Sellon pajassa se onnistuu:
"Kaitafilmien digitointi: Digitointiin käytetään Retro8-laitetta. Sillä voidaan digitoida Super-8- ja Regular-8 - kaitafilmejä. Skannauksen nopeus on noin 30 metriä tunnissa, joka vastaa noin kahta ruutua sekunnissa. Skannaukseen kannattaa varata aikaa kymmenenkertaisesti filmin kestoon verrattuna. Esimerkiksi 15 minuutin kelan digitointiin kuluu aikaa reilut kaksi ja puoli tuntia. Digitoitu filmi voidaan muuntaa joko elokuvatiedostoksi tai kuvasarjaksi (jokainen ruutu erikseen). Tallentamista varten kannattaa varata joko ulkoinen kovalevy, isohko muistitikku (mielellään minimissään 16GB) tai DVD-levy. Lisätietoja löytyy laitteen valmistajan kotisivu ks. http://www.moviestuff.tv/moviestuff_home.html."
Laite...
Ulkoisen kovalevyn liittäminen kyllä onnistuu, koska varmasti kaikissa kirjastojen koneissa on usb-paikka. Mutta kiinteitä muistikortinlukijoita ei välttämättä ole. Ongelma ratkennee sillä, että hankkii erillisen muistikortinlukijan, jonka voi sitten kiinnittää usb:n avulla kirjaston asiakaskoneeseen.
Helmetin omista asiakastiedoista ei näe peruttuja varauksia. Ainoastaan lainaushistoria on nähtävissä, mikäli asiakas on itse ottanut toiminnon käyttöön.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Etsitty kirja voisi olla v. 1972 julkaistu ja Anni Qvistin kirjoittama "Nannan nappirasia". Kirjan on kuvittanut Pirkko Hakkola ja se sisältää "satuja ja tarinoita, joissa napeilla, puhuvilla eläimillä ja esineillä on oma, tärkeä osuutensa." Saduissa seikkailevat mm. Nappi-Sanni, Lankamanni, kissat Hurumykky ja Vassakuu, Puntus Pulloposki, taiteilija Taivaanrannanmaalari, pikkusisko Nöpöstiina, Tatu Tarunen ja Toimi Totinen ja muut. Kirjassa on mustavalkoinen kuvitus.
Teos ei valitettavasti ole Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmassa, mutta sen voi kaukolainata esim. Varastokirjastosta. Tässä linkki kirjan tietoihin: Nannan nappirasia | Varastokirjasto | Finna.fi
Liitteenä kirjan kansikuva.
Ruotsinkielisen Wikipedian mukaan Franzén on ruotsalainen sukunimi. Sukututkimussivusto Forebearsin mukaan nimenomaan tässä muodossa, akuutti eli oikealle kallistuva vinoviiva e-kirjaimen päällä, se on yleisin Ruotsissa. Suomi, Norja ja Tanska seuraavat perässä. Muissa maissa sitä esiintyy satunnaisesti. Ilman aksenttimerkkiä sukunimi Franzen on yleisin Saksassa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa. Euroopassa ja muissa maanosissa sitä esiintyy vaihtelevasti. Voisi päätellä, että nimi on kulkeutunut ruotsalaisten siirtolaisten mukana ja kirjoitusasu on muuttunut ajan myötä. Esimerkiksi Suomessakin paljon luettu amerikkalainen kirjailija Jonathan Franzen on ruotsalaista maahanmuuttajasukua. Nimestä on runsaasti erilaisia muunnelmia (Frantzen,...
Suomennettu espanjalainen kaunokirjallisuus paljolti joko kertoo Espanjan sisällissodasta 1930-luvulla (1936–1939) tai sen seurauksista, tai on jännityskirjallisuutta. En löytänyt varsinaisesti maatyöläisiä kuvaavia kaunokirjoja, vaikkakin ainakin Eduardo Mendozan Tulvan vuosi (suom. 1999) sijoittuu pieneen Espanjan maaseudun kylään jälkitunnelmiin. Kyseessä on rakkausromaani. Nykyisempää Espanjan maataloutta ja siinä tapahtuvaa riistoa käsittelee Ville Tietäväisen kotimainen sarjakuva, tai sarjakuvaromaani, Näkymättömät kädet (2011). Se kertoo paperittoman marokkolaisen Rashidan tarinan hänen matkatessaan Espanjaan saadakseen maatöiden kautta siellä paremman elämän, mutta todellisuus osoittautuu varsin toisenlaiseksi. Tietäväinen...
Kysymyksesi on hyvin laaja. Näyttäisi siltä, että kaikki Suomen yleiset kirjastot ovat kehittyneet jotenkin 2010-luvulla. On tullut uusia palveluita, on otettu käyttöön uusia järjestelmiä paikallisesti ja koko maan laajuisesti, on perustettu kirjastokimppoja ja rakennettu paljon uusia kirjastoja.
Voisit alkaa tiedonhaun Kirjastot.fi -sivuilta. Sieltä löytyy mm. lista paikoista, joissa koulutetaan kirjastoammattilaisia https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu?language_content_entity=fi
KirjastoPro osiosta saat kuvan siitä, mitä kirjastoissa on parhaillaan kehitteillä. https://www.kirjastot.fi/kirjastoala
Nopean katsauksen netissä julkaistuihin tutkimuksiin saat scholar.google.fi -haulla. https://...
Helenasta kertova kirjasarja on nimeltään Vihreän kullan maa, ja sen osat ovat:
1. Mäntykosken Anna. 1987
2. Johannes ja Helena. 1988
3. Mäntyniemen miniä. 1988
Eeva-Liisa Manner julkaisi vuonna 1988 kokoelman Hevonen minun veljeni : hevosrunot 1956-1976 (Tammi), joka sisältää sekä hänen omia hevosaiheisia runojaan että käännöksiä. Näiden joukossa on myös Frostin Metsän reunassa lumisena iltana -runo, joka alkaa "Pieni hevoseni hämmästyy kun pysähdyn keskelle maiseman aution..."
Mahdollista tietysti on, että runo on ilmestynyt aiemmin esimerkiksi jossakin aikakauslehdessä. Parnasson sisällysluettelot vuosilta 1951-1985 löytyvät Varastokirjaston Kontentti-tietokannasta (http://www.varastokirjasto.fi/digiphpt/kontentti.php), mutta niistä tätä ruonoa ei löydy, vaikka muutama muu Frost-käännös (ilman mainintaa kääntäjästä) näyttää jo 1950-luvulla lehdessä ilmestyneen. Käännöslyriikkaa on kuitenkin...
Kaikkeen taiteeseen pätee sama sääntö: kaupallinen arvo (siis se summa rahaa, jolla taide-esine vaihtaa omistajaa) riippuu kokonaan kysynnän ja tarjonnan suhteesta. Jos taiteilija on tunnettu ja "arvostettu", hänen tekemänsä taide maksaa enemmän kuin sen, joka ei ole tunnettu ja "arvotettu". Jonkin verran objektiivista perustaa hinnoille syntyy taideteoksen valmistuskustannuksista eli iso öljyväritaulu on periaatteessa kalliimpi kuin kämmenen kokoinen grafiikanlehti. Mutta jos taiteilija kuuluu ykkösryhmään, myös se grafiikanlehti on kallis. Mitään arvostuksista riippumatonta hintaa ei taiteelle voida määritellä. Kaupallinen arvo voi myös muuttua rajusti kumpaankin suuntaan ihan kiinnostuksen mukaan.
Valokuvat poikkeavat varsinaisista...
Hei, tähän kysymykseen on vastattu jo aikaisemmin Kysy kirjastonhoitaja-palvelussa :
Kyseessä on Einon Leinon runo "Aleksis Kivi". Se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1901 Leinon runokokoelmassa "Pyhä kevät". Runo lausuttiin Kaunokirjailijaliiton Kivi-iltamassa 23. päivä maaliskuuta 1901.
Runo alkaa säkeellä
"Syntyi lapsi syksyllä -
tuulet niin vihasti vinkui -
tuult' oli koko elämä,
näyt ei kesää, ei kevättä,
eli vain syksystä jouluun."
Alla olevista linkeistä voit lukea koko runon.
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/leino/leino_1901_pyha_rdf.x…
http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/index.php?option=com_c…
Runo löytyy esimerkiksi teoksista:
Leino, Eino: Runot II (Otava)
Leino: Jumalien keinu : valikoima...
Kyseessä on Uuno Kailaan runo Linnut kokoelmasta Uni ja kuolema (1939 s. 102). Mainitsemasi kohtaa menee tosin hiukan toisin kuin kirjoitit.
Kokoelma on luettavissa Kansalliskirjaston digitoimana ja aukeaa luettavaksi alla olevasta linkistä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906932?term=syd%C3%A4np%C3%A4iv%C3%A4n%20aika&page=105
Teoksesta on useita eri painoksia. Voit tarkistaa niiden saatavuuden Helmet-kirjastoissa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Hei,Cineastin Etusivulla valitse yläpalkista A-Ö, jossa pääset näkemään koko elokuvalistauksen. Tässä näkymässä on yläosassa rajausvaihtoehtoja: lajityyppi, vuosi, imdb-pisteytys, kieli ja ikäraja. Kielivalinta valinta tarkoittaa nimenomaan ääniraidan kieltä. Pudotusvalikossa joutuu valitsemaan "näytä lisää", jolloin sieltä löytyy myös Norja. Näin pitäisi onnistua.
Siviilipalvelukeskuksen sivuilla kerrotaan näin:
"Siviilipalvelukseen hakeutuminen
Kun vakaumukselliset syyt estävät sinua suorittamasta asepalvelusta, voit hakeutua siviilipalvelukseen. Siviilipalvelusaika on 347 vuorokautta ja se alkaa neljän viikon koulutusjaksolla Siviilipalveluskeskuksessa. Loput palveluksesta suoritat työpalvelussa yhteiskunnalle hyödyllisessä työpalvelussa hankkimassasi työpalvelupaikassa.
Siviilipalvelushakemuksen hyväksymisen jälkeen sinut kutsutaan palvelukseen hyväksymisvuoden tai kahden sitä seuraavan kalenterivuoden kuluessa, jollei sinulle myönnetä lykkäystä. Voit itse vaikuttaa siviilipalveluksen suorittamisajankohtaan.
Toimi näin
Voit jättää siviilipalvelushakemuksen aikaisintaan kutsunnoissa....
Iida Turpeista ei palkittu yhdestä novellista, vaan kokoelmasta tekstejä. Kilpailun tuomaristo (Siri Kolu, Anne Leinonen, Pirkko Heikkinen) luonnehti perusteluissaan Turpeisen tekstejä mm. seuraavasti: "Viimeiseen asti hiottu ja jäsennelty kokoelma, jonka tekstit hakevat rohkeasti rajaa tiiviin proosailmaisun ja runollisen monimerkityksisyyden välillä. Teksti on kuulasta, ilmavaa, ajatuksia herättävää ja jättää tilaa tulkinnalle. Kirjoittajalla on tunnistettava omaääninen lause. Kokoelma on teoksena punnittu ja täysin julkaisuvalmis."Tietokantoihin tekemieni hakujen perusteella Iida Turpeiselta ei löydy julkaistuja novelleja.JH Erkon kirjoituskilpailu (erkonkilpailu.net)
Linkola puhuu kivikirveestä ainakin kirjoituksessa Tekniikan sietämätön onnettomuus. "Kivijalkaperustelu tekniikalle on, että se helpottaa elämää. Helpottaa ja helpottaa, keksintö keksinnöltä aina vain helpommaksi. Helppo, helpompi, helpoin. Todellisuudessa ihminen on kivikirveestä lähtien ollut maapallolla ylivoimainen olento vailla kilpailua, otus jonka elämä on ollut luonnottoman ja epätoivoisen helppoa. Siitä lähtien ihmisen todellinen ongelma on ollut fyysinen helppous, tarkoituksettomuus, juurettomuus, turhautuneisuus."Alun perin Tekniikan sietämätön onnettomuus julkaistiin Suomen kuvalehden numerossa 3/1994. Se sisältyy myös Linkolan lehtikirjoituksista koottuun kirjaan Voisiko elämä voittaa (Tammi, 2004).
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on teos "Maailman kalojen nimet", jonka tekijät ovat Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström. Tämä teos sisältää suomenkieliset nimet yli 8 000 tavallisimmalle kalalajille. Nimiluettelossa on Suomen luonnonvaraisten kalojen lisäksi meillä viljellyt ja viljelykokeilussa olevat lajit, elinkeino- ja harrastuskalastuksen kannalta merkitykselliset ulkomaiset kalalajit, EU:n ja OECD:n kalaluetteloiden lajit, lähes kaikki akvaarioissa pidetyt lajit sekä vähintään yksi laji jokaisesta kalaheimosta.
Kysymyksessä oleva kala kuuluu meduusakaloihin, heimo Centrolophidae, ja suomenkielinen nimi on etelänmeduusakala (Hyperoglyphe antarctica).
Kynsi sanasta on suomen murteissa moneksi. Monesti se on käsitetty sormiennäppäryyden tai taidon synonyymiksi. Suomen murteiden sanakirjassa on esimerkkejä Kynnelle kykenemisestä:"jhk kykeneväksi tullut ”kykenee (pääsee tms.) kynnelle (t. kynsilleen)”.Esimerkitnim piàn kun nek (pojat) kynnel kykèntysivɛ nin talòm pellol työhön. Sauvoeikö siältä nyr rupijat tulohon siältä Amerikasta pois kaikki jokka kynsillensäk kykenöö. NurmoAina vietiin niityllek kesällä syvämmaallekki yökuntiin semmosia (lapsia) jokka kynnellek kykeni. Saloinense aina tuntu vaiḭ että ku minä pääsen kynnellet tuosta niin kyllä minä sitte taas pärijää˷. KuivaniemiLapsi on jo melkein työhön kykenevä: On ihan kynnelle käymässä. KuhmoSillon kun kynnellek kyhäösi ni,...
Barbara Tuchmanin kirja The march of folly : From Troy to Vietnam (1984) löytyy HelMet-kokoelmasta Pasilan kirjavarastosta, mistä sen voi tilata oman kirjaston kautta kaukolainaksi. Kirja löytyy myös Tampereelta ja Kuopion Varastokirjastosta sekä ruotsinkielisenä käännöksenä mm. Porvoosta.
Heikki Poroila
Leo Lastumäen esittämä ”Hei juu Finlandia” -kappale on julkaistu ”Syksyn sävelsatoa” -äänitteellä, joka on Kansalliskirjaston Finna-tietokannan sekä Fenno-levytietokannan (https://fenno.musiikkiarkisto.fi/) mukaan julkaistu C-kasettina vuonna 1973, LP-levynä 1971 sekä äänisilmukkakasettina 1973.
Äänitteen eri versiot löytyvät Kansalliskirjastosta:
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Hei+Juu+Finlandia%22&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
"Syksyn sävelsatoa" -äänilevyversiota voisi kuunnella Kansalliskirjastossa paikan päällä, kotilainaan äänitteitä ei saa.
Kyseistä kappaletta ei valitettavasti löydy kotiin lainattavaksi Suomen kirjastojen kokoelmista.
Kappaletta on näköjään toivottu kuultavaksi myös Yleisradion...
