Tähtipokkarit-sarja alkoi ilmestyä vuonna 1990 Sanomaprintin kustantamana. Vuoden 1993 jälkeen sarjan kustantaminen siirtyi Sanoma Oy:n tytäryhtiöksi perustetulle Helsinki Medialle, joka jatkoi sitä vuoteen 1997. Vuodesta 1998 loppuun saakka (2004/2006) Tähtipokkareita kustansi Sanoman osittain omistama Egmont.
Sanomaprint julkaisi Tähtipokkarit 1-22 (1990-93), Helsinki Media Tähtipokkarit 23-30 (1995-97) ja Egmont Tähtipokkarit 31-58 (1998-2004). Numerosta 35 (1999) lähtien sarjan rinnakkaisena nimenä oli Karvinen-pokkarit. Karvinen-pokkarien numerointi noudatteli Tähtipokkarien numerointia, vaikka kaikki tähän saakka sarjassa julkaistut kirjat eivät olleetkaan Karvis-tarinoita. Jo tätä ennen sarja oli pitkään keskittynyt yksinomaan...
Voit tulostaa Kirjasto 10:ssä asiakaspäätteiltä. Omalta läppäriltä voit tulostaa PDF-muotoisia tulosteita.
Jos et ole vielä käyttänyt itsepalvelutulostusta missään kirjastossa, saat viisi ensimmäistä tulostetta ilmaiseksi. Sen ylimenevistä tulosteista veloitetaan 40 senttiä sivulta.
Mobbilitulostuksesta kerrotaan HelMet-sivustolla seuraavasti:
Itsepalvelutulostus mahdollistaa pdf-tiedostojen tulostamisen kätevästi omalta laitteelta, esim. läppäriltä tai älypuhelimesta, vaikka kotoa.
Omalta laitteelta tulostaminen vaatii kirjautumistunnuksen, jonka voit luoda osoitteessa https://print.lib.hel.fi/user kohdassa "Uusi käyttäjä / New User". Saat sähköpostiisi viestin tilin vahvistamisesta.
Kirjauduttuasi palveluun voit aina lähettää...
Hei!
Turun kaupunginkirjaston musiikkiosastolla on normaalioloissa mahdollista digitoida diakuvia. Nyt korona-aikaan tilannetta seurataan pienissä erissä. Tällä hetkellä digitointipalvelu on poissa käytöstä kesäkuun loppuun asti. Kannattaa seurata tiedotusta kirjaston kotisivujen kautta tai vaikka soittaa musiikkiosastolle (02-2620 658) tai lähettää sähköpostia (musiikki.kaupunginkirjasto@turku.fi) lähempänä heinäkuun alkua.
Diakuvia varten käytössä on skanneri ja kuvat voi tallentaa joko muistitikulle tai ulkoiselle kovalevylle. Digitointipisteen voi varata 1-4 tunniksi kerrallaan ja palvelu on maksutonta. Asiakkaalla tulee olla oma muistitikku tai ulkoinen kovalevy mukanaan.
Kirjaa ei valitettavasti löydy Heili-Finnasta, mutta sen voi tilata kaukolainana muista suomen kirjastoista. Linkki Finna.fi hakuun Kannattaa kysyä lisää lähimmästä kirjastosta.
Esimerkiksi Seinäjoen kaupunginkirjastossa on koottu teemaluettelo eri aiheisista lastenkirjoista, niin tieto- kuin kuvakirjoistakin. Luettelon löydät osoitteesta http://www.seinajoki.fi/kirjasto/yleiset/teemal.html Siellä on kuolema yhtenä aihepiirinä.
Tampereen kaupunginkirjasto tarjoaa mahdollisuuden tehdä hakuja aiheen mukaan satu- ja kuvakirjoihin sekä aapisiin. Tämä palvelu löytyy osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/luettelo.htm
Liperin pitäjän historiassa toisessa osassa (Salokas) kerrotaan Liperin kouluista ja mainitaan Roukalahden koulun perustaminen. Kirjassa tosin nimi on Ruokolahden koulu. Pekka Pakarisen kirjassa Suurliperistä leipäpitäjäksi, koulun ja kylän nimi on nykyisessä muodossa, koulun perustamisvuosi täsmää.
Koulunpito aloitettiin Roukalahdessa vuonna 1905 yksityisin varoin. Kunnalliseksi koulu saatiin 1907. Koulu oli toiminut ahtaissa vuokratiloissa, ja alettiinkin puuhata omaa koulutaloa. Vuonna 1909 kunta osti maanviljelijä Mikko Lappalaiselta lähes 3 ha:n suuruisen palstan tilalta Roukalahti n:o 21. Koulukartano rakennettiin ja se valmistui 1911.
Karjalattaren artikkeli vuodelta 1915 vahvistaa nämä tiedot. Siinäkin puhutaan vielä Ruokolahdesta...
Sellon kirjaston Pajassa onnistuu kaitafilmien digitointi.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastot tarjoavat laitteita ja ohjelmia erilaisten aineistojen digitointiin. Käytännössä digitoinnilla tarkoitetaan esimerkiksi vhs-nauhalle tallennetun videomateriaalin muuntamista dvd-levyltä katsottavaan ja käsiteltävään muotoon.
Mitä voin digitoida ja missä kirjastoissa?
Digitointilaitteistoja löytyy useista kirjastoista eri puolilta pääkaupunkiseutua. Laitteistot ja digitointivälineet voivat poiketa toisistaan, joten kannattaa varmistaa etukäteen joko puhelimitse tai paikan päältä tarkemmin, mitä mahdollisuuksia omassa kirjastossasi on.
VHS-videonauhoja voit digitoida näissä kirjastoissa:
Entresse
Hakunila
Kaupunkiverstas / Kirjasto 10...
Larin-Kyöstin runo "Lapin joulu" sisältyy esimerkiksi hänen kirjaansa "Sydänpäivän lauluja" (K. J. Gummerus, 1916), joka on luettavissa myös Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa. "Lapin joulu" alkaa sivulta 86 sanoilla "Lauloi lappi lapsellensa":https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923177?term=Syd%C3%A4np%C3%A4iv%C3%A4n%20lauluja&term=Syd%C3%A4np%C3%A4iv%C3%A4n%20laulu&page=90Erkki Melartinin säveltämä laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin "Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta" (Tammi, 2008).
Hei, ruumiskuoriaisilla tarkoitetaan todennäköisesti raatokuoriaisia eli haiskiaisia tai turkkiloita. Ne ovat melko yleisiä, kookkaita kovakuoriaisia joista osa syö raatoja osa pyydystää ruokansa elävänä. Raatokuoriaisilla on erinomainen hajuaisti, jolla ne haistavat mätänevän ruumiin jopa kahden kilometrin päästä.
Lisätietoa:
Ötökkätieto: Ötökkätieto – Haiskiaiset, turkkilot (Raatokuoriaiset) (otokkatieto.fi)
Suomen Luonto: Raatokuoriainen hoivaa jälkikasvuaan (suomenluonto.fi)
Rivit ovat Jean Sibeliuksen Ateenalaisten laulun toisen säkeistön alusta. Laulu on sävelletty Viktor Rydbergin runoon, jonka suomensi Yrjö Veijola.Voit lukea koko laulun sanat esimerkiksi täältä:https://fi.wikisource.org/wiki/Ateenalaisten_laulu_(1933)
Asiaa voi tutkia näistä lähteistä: Suomen hallitukset löytyvät sivulta Hallituksen ministerit vuodesta 1917, https://valtioneuvosto.fi/hallitukset ja Naiset hallituksessa https://valtioneuvosto.fi/hallitukset.
Löysin nämä sivut Makupalat.fi:n kautta, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=minist…
Puutarhakeinun ohjeet löytyvät Kotilieden numeroista 1929 : 8 s. 310-311 ja Kotiliesi 1947 : 9 (kansilehden sisäpuoli). Lehdistä on mahdollista saada kopioita ainakin kaukolainaksi. Ainakin Oulun kaupunginkirjastossa ja Varastokirjastossa on mainitut lehdet. Kaukolainapyynnön voit jättää lähimpään kirjastoosi.
Kysyin asiaa viisaammilta ja heiltä sain vastauksen: "Ruotsia ei opeteta tavuttamalla, se on enemmän lausuntaa/eri äänejä (sj-ääni, tj-ääni jne) eli tällaisia kirjoja ei valittavasta löydy. Kirjoja vain isoilla kirjaimilla löytyy esim Helena Bross - Axel och Omar tai Klass 1b sarjoista."
Lisää kirjasuosituksia: "esim. Helena Bross: Bråkiga bokstäver, kirja kertoo lapsesta joka on alkamassa koulua ja jolla on lukihäiriö. En tiedä jos ikäluokka on sopiva, mutta kirja voisi kuitenkin olla kiinnostava."
Mieleeni tuli myös Celia-palvelu, josta kenties löytäisi koulussa luetun kirjan äänikirjana. Celia-tunnukset saa isompien kirjastojen asiakaspalvelutiskiltä, jos kyseessä on oppimisvaikeus tms. ongelma.
Vanhimpana vitsinä pidetään sumerialaista pieruvitsiä vuodelta 1900 ennen ajanlaskun alkua. Sen mukaan koskaan ei ole käynyt niin, että nuori morsian ei olisi pieraissut aviomiehensä sylissä.
Lähteet:
https://www.guinnessworldrecords.com/world-records/491582-oldest-joke
https://www.reuters.com/article/us-joke-odd-idUSKUA14785120080801
https://www.insider.com/historians-10-oldest-jokes-in-history-1900bc-20…
An die Freuden suomennos löytyy teoksesta SCHILLER, Friedrich von : Valitut teokset 1. 1950. Kääntäjä on Toivo Lyy ja runon suomalainen nimi "Riemulle". SUURI toivelaulukirja 4 sisältää Kerttu Juvan suomentamat kaksi säkeistöä Schillerin runosta ("Oodi ilolle"). Kirjojen sijaintitiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Vihdin museolla on ollut vuonna 2016 näyttely Harmoonitehtaasta ja Hedenistä. Heidän sivuiltaan löytyy näyttelyvihko Harmoonit soikoon!, jossa mainitaan Nummelan harmoonitehtaan tuotteiden voittaneen palkintoja Antwerpenin maailmannäyttelyssä 1930. Hedenin kerrotaan rakentaneen ensimmäisen harmooninsa kisällintyönään jo 1893, joten ehkä Pariisi 1900 olisi ollut mahdollista.
Samassa vihkossa kerrotaan, ettei Hedeneillä ollut lapsia. Näyttelyvihkossa kiitetään avusta Lasse Kalliota, joka ilmeisesti on tehdasta sen loppuaikoina hoitaneiden henkilöiden poika. Vihdin museo ehkä osaisi auttaa löytämään asiaa parhaiten tuntevat henkilöt.
Nuotti löytyy kokoelmasta 102 Suomipopin klassikkoa https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.716903
Kaipaan sua -kappale perustuu kansansävelmään ja on Johnny Liebkindin sanoittama. Alunperin sen esitti The Sounds -yhtye v. 1963 laulusolistinaan Eero Raittinen.
Aake Kalliala ja Mari Vainio ovat esiintyneet Elonet-tietojen mukaan vain kahdessa pitkässä elokuvassa yhtäaikaa: "Vääpeli Körmy - Taisteluni" (1994) sekä "Vääpeli Körmy ja kahtesti laukeava" (1997). Vainio esitti kummassakin elokuvassa upseeria, siinä missä Kallialan roolit olivat erilaiset (ruotsalainen sotilas sekä pultsari). Kuvatun kaltaista kohtausta ei näistä elokuvista löydy.
Kyseessä voisi kuvauksen perusteella olla myös esimerkiksi tv-sketsisarjan osa. Kalliala ja Vainio vierailivat vuosina 1995-1996 esitetyssä "Herkku & Partanen"-sarjassa, mutta ainakin IMDb-tietojen mukaan eri jaksoissa.
Aake Kalliala Elonetissä ja IMDb:ssä.
Mari Vainio Elonetissä ja IMDb:ssä.
Kenties joku lukijoistamme tunnistaa tämän kohtauksen?...
kyseistä kirjallisuutta ei ole varsinaisesti suunnattu naiskunnalle, joskin tällaisen olettamuksen tai mutu-tuntuman voidaan todeta olevan yleinen. Varsinaista miehille suunnattua genren kirjallisuutta on vaikea kategorisoida, ainakaan vakavasti otettavan kirjallisuuden piiristä. Aihetta voisi lähestyä klassikoiden kautta, tällaisia voisivat olla Vladimir Nabokovin Lolita sekä jo ajattoman klassikon maineen saavuttanut Decamerone. Sarjakuvien puolelta tulee mieleen Milo Manaran tuotanto.
Hei!
Kirjastosta ei voi ostaa uusia nuottikirjoja. Kokoelmasta poistettuja nuottikirjoja ja muuta aineistoa voit ostaa itsellesi ja yleensä hinta on 1€/kpl.
Mainitsemasi nuotti on kirjaston kokoelmissa ja voit varata sen itsellesi Turun kirjastoihin. Tai miten sinulle parhaiten sopii se noutaa. Varaaminen on ilmaista.
https://vaski.koha-suomi.fi/cgi-bin/koha/catalogue/detail.pl?biblionumb…
