Asiakas voi lainata levyn ja siirtää sen itse CD-levylle kirjaston digitointilaitteilla. Laitteita digitointiin CD-levylle on Entressen, Sellon ja Tikkurilan kirjastoissa. Ajanvaraus tapahtuu yleensä sivuston varaamo.hel.fi kautta. Kannattaa ottaa ensin yhteyttä haluttuun kirjastoon ja varmistaa, että palvelu käytössä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Musiikki/Palvelut_musiikkiosastoilla/Digito…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Entressen_kirjasto/pa…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Sello…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/p…
https://varaamo.hel.fi/resources/awkkhmpip45q?
Netistä löytyy tietoa virsien historiasta hakusanalla Virsi ja numero esim. virsi 388."Nikolaus Ludwig von Zinzendorf 1725. Suom. Elias Lönnrot 1874. Uud. Jooseppi Mustakallio 1900. Virsikirjaan 1938. Uud. komitea 1984. | Sävelmä: Adam Drese 1698.Sama sävelmä: 471 | 816Luokitus: Jumalan varjelus ja johdatusVirren tarina388 Jeesus, johdataJesu, geh voranHerrnhutilaisen veljesseurakunnan perustaja kreivi Nikolaus Ludwig von Zinzendorf (1700-1760) on kirkkohistorian omaleimaisimpia henkilöhahmoja. Hän oli myös lahjakas ja tuottelias runoilija, jonka sepittämien hengellisten laulujen määrä nousee pariin tuhanteen. Usein niitä syntyi hetken innoituksesta kesken seurakunnan kokouksien. Meidän virsikirjassamme tämän runsauden ainoa näyte on...
Urho Kekkonen asui Kajaanissa vuodet 1911-1921. Vuonna 1919 hän suoritti ylioppilastutkinnon ja oli armeijassa lokakuusta 1919 kesään 1920, jolloin hän palasi takaisi Kajaaniin. Syyskuussa 1921 hän muutti Helsinkiin aloittaakseen lakitieteen opinnot Helsingin yliopistossa. Kajaaniin hän palasi sen jälkeen vain muutamiksi kuukausiksi kesällä 1927, 1930 ja 1931 tuomarin ja pormestarin viransijaisuuksia hoitamaan.
Lähde: Urho Kekkonen: Vuosisatani 1. Otava 1981, s. 162 alkaen.
Hei,
kirja voisi olla vuonna 2002 ilmestynyt Maailman eläimiä-kirja. Sen tekijät ovat:
Felix, Jiri ; Knotek, Jaromír, kuvittaja ; Knotková, Libuše, kuvittaja ; Nuuja, Ismo, kääntäjä.
Kirjan kannessa nimi on punaisella ja kansikuvan keskellä on norsu.
Tässä on vielä linkki (alla) OUTI-kirjastojen sivustolle, jossa kyseinen kirja näkyy. OUTI-kirjastoissa kirjaa on saatavana Kuusamon, Kiimingin ja Rajakylän kirjastoissa. Voit varata sen omaan lähikirjastoossi (OUTI-kirjastot) maksutta.
https://outi.finna.fi/Record/outi.555799
En löytänyt kirjaa enää Helme-haulla, eikä Finna-hakukaan tuottanut kovin hyviä tuloksia. Siletä löysin vain Olavi Airaksisen Niska- ja ylaraajavaivojen ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus Finna-haku
Amazon.com löysi saksankielisellä nimellä Fingergymnastik muutaman teoksen. Niistä tuo Hans-Christian Solkan kirja voisi olla kaipaamasi. Amazon.com
Hei,Tokrajärvestä ei näyttäisi löyvyän omaa paikallishistoriaa. Lähtisin liikkeelle näistä Ilomantsin alueen paikallishistorioista:Björn, Ismo, ja Anne Vikkula. Suur-Ilomantsin Historia: Enon, Ilomantsin Ja Tuupovaaran Historia Vuoteen 1860. Suur-Ilomantsin Esihistoria. Suur-Ilomantsin Talonhaltijaluettelo. Paikallishistoriatoimikunta, 1991.Björn, Ismo, ja Ilomantsin ja Tuupovaaran historiatoimikunta. Ilomantsin Historia. [Ilomantsin ja Tuupovaaran historiatoimikunta], 2006.Härkönen, Armas, et al. Koitere Ja Kylät: Elämää Satasaarisen Järven Rannalla. Koitereen kylät / Seppo Lehtinen, 2020.
tutkittuani nettiä ja jonkin verran olen itsekin jalkapalloa muutaman vuosikymmenen seurannut, niin totean että pallon kohtalo vaihtelee. Nykyäänhän pallojen pintoihin saatetaan painaa tieto missä ottelussa niitä käytetään esimerkiksi Espanja - Saksa ja päivämäärä, joten niitä varmaankin käytetään vain siinä ottelussa turnauksessa. Muutoin palloja on kyllä käytetty ainakin takavuosien kisoissa useammassakin ottelussa. Joskus pelaajat saattavat ottaa pallon muistoksi, esimerkiksi kun tekevät hattutempun eli kolme maalia pelissä. Joskus pelaajat vievät pallon muistoksi muuten vain ottelun jälkeen. Palloja on lahjoitettu myös hyväntekeväisyyteen esimerkiksi kouluille tai juniorijoukkueille. Jalkapalloja on myös huutokaupattu ja varat...
Aristoteleen suomennetuissa teoksissa tällaista virkettä ei ainakaan ole vastaani tullut. Tähän ajatukseen kyllä törmää tavan takaa Aristoteleen nimiin pantuna, tavallisesti kuitenkin ilman minkäänlaista lähdeviitettä, mikä tekee sen alkuperästä ainakin jossakin määrin kiistanalaisen - varsinkin, kun se toisaalta on liitetty myös jesuiittaveljeskuntaan ja sen edustajiin, lähinnä Ignatius de Loyolaan ja eritoten Francisco Xavieriin.
Niin tai näin, on kuitenkin mahdollista, että sitaatti - kuka sen alkuperäinen esittäjä sitten onkin - perustuu Aristoteleen ajatteluun. Hän selvästikin piti seitsemän vuoden ikää tärkeänä käännekohtana lapsen elämässä ja kasvatuksessa. Aristoteleen mukaan lapset tuli kasvattaa kotona aina...
Matista ja katista laulaa Kipparikvartetti kappaleessa "Matin mambo". Laulu alkaa: "Matti se vain on se pikkuinen Matti". Laulun on säveltänyt Harry Bergström ja sanoittanut Valki (eli Valma Kivitie). Laulussa äiti kirnuaa voita ja Matti syö ruisleipää ja voita.Kipparikvartetti: Matin mambo Yle Areenassa (Kipparikvartetin levyt 1953-1955, jakso 1):https://areena.yle.fi/podcastit/1-68241240
Kappale on nimeltään Ihmettelylaulu. ("Suuren ihanteeni Nalle Puhin hengessä syntynyt laulu. Ihmettely on maailmaa eteenpäin vievävoima.") Sanat löydät esim. nuottikokoelmasta Runokoira Pentti ja muita lauluja. Kappale löytyy levyltä Laiska kottarainen. Voit tarkistaa kumpaisenkin saatavuustiedot Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/
Leskeneläkettä on meillä maksettu perhe-eläkejärjestelmän alusta saakka eli vuodesta 1967. Silloin tehtiin Suomessa työeläkelakeihin lisäys perhe-eläkkeistä yhtenä viimeisimmistä maista Euroopassa. Perhe-eläke muodostuu lesken- ja lapseneläkkeestä. Eläkkeeseen oikeutettuja olivat naislesket ja edunjättäjän lapset 18 ikävuoteen asti. Kesällä 1990 astui voimaan perhe-eläkeuudistus. Siinä myös miehille laajennettiin oikeus leskeneläkkeeseen.
Lähde:
Mervi Takala (toim.), Katsaus perhe-eläkkeeseen
Helmet-kirjastokorttisi on voimassa 18-vuotispäivääsi asti, jos olet käyttänyt sitä viimeisen kolmen vuoden aikana. Kortissa olevat takaajatiedot voidaan poistaa kirjastossa nyt, kun olet täyttänyt 15 vuotta. Ota mukaan kirjastokortti ja henkilötodistus. Alle 18-vuotiailla henkilötodistukseksi käy myös kuvaton Kela-kortti. Alla vielä linkki Helmetin käyttösääntöihin:
https://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_kayttosaannot(37540)
Luontoportti -sivuston mukaan maustekasvin nimi on liperi. Sivuston mukaan lipstikka tulee maustekasvin ruotsinkielisestä nimestä libbsticka. Lisää tietoa liperistä voi lukea täältä https://luontoportti.com/t/1225/liperi.
Goodreads on Amazonin omistama suosittu sivusto, jota pidetään lähtökohtaisesti turvallisena käyttää, mitä tulee esimerkiksi haittaohjelmiin ja viruksiin. Täältä voi lukea Common Sense Privacy Programin raportin Goodreadsin turvallisuudesta: Goodreads - Full Privacy Report (commonsense.org) Raportti pitää Goodreadsia monella tapaa turvallisena sivuna käyttää, mutta monien sosiaalisten medioiden tavoin sivusto sisältää tiettyjä kysymysmerkkejä koskien sitä, miten käyttäjän jakamia tietoja käytetään.
Patentti- ja rekisterihallitukset sivuilta löytyy tilastoa muutamilta vuosilta sekä yhdistysten ja uskonnollisten yhdyskuntien lukumääristä että rekisteröityjen uusien yhdistysten ja uskonnollisten yhdyskuntien lukumääristä (vuodet 2015-2019):
https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/yhdistysrekisterintilastoja/tilastoarekisteroidyistauusistayhdistyksistajauskonnollisistayhdyskunnista.html
https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/yhdistysrekisterintilastoja/lukumaaratyhdistysrekisterissajauskonnollistenyhdyskuntienrekisterissa.html
Patentti- ja rekisterihallituksesta neuvottiin kysymään pitemmästä aikajanasta suoraan heiltä sähköpostitse: neuvonta.yhdistysasiat@prh.fi Mukaan omat yhteystiedot (sähköpostiosoite ja...
Paul Wahlista ja hänen liiketoiminnastaan löytyy kirjallisuutta:
Valta, Reijo, Laudamiehestä Hietaseen : Paul Wahl & Co:n laivasto ja sen toiminta 1830-luvulta vuoteen 1909. 1997.
Partanen, Vilho, Paul Wahl & Co. sahatoimenharjoittajana v. 1870-1909. Pro gradu -opinnäyte Jyväskylän yliopistosta, 1982
Piilahti, Kari-Matti, Kauppaneuvos liike-elämän verkostoissa : Paul Wahlin osoitekirja. Julkaisussa: Kansallinen kapitalismi, kansainvälinen talous / toimittaneet Niklas Jensen-Eriksen ... [et al.] 2012. ss. 326-348.
Höyrylaivoista:
Suomalaisia höyrylaivoja 150 vuotta maailman merillä ja kotivesillä
/ toim. Erkki Riimala. Julk. Suomen Höyrypursiseura 1983.
Louhivesi mainitaan...
Useissa maissa passin käyttöä ja yksilön liikkumista rajoitetaan, kun rikokseen syyllistyneen pidätys, etsintäkuulutus, rikostutkinta tai tuomio on meneillään. Joissakin maissa kansalaisten passin saamista tai käyttöä voidaan rajoittaa, jos sen hakijalla tai haltijalla on tuomio vakavista rikoksista. Tämän voi tehdä poliisi tai muu valtiollinen viranomainen. Sen sijaan esimerkiksi työnantajalla ei ole oikeutta takavarikoida työntekijän passia, olipa tämä saman tai eri maan kansalainen. Usein passin ja viisumin saamiseen sekä liikkumisen valvontaan vaikuttavat sekä kansainväliset lait että eri maiden tai alueiden (EU, Schengen) väliset sopimukset.
Australia:
Passport - policy | Australian Government Department...
Parasta on käyttää 'olla'-verbiä esse. Suosittelisin:
Miehestä: Liber sum (ääntämys liiber sum)
Naisesta: Libera sum (ääntämys liibera sum)
Persoonapronominia ei latinassa yleensä käytetä ellei sitä haluta erikseen painottaa, jos käytetään niin paras sanajärjestys ehkä olisi
Liber ego sum
Libera ego sum
Kaikissa esimerkkilauseiden sanoissa paino on ensimmäisellä tavulla.
Valitettavasti en löytänyt tietoa kyseisestä sanonnasta yhdestäkään tarkistamastani kirjastosta löytyvästä sanontoja/sananlaksuja käsittelevästä kirjasta.Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämä Kieli- ja nimineuvonta sattaa olla avuksi https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta Heikki Paunosen kirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja (6. painos 2017) mukaan sanonta "Kova sana" esiintyy Helsingin slangissa merkityksellä merkittävä, vaikuttava. Käytössä se on ollut ainakin 1970-luvulta lähtien.Erkki Karin kirjassa Naulan kantaan : Nykysuomen idiomisanakirja (1993) sanonnan "Kova sana" merkitys on vahva valtti.
