Evakko –sana (kirjallisuudessa v. 1940)on toisen maailmansodan aikana syntynyt typistymäjohdos verbistä evakuoida eli siirtää uhanalaisen alueen väestö turvaan. Aikaisemmin on puhuttu(sota)siirtolaisista tai siirtoväestä.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1 : A-K / (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992)
Suomeksi mustan populaarimusiikin historiasta voi lukea Heikki Hiilamaan ja Seppo Varjuksen toimittamasta teoksesta Musta syke : funkin, diskon & hiphopin historia (Like, 2000).
Englanniksi HelMet-kirjastojen kokoelmista löytyvät mm. seuraavat aihetta käsittelevät teokset:
Souled American : How black music transformed white culture / Kevin Phinney (Billboard Books, 2005)
Hip hop's amnesia : from blues and the black women's club movement to rap and the hip hop movement / Reiland Rabaka (Lexington Books, 2012)
Sounds like London : 100 years of black music in the capital / Lloyd Bradley (Serpent's Tail, 2013)
Duke / Peacock Records: An illustrated history with discograohy / Galen gart & Roy C. Ames (Nickel Publications, 1990=
Black...
Ainakaan Hessen nimissä julkaistun suomeksi käännetyn lyriikan joukosta tällaista runoa ei löydy. On mahdollista, ettei sitä ole lainkaan suomennettu.
Hermann Hesse on tavallisesti ilmoitettu tämän Das Leben, das ich selbst gewählt -nimisen runon kirjoittajaksi, mutta täyttä varmuutta sen tekijästä ei ole. Se ei ole peräisin yhdestäkään Hessen julkaisemasta kirjasta, eivätkä sitä tiettävästi ole Hessen kirjoittamaksi pystyneet vahvistamaan sen paremmin hänen saksalainen kustantajansa Suhrkamp kuin Hesse-museoiden asiantuntijat Saksassa ja Sveitsissä.
Täydellistä listaa Suomessa sensuroiduista elokuvista ei ole verkossa saatavilla, mutta tälle Wikipedia-sivulle on kerätty kattavasti sellaisia elokuvia, jotka on Suomessa syystä tai toisesta kokonaan kielletty.
Tietoa elokuvasensuurin syistä ja historiasta on koottu Tiellä sananvapauteen -sivustolle. Esimerkiksi artikkeli Jari Sedergrenin artikkeli Suomessa on koettu sata vuotta elokuvasensuuria kuvaa sensuurin historiaa. Tässä Tuomo Olkkosen artikkelissa kerrotaan elokuvien poliittisista ja moraalisista sensurointiperusteista vuosina 1919-1939 ja luetellaan joitakin tuolla aikavälillä kiellettyjä elokuvia.
Valtion elokuvatarkastamon ja Valtion filmitarkastamon ja Valtion filmitoimikunnan asiakirjoja voi tilata...
Paavi Johannasta on suomen kielellä kirjoittanut Tuomas Heikkilä artikkelissa Paavi Johanna: mistä hän tuli? : mihin hän joutui? . Tiede, (5), 42-46 (2004), .Jaakko Tahkolahti käsittelee naispaavin tarinaa kirja-arvostelussa Paavittaren myytti Alain Boureaun kirjasta "The Myth of Pope Joan" (2001) "Ennen & nyt", numerossa 3/2003, https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/108224/63245.
Boureaun kirja on käännetty englanniksi, mutta suomeksi sitä ei ole saatavilla. Myös Jacques Le Goff: Heroes and marvels of the Middle Ages. Reaktion Books Ltd 2020 löytyy englannin kielellä ja sisältää kappaleen naispaavista.
Naispaavin kertomuksen varhaisimmat kirjalliset lähteet ovat 1200-luvulta. Ellei mitään yllättäviä, uusia lähteitä löydetä,...
Netistä ei tosiaan löydy juuri mitään tietoa kyseisestä taitelijasta. Yhden teoksen kohdalla mainitaan Münchener Schule, joka Wikipedian mukaan viittaisi Münichin kuninkaalliseen kuvataidekouluun (Akademie der Bildenden Künste). Rassbergin nimeä ei kylläkään erikseen mainita nimiluettelossa.
Pyysin lisätietoja sähköpostilla Münchenin kuvataideakatemian kirjastosta sekä huutokauppa ZeitGenossenilta, jossa Rassbergin teos on ollut myynnissä ja odottelen vastausta.
Pelkästään Saksan kuvataidetta käsittelevää aineistoa Helmet-kirjastoista löytyy melko vähän. Varasin nyt tarkasteltavaksi kirjat German art in the 20th century : painting and sculpture 1905 - 1985 sekä Deutsche Kunst im...
Tuiranpuiston rakennushistoriaselvityksessä https://www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/tuiranpuisto kerrotaan, että Oulun Sonnisaari toimi kulkutautisairaalana siihen asti, kun kunnallissairaala rakennettiin Tuiranpuistoon. Ruttolaksi kutsuttu kulkutautisairaala valmistui Tuiranpuistoon vuoden 1901 alussa. Sairaansijoja kulkutautiosastolla oli 16.
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Aake on muinaistanskalainen nimi, jonka nykyinen muoto on Åke ja Ove. Suomessa Aakeksi on kutsuttu mm. Aarnea, Akselia, Anteroa, Augustia. Nimen alkuperäisestä merkityksestä ei ole varmuutta.
Valdemar-nimi on Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirjan mukaan tanskalainen muunnos muinaisslaavilaisesta nimestä Vladimeru. Tanskan kuningas Valdemar Suuri(1131-82) oli kastettu äidin isoisän, Novgorodin suuriruhtinaan Vladimirin kaimaksi. Tanskassa nimen alku sai muodon vald, voima, valta, oikeus.
Anneli Asplund käsittelee kirjassaan ”Balladeja ja arkkiveisuja” myös ”Euran kirkkomaalta” -arkkiballadia, joka kuuluu euralaisen Frans Juho Järwisen (1857-1918) sepitteisiin. Laulun taustalla on ilmeisesti ollut todellinen tapahtuma, mutta laulu poikkeaa jonkin verran siitä, mitä paikkakunnalla on kerrottu. Asplundin kirjassa on laulusta useita toisintoja, sekä sanoituksia että melodianuotinnoksia.
Euran kirkkomaalla on tiettävästi hauta, josta Järwinen on saanut laulun aiheen. Asplund viittaa tässä kohtaa Savon Sanomien artikkeliin (6.4.1987) ”Maailmalta opittua. Euran viisu”. Eurassa on kerrottu torppari Iisakki Anttilasta ja hänen vaimostaan Fredriikasta. Heidän 16-vuotias tyttärensä Leena Sofia rakastui torpparin renkiin Hermanniin....
Etsimäsi Anna-Mari Kaskisen runo on nimeltään Kallion mänty ja se alkaa "Ei ole multaa hennoille juurille".
Voit lukea runon teoksista Runometsä : kauneimmat lastenrunot (2005) ja Jos jäisi yksi sana : valittuja runoja ja lauluja (2007).
https://finna.fi/Record/helmet.1741698
https://finna.fi/Record/helmet.1834320
https://www.helmet.fi/fi-FI
En löytänyt suomenkielisiä lähteitä jalan muodon periytymisen genetiikasta, mutta alla olevassa John H. McDonaldin blogitekstissä on esitetty lyhyesti varpaiden pituuden genetiikkaa ja lopussa on myös lähteitä, joihin voit tutustua.Linkki: Myths of Human Genetics: Toe length: The myth https://udel.edu/~mcdonald/mythtoelength.html
Etsitty kirja taitaa olla Barbara Sleighin Carbonelin kuningaskunta (Karisto, 1961), jatko-osa Sleighin kirjaan Carbonel, kuninkaallinen kissa (Karisto, 1957).
"Tässä uudessa sadussa Rosemary ja John joutuvat jälleen huimiin seikkailuihin kun Carbonel joutuu lähtemään kuninkaallisten kissojen yhteiskokoukseen ja jättää pentunsa lasten kaitsettaviksi. Ilman hyvää onneaan, 'prismajauhetta', 'punaista mikstuuraa', näkymättömäksi tekevää nestettä ja mrs Cantripin lentävää keinutuolia, joka joutuu vahingossa lasten haltuun, tästä kuninkaallisten kissanpoikien paimentamisesta tuskin olisi selvittykään, sillä pahat voimat tekevät parhaansa pentujen hävittämiseksi ja koko Carbonelin valtakunnan valtaamiseksi."
Maurice Blanchot'n teoksen Le dernier homme (1957) englanninnos The last man (1987) kuuluu Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talon kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/helka.9917232743506253
https://www.edition-originale.com/en/literature/first-and-precious-book…
Voit tiedustella omasta lähikirjastostasi mahdollisuutta tilata teos kaukolainaan.
https://www.tuusula.fi/lomake/show.tmpl?id=190&sivu_id=1721
Rautatiehotelli Kaivokatu 7:ssä esiintyy ensimmäisen kerran Helsingin osoitekalenterin (Adresskalender för Helsingfors stad) osastossa 'Hoteller och logis för resande' vuonna 1880. Hotelli toimi tässä osoitteessa ainakin vuosisadan vaihteeseen saakka. Vuoden 1900 jälkeiseen aikaan sijoittuvia viitteitä Kaivokadun Rautatiehotellista ei vastaani tullut. Hotellitoiminnan päätyttyä tilat olivat rautatien sairaalan käytössä. Siellä oli myös rautatieläisten asuntoja. Uuden rautatieaseman valmistuttua rakennusta pidettiin kaupunkikuvan pilaajana sen seinien "räikeiden reklaami-ilmoitusten" vuoksi ja sen purkamista suunniteltiin pitkään. Kaupungissa vallinneen asuntopulan vuoksi purkutöihin päästiin kuitenkin vasta syyskuussa 1925....
Estonian haaksirikosta löytyy seuraavia suomenkielisiä teoksia:Aula, Jorma: Estonia: se uppoaa joka yö (1995) Saari, Matti: Estonia (1995) MV Estonian onnettomuuden kansainvälinen tutkintakomissio: Loppuraportti Itämerellä 28.9.1994 tapahtuneen matkustaja-autolautan kaatumisen tutkinnasta MV Estonia (2000)Tapio Kuisma: Tapaus Estonia (2008) Näissä kirjoissa on muistelmia ja pelastuneiden ja omaisensa menettäneiden kertomuksia:Aula, Jorma: Estonia: taistelu elämästä (1994) Pihlajamaa, Terttu: Emme voi unohtaa Estoniaa (1996) Ellermaa, Einar: Estonian ihmiset: 20 vuotta onnettomuuden jälkeen (2015) Lisäksi hyväksi kehuttu kaunokirjallinen teos:Katja Kettu: Hitsaaja (2008)
Vaikka kirjan yksityiskohdat eivät ehkä aivan täysin täsmääkään kysymyksessä esitettyjen muistikuvien kanssa, ehdottaisin Jalavan scifi-sarjassa vuonna 1989 julkaistua Kari Nenosen romaania Messias. Kirjan tarina alkaa Italiasta, mutta sen Torinon käärinliinaan ja Jeesuksen kloonaamiseen liittyvä juoni kuljettaa lukijan ennen pitkää Israeliinkin. Messiaan päähenkilö on lehtimies Johannes Korpi, joka romaanin aikana siirtyy suuren lääketehtaan tiedotuspäälliköksi.
