Helmet-kirjaston kirjastoautot kuuluvat samaan kirjastoverkkoon muiden Helmet-kirjastojen kanssa. Kirjastoautossa voi siis palauttaa, uusia tai tilata myös Helmet-verkkoon kuuluvan lähikirjaston aineistoa.
Henrik Tikkasen romaanissa "Unohdettu sotilas" (1974) ei sotamies Vihtori Käppärä ymmärrä poistua vartiopaikaltaan jatkosodan lopussa. Hän jatkaa yhden miehen sotaansa vuosikymmenet, ja vaikka hänet lopulta löydetään, ei häntä saada palaamaan ihmisten ilmoille.
Muita mahdollisia teoksia emme ole löytäneet. Humoristisia sotaromaaneita ovat kirjoittaneet Arto Paasilinnan lisäksi Jaakko Sahimaa, Juhani Peltonen, Topi Törmä ja Simo Hämäläinen, mutta heidän teoksissaan ei tietääksemme esiinny mainitunlaisia sotamiehiä.
Tarkkoja ja yksiselitteisiä tietoja kustantajien välityksellä kirjoja julkaisseiden
suomalaisten lukumäärästä en valitettavasti ainakaan toistaiseksi ole löytänyt. Prosenttilukua ei siis pysty tietojen
moniselitteisyyden vuoksi laskemaan. Eri lähteistä on koottu seuraavia tilasto- ja muita lukuja.
Kirjankustannusyritysten toimialajärjestö Suomen Kustannusyhdistys julkaisee vuosittain tilastoja
jäsentensä nimiketuotannosta ja myynnistä. SKY:n jäsenten osuus Suomessa myydyistä kirjoista on noin 85
prosenttia. Yhdistyksen sivuilla on tilasto siitä, kuinka paljon uutuusnimekkeistä kunakin vuonna on
esikoisteoksia, mistä voinee päätellä tuotantonsa aloittaneiden kirjailijoiden määrän. Tilastoja on
vuosilta 1994-2007. Tilasto on osoitteessa...
Olet pätevä työskentelemään kirjastonhoitajana yleisessä kirjastossa, mikäli olet suorittanut kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomitutkinnon ammattikorkeakoulussa. Käytännössä suurin osa kirjastonhoitajan vakansseista edellyttää alempaa korkeakoulututkintoa sekä vähintään 60 opintopisteen laajuisia kirjasto- ja informaatioalan opintoja. Uusi kirjastolaki jättää kuitenkin paljon tulkinnan varaa rekrytoijalle, sillä selkeitä koulutuskriteerejä kirjastoalalle ei enää oikeastaan edes ole. Tästä johtuen myös kirjastonhoitajan vakansseihin voi tehtävänkuvasta riippuen liittyä hyvinkin erilaisia vaatimuksia.
Laki yleisistä kirjastoista (29.12.2016/1492) määrittelee työntekijöiden osaamisvaatimukset seuraavalla tavalla: "Yleisellä kirjastolla...
Kirjastokortti täytyy päivittää, kun sen omistaja täyttää 18 vuotta. Silloin hän ei ole enää oikeutettu ilmaisiin varauksiin, joten kirjaston asiakastiedoissa oleva asiakasryhmä täytyy muuttaa nuoresta (15–17-vuotiaat) aikuiseksi, ilmaiset varaukset kun annetaan asiakasryhmän perusteella.
Kirjastokortin päivittäminen onnistuu helposti missä tahansa HelMet-kirjastojen eli Vantaan, Helsingin, Espoon tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä. Tarvitset mukaan vain kirjastokortin ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Päivitys hoituu palvelutiskillä ihan muutamalla klikkauksella, ja samalla voit tarkistaa, että muut asiakastietosi ovat ajan tasalla. Vantaan kaupunginkirjaston palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http...
Suomen murteiden sanakirjan (ensimmäinen osa: a-elää, 1985) mukaan ainas tarkoittaa Rymättylän murteessa verkonpaulan päässä olevaa silmukkaa.tai Nurmon murteessa samaa kuin sana aines (esim. reen ainaksia).
Tämä lause on Dostojevskin romaanista Idiootti, sen kolmannesta osasta sivulta 524 (vuoden 2004 painoksessa). Siinä Ippolit Terentjev sanoo näin:
"Mistä hän puhui? Onko totta, ruhtinas, että te olette kerran sanonut, että "kauneus pelastaa maailman"? Hyvät herrat, hän huusi lujaa kaikille, - ruhtinas vakuuttaa, että kauneus pelastaa maailman! Mutta minä olen varma, että tuollaiset leikkisät ajatukset johtuvat siitä, että hän on rakastunut."
Idiootti on suomennettu useita kertoja. Ensimmäinen suomennos on vuodelta 1929. Suomentaja oli V. K. Trast. Muita suomentajia ovat olleet Juhani Konkka, Lea Pyykkö ja Olli Kuukasjärvi. Yllä oleva on Lea Pyykön suomennoksesta.
Teoriassa kutitukseen voi kuolla. Voimakas naurureaktio voi puhkaista aivoverisuonen. Kutittamista on käytetty kidutusmenetelmänä. https://fi.xcv.wiki/wiki/Tickle_torture
https://www.healthline.com/health/can-you-die-from-laughing
Iltalehti on koonnut artikkeliinsa 30.12.2013 12 faktaa kutiamisesta. https://www.iltalehti.fi/terveys/a/2013123017882897
Lisa Lombardi kertoo artikkelissaan, että kutiaminen vähenee, jos olet vihainen tai surullinen. Tunnetila siis vaikuttaa kutiamiseen, samoin kuin kosketusherkkyys. https://www.thehealthy.com/bodies/why-some-people-are-ticklish/
Itseään ei myöskään voi kutittaa, sillä aivot huomaavat "huijauksen" Omasta kosketuksesta puuttuu yllätys. https://www.voice.fi/...
Friedrich Nietzschen teosta Menschliches, Allzumenschliches – Ein Buch für freie Geiste (1878, 1886) ei ole suomennettu. Kysymyksessä mainitsemanne suomennos on jäänyt julkaisematta. Myöskään osia teoksesta ei löydy suomeksi. Teoksen nimestä käytetään tosiaankin usein esimerkiksi opinnäytetöissä suomennettua muotoa.
Fennica https://finna.fi
Nietzsche Source http://www.nietzschesource.org/
Feministisiä satuja ja kuvakirjoja
Pienille
Babette Cole: Prinsessa hoksnokka
Roald Dahl & Quentin Blake: Tautisia tarinoita
Kristiina Louhi: Aino pikkuinen tyttö
Mikko Perkoila & Leena Lumme: Lohikäärme ja seitsemän prinsessaa
Tony Ross: Tahdon olla...
Martin Waddell & Patrick Benson: Hurjapäinen prinsessa
Vähän vanhemmille
Raija Oranen: Isokiero ja Tummanruskea
Hannu Mäkelä ja Kristiina Louhi: Pikku pikku noita
Tove Jansson: Vaarallinen matka
Lena Karlin & Inger Edelfeldt: Häät Marsipaanimaassa
Maikki Harjanne: Alma ja yllätysjuhlat
Tuula Korolainen & Jukka Lemmetty: Kuningatar Iida
Rauni Mali & Martti Ruokonen: Noitalikka
Kaarina Helakisa: Kuninkaantyttären siivet
Roald Dahl: Matilda
Sinä ja kustantaja laaditte kustannussopimuksen. Lukujonossa blogissa kerrotaan näin:
Kaikille kustantajille tulee noin tuhat käsikirjoitusta vuodessa. Teos pyytää niitä paperisena, mutta meilinäkin tulee – lue siis ohjeet kustantajien verkkosivuilta ennen lähettämistä.
On ok tarjota käsikirjoitusta useammalle kustantajalle samanaikaisesti, mutta jos saat sopimuksen, ilmoita lopuille että kirja ei ole enää tarjolla. ”Se saa ärtyneeksi, kun löytää hyvän käsikirjoituksen, ja kirjailija vastaa että se on mennyt muualle jo kaksi kuukautta sitten. Ilmoita siitä! Muuten se vie työaikaa turhaan.”
Edelliseen liittyen: ”Älä ärsytä kustantajaa.”
Kaikkia saapuneita käsikirjoituksia luetaan, mutta vain potentiaaliset luetaan kokonaan. Jos...
Ristiinan historiaa,osia I ja II myy Ristiinan kirjasto, jonka yhteystiedot ovat:
Ristiinan kirjasto
Brahentie 34, 52300 RISTIINA
puh. 040 129 4373
ristiinan.kirjasto@mikkeli.fi
Ristiinan kirjaston aukioloajat ovat:
maanantai, tiistai, torstai klo 13 - 19
keskiviikko, perjantai klo 10 -16
lauantai suljettu
Kirjan hinta on 10 euroa per kirja.
Italia on romaaninen kieli, joka on vuosisatojen saatossa kehittynyt latinasta paikalliseksi muodokseen. Samoin on käynyt latinalle muuallakin, kuten Espanjassa, jossa latinasta ovat kehittyneet muun muassa espanjan, katalaanin ja galegon kielet. Tavallaan latina elää yhä nykyisten romaanisten kielten muodossa. Itse kysymykseesi italian kirjakielen isästä ei liene Mikael Agricolan kaltaista lyhyttä vastausta. Italian niemimaa oli pitkään poliittisesti jakautunut alue, ja sen paikalliset kielivariantit erosivat toisistaan merkittävästikin. Kirjakielen "isien" sijaan Italiassa puhutaan kolmesta lähteestä, joita pidettiin erilaisten kielen rekisterien malliesimerkkeinä. Jumalaisen näytelmän kirjoittanut Dante Alighieri, Decameronen...
Kirjaston näkökulmasta suosituimmat romaanit tällä hetkellä ovat Finladiapalkinnon voittanut Kjell Westön "Missä kuljimme kerran (Otava, 2006), Laila Hirvisaaren Imatrankoski -sarjan toinen osa "Myrskyn edellä" (Otava, 2006) ja Reko ja Tina Lundanin "Viikkoja, kuukausia" (WSOY, 2006). Tietokirjoista puolestaan Erkki Tuomiojan "Häivähdys punaista: Hella Wuolijoki ja hänen sisarensa Salme Pekkala vallankumouksen palvelussa" (Tammi, 2006) on suosituin.
Nuorten kirjosta Ilkka Remeksen "Kidottu koodi" (WSOY, 2006)
ja Louis Sacharin "Riskitekijä" (Otava, 2006) ovat suosittuja. Erittäin paljon luettuja ovat myös erilaiset sarjat. Yksittäisistä kirjoista mainittakoon esim. R.L.Stinen Nightmare room -trilogian kolmas osa "Ei eloonjääneitä" (WSOY,...
Internetissä on aiheeseen liittyvää tietoa. Voit aloittaa haun Google-hakuohjelmalla http://www.google.com. Kun kirjoitat hakuun "seitsemän ihmettä", saat vastauksena suomenkielisiä linkkejä.
Helsingin Sanomien arkistosta http://www.helsinginsanomat.fi löydät myös tietoa aiheesta. Kirjoita arkistohakuun "seitsemän ihmettä". Kun hieman selaat löytyneitä dokumentteja, löydät artikkelin "Vain pyramidit pystyssä vanhan ajan ihmeistä".
Englanniksi tietoa löytyy muun muassa Encyclopedia Britannicasta, http://www.britannica.com . Kirjoita hakuun "seven wonders".
Aiheeseen liittyviä kirjoja ovat muun muassa:
Green J. R.: Antiikin seitsemän ihmettä
Clayton Peter: The seven wonders of the ancient world
Tarkista kirjojen saatavuus kirjastosi...
Leminen-sukunimi on peräisin nimistä, jotka olivat Länsi-Suomessa muotoa Klemens, Klemetti, Klemi ja Klemola, ja vastaavat itäsuomalalaisia Lemetti, Lemmetti ja Lemola.
Mm. Lemin pitäjän nimi juontuu Klemi-muodosta, esim. Lappeella 1645 Clemett clemi.
Lemisen karjalaisia esi-isiä: Jääskessä 1554 Kaupi leminen, 1560 A lemmine, Vl. Uudellakirkolla 1551 per lemine[n], Uukuniemellä 1647 Peer Leminen, Liperissä 1640 Pawo Lemminen.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet. 2000.
Sainio on Taivassalossa ja Halikossa tavattu sana, jonka merkitys on ’reki, ajoreki’ ja Satakunnassa saini *kirkkoreki, leveä reki’. Sanojen sisältyminen sukunimiin on kuitenkin epävarmaa. Kokemäellä on säilynyt tieto nimestä Saynyola vuodelta 1455 ja Haukiputaalla Sainio 1844, Pornaisissa 1898. Vuoden 1906 suurnimenmuuton yhteydessä nimeä on otettu käyttöön Suomen lounaisosissa, jonkin verran myös Itä-Suomessa. Sainioksi on nimensä muuttanut Sillberg Porissa 1876, Iivari Tampereella 1881, Jakobsson 1889, Karenius Askolassa 1893, Mariantytär Turussa 1896, Salonius Turussa 1897 ja Sonninen Tampereella 1900.
Miettunen ja Miettinen nimien alkuperästä on monta teoriaa. Saulo Kepsun väitöskirjan (1981) mukaan ne ovat pohjautuneet...
Sana Jaa on perua ruotsin kielestä ja sen käyttö eduskunnan äänestyksissä periytyy Ruotsin vallan aikana alkaneilta säätyvaltiopäiviltä, joiden historia ulottuu 1460-luvulle asti. Äänestyskäytännöstä Jaa–Ei säädettiin vuoden 1869 valtiopäiväjärjestyksen 59 §:ssä ja edelleen vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksen 65 §:ssä: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1906/19060026001. Nykyisin asiasta on säädetty eduskunnan työjärjestyksessä (40/2000): https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000040
Jaa-sanalla on yhtymäkohtia myös yleisesti vanhaan äänestystapaan. Säätyvaltiopäivien talonpoikaissäädyssä käytettiin huutoäänestystä. Jaa ja Nej (myöhemmin Ei) olivat helppoja huudettavia. Jaa:n sijasta Kyllä olisi taipunut...
