaluokka eli Bufonidae-heimon eläimiä. Konnan ja sammakon ero on ihossa ja liikkumistavassa. Iho on sammakolla yleensä sileä ja konnalla rypyliäinen. Konna mönkii ja sammakko loikkii. Linkki Sammakkolampi.netVarmaan ihmiskonnat ovat perineet nimityksensä rupikonnalta. Kotimaisten kielten keskuksen etymologinen sanakirja kertoo näiin: "konna (1611 adv. connemmin ’konnamaisemmin’; loun- ja kaakkmurt. Verml Ink) ’(rupi)sammakko,...
Jos kysyjä etsii Pentti Vilppulan tangoa vuodelta 1968 (Hymysävel), ainoa paikka saada sen nuotti käsiin taitaa olla Jazz Pop Arkisto, jonka kokoelmissa sellainen näyttää olevan. Kannattaa laittaa sähköpostia info@jazzpoparkisto.net tai soittaa 09-7570040.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Ainakin kirjastossamme olevassa Lokki Joonatanin 2. painoksessa 1972 on 4 tällaista voipaperilehteä, joissa on kuvia. Tiedustelujeni mukaan myös vuoden 1973 painoksessa on tällaisia sivuja. Jos haluat kirjan omaksi, antikvariaateista löytyy mainittuja painoksia.
Zacharias Topeliuksen satu Pikku Matti julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1852 teoksessa Sagor af Z. Topelius : Fjerde samligen, Pikku Matti on kokoelman neljäs satu ja löydät sen digitoidun laitoksen sivulta 47.
Pikku Matti on sadun alkuperäinen nimi.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144720/Sagor_af_Z.Topelius-…
https://finna.fi/Record/doria.10024_144720
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4264170
Ainakin Frantsila on tehnyt yrttiteetä melkein kaikista elintarvikekäyttöön sopivista suomen luonnonyrteistä. Frantsila.com Yrityksiä voi olla enemmänkin. Niitä voi etsiä yritysrekisterin avulla. Suomen yritysrekisteri
Arktiset aromit yhdistyksen sivuilta löytyy lista yrteistä ja niiden ravinnoksi käytettävistä osista. Arktiset Aromit ry
Yrttitietoutta löytää myös kirjoista esim. Lintulan luostarin yrttiopas ja Toivo Rautavaaran Mihin kasvimme kelpaavat.
Kysyin Liikenteen asiakaspalvelusta, sieltä välitettiin asiantuntijalta saatu vastaus: Alustavana vastauksena kyseessä tuo nro 5 on varaus Kuninkaantammen eritasoliittymälle: Vt 3 Kannelmäen ja Kaivokselan välillä ja Kuninkaantammen etl - Väylävirasto [https://vayla.fi/vt-3-kannelmaen-ja-kaivokselan-valilla-ja-kuninkaantammen-etl Liikenteen asiakaspalvelu, https://www.palautevayla.fi/aspa/fi/palaute
Kysymyksestä ei selviä, mihin aikaan olit nuori, joten ehdotukset saattavat ajallisesti olla vääriä, mutta kirja voisi olla joku näistä:
Herbjørg Wassmo: Lasi maitoa, kiitos! (2008) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4370
J. M. Ilves: Sorjonen : Nukkekoti (2016) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Sofi Oksanen: Puhdistus (2008) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au71b85a8b-568a-46bd-a14c-f…
Anja Snellman: Lemmikkikaupan tytöt (2013) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_54665
Jos tarkoitat "filmillä" kaitafilmiä, vastaus on valitettavasti kielteinen. Monetkin kirjastot tarjoavat mahdollisuuden digitoida diafilmiä ja filminegatiiveja, mutta kaitafilmin digitointi on niin hankalaa ja kallista vielä, että maksutonta palvelua joutuu odottamaan. Kaupallisen palvelun tarjoajia löytyy useita (googlaamalla kaitafilmi - digitointi).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tilastokeskuksen Vapaa-ajan osallistuminen -tilastojen mukaan vuonna 2017 13 prosenttia 10 vuotta täyttäneistä suomalaisista ilmoitti lukeneensa vähintään 10 kirjaa viimeisen puolen vuoden aikana. Vuonna 1981 vastaavaa ilmoitti vielä joka kolmas vastaaja, eli kirjojen lukeminen on vähentynyt. Suosituinta lukeminen on 10–14-vuotiaiden keskuudessa ja yleensä naiset lukevat enemmän kuin miehet.
Voit tutustua tarkemmin näihin tilastoihin Tilastokeskuksen sivuilla osoitteessa http://www.stat.fi/til/vpa/2017/03/vpa_2017_03_2019-04-25_kat_001_fi.html
Suomalaisten lukuharrastusta edistetään esim. kouluissa ja kirjastoissa monin projektein. Osaan näistä voit tutustua mm. Lukukeskuksen sivuilla osoitteessa: https://lukukeskus.fi...
Arkistolaitos hallinnoi internetissä näkyvää tietokantaa Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet.
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?id=267323&raportti=1
Tiedoston mukaan Väinö Pekkola -niminen sotamies kaatui Räisälässä. Kuolinpäiväksi on merkitty mainitsemanne 17.8.1941.
Tämä Väinö Pekkola on ollut maanviljelijä, kotoisin Mäntyharjulta, syntynyt 31.7.1914 ja palveli 5/JR 43:ssa.
Tiedostossa on toinenkin samanniminen mies, joka on kaatunut syyskuussa 1941.
Lisätietoja voitte saada Kansallisarkistosta, jolla on hallussaan sotapäiväkirjat, miesten kantakortit sekä asiakirja-aineistoa.
Yllä mainittu Väinö Pekkola mainitaan myös matrikkeliosassa JR 43:n historiikkiteoksessa Jalkaväkirykmentti 43 jatkosodassa, tekijä Toivo Härkönen...
Kansalliskirjaston digitoidun aineiston tarjontaa voi tutkia täältä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Digitoituja lehtiä voi etsiä julkaisupaikan mukaan. Loviisan seudun lehdet: https://digi.kansalliskirjasto.fi/serial-publications?generalTypes=NEWS…
Pietarsaaren digitoidut lehdet: https://digi.kansalliskirjasto.fi/serial-publications?generalTypes=NEWS…
