Tiedustelemasi Harry Potter osa 4 eli Harry Potter and the Goblet of Fire löytyy jo Helsingin kaupunginkirjastosta, mihin teosta on tilattu 22 kpl. Kirja oli 9.11.2000 hyllyssä esimerkiksi Pohjois-Haagan kirjaston lastenosastolla hyllyluokassa 4.4. Kun etsit tietoja Plussa-tietokannasta ja näet kirjan olevan jossakin kirjastossa hyllyssä, voit tilata sen soittamalla kyseiseen kirjastoon ja pyytää toimittamaan kirjan haluamaasi Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Tämä palvelu on sinulle maksutonta.
Kirjalija J.K.Rowlingin tarkoituksena on ollut kuvata kaikkia Harryn seitsemää kouluvuotta Tylypahkassa, ja hänellä on ollut valmiit suunnitelmat kaikkia osia varten alusta lähtien eli luvassa on kolme uutta kirjaa. Kirjoja on tulossa...
Hei!
Kajaanin historiaa käsittelevistä kirjoista ja kirjoituksista löytyy vain maininta Johan Boströmistä ensimmäisenä sulkuvartijana, ne eivät kerro hänen perheestään ja taustastaan mitään. Historiallisten kirkonkirjojen kautta (https://hiski.genealogia.fi/hiski?fi) löytyy tieto, että arb.k. Johan Boström ja hänen vaimonsa Anna Lilli, tyttäret Lisa, Maria Charlotta ja Britha Stina, sekä poika Johan Isaac ovat muuttaneet Oulusta Kajaaniin 1843. Anna Lilli on ilmeisesti myöhemmin kuollut, sillä vuonna 1858 Johan on mennyt naimisiin Margareta (Greta) Magdalena Henellin kanssa. Tässä yhteydessä Johanin ammatiksi on ilmoitettu Slussvaktmästaren. Pariskunnalle on kirkonkirjojen mukaan syntynyt kolme lasta: Greta Sofia (...
Hilja Haahden sanat Giovanni Battista Bassanin lauluun Posate, dormite sisältyvät nuottijulkaisuun Kaikuja muilta mailta. 2/1, Vanhoja italialaisia aarioita (toim. Kolmisointu, WSOY, 1908) ja teokseen Kaikuja muilta mailta 6, laulujen sanat italialaisiin aarioihin (toim. Kolmisointu, WSOY, 1913). Laulu on siis suomeksi nimeltään On juhla.Julkaisuja ei ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa, mutta nuottijulkaisu Kaikuja muilta mailta. 2/1, Vanhoja italialaisia aarioita on tilattavissa kaukolainaan Kuopion kirjavarastosta.https://finna.fi/Record/vaari.1895758https://finna.fi/Record/oy.991437046206252https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/KaukopalveluSanat sisältyvät myös Hilja Haahden Valittuihin runoihin (Otava, 1963) sekä...
Lian irrottamiseksi pinnoilta tarvitaan monen tekijän yhteispeliä. Puhdistumiseen vaikuttaviksi tekijöiksi mainitaan yleensä kemiallinen energia, mekaaninen energia, lämpöenergia ja aika. Mainitut tekijät voivat jossain määrin korvata toisiaan eli jos yhtä vähennetään, toista on lisättävä. Jos esimerkiksi puhdistusainetta on niukalti tai ei lainkaan (jolloin kemiallista energiaa saadaan ainoastaan vedestä) eli kemiallista energiaa puuttuu, sitä voidaan korvata mekaanisella energialla eli hankauksella.
Veden lämpö tehostaa puhdistusaineen toimintaa. Muita lämpötilaan liittyviä positiivisia tekijöitä ovat lian tartuntavoimien heikkeneminen, lian viskositeetin aleneminen, rasvalian sulaminen, pesuliuoksen alustaan tunkeutumisen...
Kysymyksestä ei käynyt ilmi, onko kyse suomalaisesta kirjasta vai kenties käännöksestä. Laitan tähän kaksi ehdotusta. Molemmat kotimaisia. Jos näistä ei kumpikaan ole oikea, voit kysyä uudelleen. Eskola, Meri : Ehdin rakastaa häntä. WSOY, 2023 - Toimittaja Meri Eskolan äiti teki itsemurhan, kun tyttö oli noin 7-vuotias. Kirjassa pohditaan, miksi äiti teki teon ja rakastiko äiti tytärtään.Huovinen, Eero : Äitiä ikävä. WSOY, 2020 - Piispa Eero Huovinen oli 9-vuotias, kun hänen äitinsä kuoli. Äidistä ja surusta ei perheessä puhuttu. Kirjassa Huovinen palaa äidin elämään ja kuolemaan sekä kuvaa äidin jättämää surua ja elämänkestävää ikävää.
Valitettavasti ei löytynyt tietoa, mistä Korpikallentie olisi varmuudella saanut nimensä. Asiaa eivät tienneet myöskään Asmalammen alueella pitkään asuneet kaksi henkilöä. Vastaavan niminen tie löytyy myös Lopelta.
Kuitenkin jos kyseessä olisi Kalle-nimisestä ihmisestä, olisi tien nimen kirjoittaminen nykyisessä muodossaan aika haasteellista oikeinkirjoituksellisesti: erisnimenä Kalle olisi aika välttämätöntä kirjoittaa isolla, esimerkiksi Korpi-Kallen tie.
Suomen murteiden sanakirja antaa kallelle mm. rinne-merkityksen. Tämä voisi olla luonteva selitys varsin suurten korkeuserojen Vaajakoskella.
Tampereen kaupungin internetsivuilla kerrotaan, että kouluavustajan tehtäviin ei vaadita koulutusta eikä aiempaa kokemusta, kun taas koulunkäyntiavustajilla on oltava KKA-tutkinto tai muuta vastaavaa koulutusta tai muuten hankittua riittävää pätevyyttä sekä kokemusta KKA-tehtävistä.
Sivuilla annetaan myös ohjeita hakeutumiseen sekä kouluavustajaksi (http://www.tampere.fi/tyo/avointyonhaku/kouluavustaja/index.html) että opettajan sijaiseksi (http://www.tampere.fi/tyo/avointyonhaku/opettaja/index.html), joten niiden kautta pääset asiassa eteenpäin.
Etsit ilmeisesti Pentti Saarikosken runoa Elämä on niin epätasaisesti valoisa, joka alkaa rivillä Elämä oli epätasaisesti valoisa. Runo on kokoelmasta Kuljen missä kuljen (Otava, 1966) ja se on luettavissa myös esimerkiksi Pentti Saarikosken runojen kokoelmasta Runot (2004, Otava, s. 182)
Saat runon sähköpostiisi.
Nuottikirjasta Syksyn sävel 1979 (Fazer 1979) löytyy kappaleesta melodia, sanat, kosketinsoitinsäestys ja kitaran soinnut. Kirjaa ei ole OUTI-kirjastojen kokoelmissa, mutta sitä löytyy muilta kirjastoalueilta. Voit tehdä siitä kaukolainapyynnön.
1700‐luvulla Suomi oli osa Ruotsia, sen itäinen osa.
1784 on kirjattu Ruotsin kuningas Kustaa III:n virallnen valtiovierailu Versaillesin hovissa, ja hänen matkaseurueeseensa kuului suomalainen aatelismies Gustaf Mauritz Armfelt, joka oli syntynyt Juvan kartanossa Tarvasjoella.
https://fr.m.wikipedia.org/wiki/ListeC_des_qqavisites_officielles_au_ch…
https://journals.openedition.org/crcv/18481
https://www.svenskaakademien.se/svenska-akademien/ledamotsregister/armf…
https://www.ts.fi/teemat/1074165281/Armfelt+kummittelee+Tarvasjoella+ju…
Hei,
Mikael Nyberg on suomentanut virren vuonna 1921 ja sen pitäisi löytyä nuottina Suomen lähetysseuran kustantaman "Hengellisiä lauluja ja virsiä" -kokoelman eri painoksista jotka ovat ilmestyneet vuoden 1921 jälkeen.
Kokoelmissa virren numero on 545 ja sen käännetty nimi on "Sun nään, oi Jeesus, seisovan" (tai Sun näen, oi Jeesus seisovan)
Tieto on tarkistettu Mikkelin pääkirjaston henkilökunnan ystävällisellä avustuksella vuoden 1979 nuottipainoksesta: Hengellisiä lauluja ja virsiä nuottipainos | Lumme-kirjastot | (finna.fi)
Lähteet: Hengellisiä lauluja ja virsiä (nuottipainos). Kirjaneliö cop. 1979. 5. p. Suomen lähetysseura.
Mannerheim ei ollut syytettynä sotarikoksista. Häntä ei asetettu syytteeseen, vaikka vaara joutua edesvastuuseen, oli suuri. Hän joutui vastaamaan kysymyksiin Suomen ulkopolitiikan hoidosta sodan aikana. Hän seurasi oikeudenkäyntiä, ja oikeudenkäynnin mentyä ohitse erosi presidentintehtävistä. Talvella 1947 hän lähti Sveitsiin hoitamaan terveyttään.
Lisää tietoa aiheesta mm. seuraavista osoitteista ja kirjoista:
http://www.mannerheim.fi/11_pres/s_sotsyy.htm
http://www.sotasyyllisyys.fi/soikkanen.pdf
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotasyyllisyysoikeudenk%C3%A4ynti
Brantberg, Robert
Mannerheim : ylipäällikkö ja presidentti 1940-1951, Revontuli, 2006
Hautamäki, Erkki: Suomi myrskyn silmässä. Osa 1 : 1932-1940 : Marsalkka C.G.E. Mannerheimin...
Aika harvakseltaan. Inventointien yhteydessä parin vuoden välein kadonneet kirjat tietysti huomataan ja silloin kirjastot tekevät mahdollisia täydennyspäätöksiä. Inventointien välillä kadonneet kirjat huomataan yleensä silloin kun asiakkaat niitä kysyvät, kuten sinun tapauksessasi.
Ainakaan Hessen nimissä julkaistun suomeksi käännetyn lyriikan joukosta tällaista runoa ei löydy. On mahdollista, ettei sitä ole lainkaan suomennettu.
Hermann Hesse on tavallisesti ilmoitettu tämän Das Leben, das ich selbst gewählt -nimisen runon kirjoittajaksi, mutta täyttä varmuutta sen tekijästä ei ole. Se ei ole peräisin yhdestäkään Hessen julkaisemasta kirjasta, eivätkä sitä tiettävästi ole Hessen kirjoittamaksi pystyneet vahvistamaan sen paremmin hänen saksalainen kustantajansa Suhrkamp kuin Hesse-museoiden asiantuntijat Saksassa ja Sveitsissä.
Onpa mielenkiintoinen kysymys. Yritin tutkia asiaa Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta, mutten löytänyt vastausta.
Varmaan asiaa kannattaisi kysyä suoraan Kotuksesta. Kielitoimiston kyselylomake on auki vain joka toinen viikko, mutta onneksi nyt on aika kysyä. Kielineuvonnan kysymyslomake löytyy aukeavan sivun alalaidasta.
Kirjastot eivät saa asiakkaiden tietoja suoraan väestötietojärjestelmästä. Asiakkaiden täytyy itse huolehtia siitä, että kirjastossa on ajantasaiset tiedot. Yhteystiedot voi vaihtaa suoraan Helmet-palvelun kautta, mutta nimeä. Jos nimesi on vaihtunut, käy missä tahansa Helmet-kirjastossa ja esitä uudella nimelläsi varustettu henkilötodistus (tai henkilötodistus vanhalla nimelläsi ja erillinen todistus nimenmuutoksesta). Saat uuden kirjastokortin heti maksutta mukaan.
Helmat: Ohjeita
https://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#yhteystietojenmuutta…
Kyseessä on Alice Tegnérin säveltämä ja Edit Polónin lastenlaulu Pieni Eino (Lilla Lasse, 1890).
Laulu sisältyy esimerkiksi Aarne Porkon toimittamaan nuottijulkaisuun Lasten oma laulukirja : Sata laulua kotien ja lastentarhojen pienokaisille. 1 (1972).
Julkaisun saatavuuden omalla verkkokirjastoalueellanne voitte tarkistaa täältä: https://finna.fi/Record/keski.103181
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
http://runeberg.org/sjungmamma/1/0008.html
