Weighted blanket on suomeksi painopeitto. Peittoja saa Suomesta. Googlettamalla sanalla painopeitto löydät sivuja, joilta voit lukea lisää peitosta ja peittojen myyjistä.
Englanniksi @-merkistä käytetään virallisemmissa yhteyksissä nimityksiä at sign, commercial at, atmark, commercial at sign ja commercial symbol. Epävirallisempina lempiniminä käytetään sanoja snail, arabesque, monkey, curl, cabbage, twiddle, twist, a-twist, strudel, vortex, whorl, whirlpool, cyclone, ape, cat ja rose.
Lisää tietoa @-merkistä löytyy seuraavista osoitteista:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/20
http://www.worldwidewords.org/articles/whereat.htm
https://www.smithsonianmag.com/science-nature/the-accidental-history-of…
Julius Caesarin uusin suomennos on Lauri Siparin vuonna 2006 julkaistu käännös. Siparin tulkitsemana kysymyksessä mainittu Antoniuksen repliikki on seuraavanlainen:
"Paha elää tekijänsä jälkeen,
hyvä menee usein hautaan luiden kanssa -"
Seuraavassa verkko-osoitteesta löytyy luettelo Suomessa toimivista lukioissa.
http://www.narpes.fi:8000/Finsk/gymnasie.htm
Erityistehtävän saanet lukiot sekä Painotettavat opintolinjat tavallisessa lukiossa-otsakkeiden alta löytyy lista niistä lukioista yhteystietoinen, joilla on jokin erityistehtävä tai jotka keskittyvät normaalin opetuksen ohessa johonkin tiettyyn alaan.
Suurin DVD-kokoelma Vantaalla on Tikkurilan ja Myyrmäen kirjastoissa. Pohjois-Helsingin kirjastoista suurin DVD-kokoelma on Malmin kirjastossa.
Tikkurilan aikuisten osaston kokoelmiin kuuluu noin 2500 DVD-tallennetta, joista noin puolet on elokuvia. Tikkurilan lastenosastolla DVD-tallenteita on noin 1200. Myyrmäessä aikuistenosaston kokoelmassa DVD-tallenteita on lähes 1800, joista elokuvien määrä on reilut tuhat ; Myyrmäen lastenosastolla DVD-tallenteita on lähes 800.
Malmin kirjaston aikuisten kokoelmassa on DVD-levyjä noin 900, joista elokuvia on yli 600. Lastenosaston DVD-kokoelma on noin 400 levyn suuruinen.
Näissä määrissä ovat mukana myös esim. korjattavana olevat ja kadonneet tallenteet.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Hei!
Kyseiset sanat ovat Matin ja Tepon kappaleesta Lopputili. Ensimmäisen kerran kappale on julkaistu Matin ja Tepon vuoden 1982 albumilla Pidä itsestäsi huolta. Kappale esiintyy myös ainakin Matin ja Tepon kokoelmalevyillä 20 suosikkia : Kaiken takana on nainen sekä Parhaat 2.
Kappaleen on säveltänyt Matti Puurtinen, sanoittanut Veli-Pekka Lehto ja sovittanut Antti Hyvärinen. Kappaleen on levyttänyt myös Jukka Raitanen.
Kappaleen tekijätiedot äänitetietokannassa (Fono.fi): http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=ce405c7c-a2e6-4359-98da-e0b7…
Toki Vienan Karjalaan sijoittuvia teoksia löytyy. Etenkin sota-aiheista kaunokirjallista tarjontaa Vienan maisemista on tarjolla, mutta rauhanomaisempiakin aiheita kirjajoukkoon mahtuu.
Laila Hirvisaaren (Hietamies) Laatokka-sarja kuvaa Vienan Karjalaa ja vallankumousajan Venäjää. Vienasta kiinnostuneelle etenkin sarjan toinen osa Maan kämmenellä voisi olla kiinnostavaa luettavaa.
Maan kämmenellä | Kirjasampo
Hirvisaarelta voisi mainita myös teokset Vienan punainen kuu ja Kylä järvien sylissä.
Vienan punainen kuu | Kirjasampo
Kylä järvien sylissä | Kirjasampo
Vienan Karjalaan sijoittuvat myös Eila Paynen Iltataivas kirkastuu, Ville Kurosen Veren ja viljan maa, vienankarjalaisen Lauri Kuntijärven Yhdessä...
Näyttäisi siltä, että kyseisistä runoista ei löydy suomennoksia. Suomenkielisen Wikipedian artikkelien teosluettelojen (sekä Lahden kaupunginkirjaston jo arkistoidun runotietokannan) mukaan Audenilta on suomennettu runotElegia William Butler Yeatsille, Ensimmäinen syyskuuta 1939, Kuulento, Laulu, Musée des Beaux Arts, Nenänpäästä metrin verran ja Se joka rakastaa enemmän. Samojen lähteiden mukaan Masefieldin tuotannosta on suomennettu Lasteja ja Merikuume. Wikipedia ja Finna.fi löytävät Longfellowlta suomeksi vain teoksen Laulu Hiawathasta (myöhemmin pelkkä Hiawatha Aale Tynnin suomennoksena). Yeatsilta Wikipedia mainitsee teoksen Torni ja kierreportaat sekä yhden Aale Tynnin suomentaman runokokoelman Runoja, jonka sisältöä ei...
Tuula Juvosen väitöskirja Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia (2002) käsittelee kirjan esittelyn mukaan suomalaisen homoseksuaalisuuden sosiaalihistoriaa. Alla linkki väitöskirjan esittelyyn:
https://www.finna.fi/Record/anders.188828
Kirjan saa lainaan painettuna tai e-kirjana myös mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SVarjoelämää%20ja%20julkisia%20salaisuuksia__Orightresult__U?lang=fin ...
Siinä missä koirien hyödyllisyys keksittiin jo noin 40 000 vuotta sitten, kissoja ei tiettävästi kuitenkaan alettu kesyttää ennen maanviljelyskautta. Varsinaiset kissarodut ovat alkaneet syntyä noin 1800-luvulla, mutta kissojen ja ihmisten yhteiselo on kestänyt paljon pidempään. Egyptissä kissoista kiinnostuttiin noin 3000-6000 vuotta sitten. Siellä niiden paikka oli viljavarastojen tuholaistorjujina.Lisää luettavaa: Kissan historiaaKirjastosta voi lainata myös kirjan "Kissojen maailmanhistoria" tekijältä Petri Pietiläinen.
Eesti rahvakalender -verkkosivulla (http://www.folklore.ee/erk/exhibits/show/jaagupipaev/item/48680) tarjotaan seuraavanlaisen selityksen sanonnan alkuperälle: "Vanad inimesed ütlesid, et jakobipäevast läheb must mees põesasse. [---] Must mees põesas on vari, mis õhtul põesa alla tuleb, kui juba päevad lühemaks ja ööd pikemaks lähevad." Työkaverini pikainen käännös selityksestä kuuluu: Vanhat ihmiset kertoivat, että jaakonpäivän jälkeen musta mies menee pusikkoon. -- Musta mies pusikossa on varjo, joka tulee illalla pusikon alle, kun päivät muuttuvat lyhyemmiksi ja yöt pitemmiksi.
Eli eestiläisessä sananparressa musta mies tarkoittaa varjoa. Suomesta vastaavaa sanontaa ei ilmeisesti tunneta.
Kuka pelkää mustaa miestä -leikin mustan...
Viimeisin tällainen kokoelmateos suomalaisista kuunnelmista, joka Finnan tietokannasta löytyy, on tosiaan tuo Solja Kievarin toimittama Suomalaisia kuunnelmia 1978-1981 vuodelta 1982 https://finna.fi/Record/vaski.127628. Tätä aikaisempia valikoimia löytyy kuitenkin myös, mm. Kievarin vuosien 1970-1974 kokoelma vuodelta 1976 https://finna.fi/Record/vaski.120447 ja vuosien 1975-1977 kokoelma vuodelta 1978 https://finna.fi/Record/vaski.127251, sekä Jyrki Mäntylän toimittamat kokoelmat 1952-1963 (2 osaa https://finna.fi/Record/heili.475024 ja https://finna.fi/Record/lukki.60766) vuodelta 1964, 1964-1965 vuodelta 1966 https://finna.fi/Record/rutakko.47876, Kahden vuoden äänet : suomalaisia kuunnelmia 1966-1967 vuodelta 1969 https://finna....
Seuraavissa kirjoissa on urheiluharrastusta ja vastoinkäymisiä niissä sekä motivaation etsimisestä. Kaikki kuvaustekstit ovat Kirjasammon nuorten kirjallisuutta esittelevästä Sivupiiristä, https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri, josta voi etsiä lisää vinkkejä.
Kirsi Pehkonen: Punaviiva. Avarakatseinen urheilukirja kuvaa elävästi nuorten huippu-urheilua ja tyttöjen paineita poikamaisessa lajissa sekä avaa lukkiutuneita käsityksiä vammaisuudesta. Pääosassa 8. luokan aloittavat Hilla ja Noora.
Mal Peet: Maalivahti. Maalivahti on nuortenromaani haaveisiin uskomisesta. Kiehtovalle tarinalle ei ole yläikärajaa – sen voi lukea yhtä hyvin junnujoukkueen tähtipelaaja kuin sen valmentaja.
Mika Wickström: Kalkkiviivoilla....
SuperNaru näyttää olevan ruotsalainen keksintö, mutta varmasti kopioimisen arvoinen. SuperSnöret
Asiaa kannattaa ehdottaa Suomen syöpäjärjestöille. tiedotus@cancer.fi
Aiheeseen on useasti vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Voit hakea vanhat vastaukset arkistosta hakutermillä "kiinan kieli". http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx Kiinan kielessä ei varsinaisesti ole aakkosia, sillä kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin. Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kielen yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä. Nimiä ei siis pysty kääntämään suoraan kiinan kielelle. Internetistä löytyy joitakin englanninkielisiä sivustoja, joissa tarjotaan kiinalaisia käännöksiä länsimaisille nimille, esimerkiksi: http://chineseculture.about.com/od/thechineselanguage/a/Chinese-...
Kaikista Helmet-kirjastoista saa myös A3-kokoisia tulosteita. Helsingin keskustakirjasto Oodin suurkuvatulostimella voi tulostaa valokuvalaatuisia julisteita, tarroja ja tekstiilipainatuksia:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Kaupunkiverstas/Kaupunkiverstaan_laitteet(176797)
Espoon Sellon kirjastossa on mm. julistetulostin:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Sellon_omat/Sellon_Paja__meilla_saa_tehda(1977)
Molempiin tulostimiin varataan aika Varaamo-palvelun kautta. Sellon kirjaston julistetulostimeen neuvotaan varaamaan ensimmäinen aika paikan päällä tai puhelimitse (09 816 57607) . Ensimmäiselle kerralle varataan myös opastus.
https://varaamo....
