Valitettavasti emme osanneet vastata tähän kysymykseen. Useimmiten sovellukset ladataan käyttöjärjestelmien omista sovelluskaupoista, joten ongelmaa ei tule.
Kyllä puhekielessä voi sanoa noin. Sen ymmärtää kyllä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pulla
Virallisemmassa tekstissä käyttäisin: Leivotaan leipää ja pullaa.
Leipiäkin voi olla leivontakerralla monia, samoin kuin pullia. Pullaa kuvaa paremmin asiaa, jota leivotaan.
Kirjassa Oman pihan ötökät (Leena ja Heikki Luoto) löytyi hyvä kuva tästä ukkonuijapistiäisestä, latinaksi cimbex fermoratus. Verkossa voi lukea lisää ja käydä katsomassa kuvia.
Kirkon vuoden 2021 henkilöstötilaston mukaan kirkkomuusikoista oli heinäkuussa 2021 miehiä 316 ja naisia 637.
Lähde: Seurakuntien henkilöstötilasto 2021
Laajasta kollegiaalisesta etsinnästä huolimatta emme ole löytäneet tälle sanonnalle ehdokasta sen alkuperäksi. Jos ette vielä ole ehtinyt etsiä sanontaa aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta, voisi seuraavasta linkistä avautuvia Helmet-kirjaston teoksia suositella https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssanonnat__Orightresult__U?lang=fin
Lisää sanontoja käsitteleviä teoksi voi kysellä kirjastosta.
Voitto Silfverhuthin Tampereen seurakuntahistoria tietää kertoa, että "omaa väestökirjanpitoa puuvillatehtaalaisille ei suotu, mutta rippikirjassa he saivat oman osastonsa ja otsikkonsa (Fabriken) niin kuin paperitehtaan väkikin (Pappersbruket)".
Turun tuomiokapituli oli julistanut Finlaysonin tekemän anomuksen johdosta tehtaan erilliseksi kirkkoseurakunnaksi vuonna 1846. Omana tehdasseurakuntanaan puuvillatehtaan yhteisö lakkasi olemasta jo vuonna 1880, kun sen papinvirkaa ei pitkäaikaisen viranhaltijan kuoltua enää kokoaikaisesti täytetty, ja Finlaysonin tehtaan seurakunta yhdistettiin Tampereen kaupunkiseurakuntaan.
Finlaysonin seurakunnalla ei siis ollut omia rippikirjoja – finlaysonilaisten väestökirjanpidosta huolehti...
Välitimme kysymyksesi edelleen, kirjastoammattilaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle. Sieltä eräs kollega vinkkasikin Eppu Nuotion ja Tuutikki Tolosen teoksia: Unienvaihtaja (Tammi, 2005) ja Kuunsulka (Tammi, 2006). Unienvaihtaja on siis ensimmäinen osa ja Kuunsulka toinen osa. Kirjasammosta löytyy tarkemmat esittelyt ja kansikuvat kirjoista: Unienvaihtaja: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au0e081dd9-05e8-467b-94a6-9db236c05297Kuunsulka: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au234f4f23-105f-4656-9105-c673e0f19dfa
Vanhan Ruoveden historian osassa III:3/2 (Keuruun ja Pihlajaveden historia 1918-1969, kirjoittanut Teppo Vihola, 1986)on lukuisia mainintoja Jukojärvestä.
Jukojärven kylästä kerrotaan myös v.1999 Liisa Lapin toimittamassa ja Jukojärven kylätoimikunnan julkaisemassa teoksessa Korpirastaan kotikylä Jukojärvi.
Vanhan Ruoveden historia on Jyväskylän kaupunginkirjaston lainattavassa kokoelmassa ja Korpirastaan kotikylä Jukojärvi, joka kuuluu Jyväskylän kaupunginkirjaston maakuntakokoelmaan on luettavissa kirjastossa.
Mississippi Mud Cake -haulla löytyy lukuisia erilaisia suklaakakun reseptejä, joista moniin kuuluu vaahtokarkkeja. Joitakin variaatioita kakusta:
Meillä kotona -sivusto: https://www.meillakotona.fi/reseptit/mississippi-mud-cake
Kinuskikissa: https://www.kinuskikissa.fi/mississippi-mud-cake/
Spicy Southern Kitchen: https://spicysouthernkitchen.com/mississippi-mud-cake/
Piiat-elokuvassa nähty kakku on kuitenkin hieman erilainen. Elokuvaan leivotun kakun resepti paljastetaan Meredith Food & Wine -sivustolla: https://www.foodandwine.com/recipes/minnys-chocolate-pie.
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Löysimme Hymyn verkkolehdestä Timo Jurkan kuuloon liittyvän jutun, joka oli päivätty 7.11.2020.
Artikkelissa sanottiin, että kuulo on asteittain palautunut. Timo uskoo, että aivot ovat korjanneet tilannetta. Artikkelin mukaan
näyttelijä-muusikko voi taas elää äänien maailmassa. Laajempi juttu löytyy painetusta Hymy-lehdestä 11/2020 (s.36-39). Lehteä voi
lukea esimerkiksi kaikissa Lumme-kirjastoissa asiakaskoneilta verkkopalvelu eMagz:in kautta.
Avioero on edelleen kielletty Maltalla. V. 1997 Maltan hallitus aloitti "kansallisen keskustelun" avioeron laillistamisesta.
Lähde: The Europa Yearbook 2003
Tässä ainakin yksi sopiva kirja: Isänmaan asialla : Taivalkoskelaiset sodassa (tekijät Antti Heikkilä, Tuomo Horsma ja Liisa Päätalo, 1996). Kirjan voi lainata mm. Taivalkosken pääkirjastosta.
Ikävä kyllä emme osaa täältä kertoa, mitä kunkin kirjaston poistomyynnissä on tarjolla. Poistomyyntien idea on, että asiakkaat voivat tehdä niissä löytöjä. Emme ota vastaan tilauksia myytävistä kirjoista, emmekä myöskään laadi myyntilistoja.
Musiikkikirjoja kannattaa käydä etsimässä kirjastoista, joissa on paljon musiikkiaineistoa (esim. Kirjasto 10, Töölö tai Itäkeskus). Mainitsemasi nimet ovat kyllä niin suosittuja, että niihin liittyvää materiaalia voi olla hankala löytää.
Historiallisia kirjoja kirjoittavat Raili Mikkanen, Ulla Viertola ja Maija-Liisa Dieckmann. Ilkka Remes kirjoittaa jännityskirjoja myös nuorille. Tuula Kallioniemi, Tittamari Marttinen, Tuija Lehtinen, Maija-Leena Tiainen, Salla Simukka ja Annika Luther ovat nuorille kirjoittavia kirjailijoita. Timo Parvelalla on sarja Sammon Vartijat, joka nimensä mukaisesti käsittelee kalevalaista kulttuuriperimäämme. Seita Parkkola & Niina Repo kirjoittavat Rajat Express -sarjaa.
Saat kyseiset ja lukuisat muutkin vanhat aikakauslehdet varmimmin Helsingin pääkirjastosta Rautatieläisenkatu 8. Lehtiä ei sieltä lainata, mutta voit ottaa niistä tarvitsemasi kopiot. Kirjastoon tulevat lehdet näet internetistä osoitteesta http://www.lib.hel.fi, valitse sieltä linkki "lehdet". Lib-Press-tietokannastamme selviävät myös lehtien säilytysajat.
Kyseessä on Satu Salminiityn Mutta-runo. Se löytyy Salminiityn esikoiskokoelmasta Aikataika (WSOY, 1981).
En minä mikään noita ole
minä olen menninkäinen, joka kompastelee
metsässä ja itkee kaarnan sisään
sen nestemäisen sielun
– tahmea mahla minä olen
mutta kömpelyyteni virtaa puissa
kuin ihme
Jarkko Sipilän kirja " Helsingin pimeä puoli : 100 karua tapausta" on tällä hetkellä lainattavissa monesta Helsingin kirjastosta, esim. Pasilan, Rikhardinkadun, Kallion ja Töölön kirjastoista. Myös Keskustakirjasto Oodin hyllystä kirjan pitäisi löytyä. Näinä korona-aikoina kirja kannattaa varata soittamalla. Voi myös tehdä varauksen www.helmet.fi -sivulla, josta kirjastojen puhelinnumerot myöskin helposti löytyvät.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen eli HelMet -kirjastojen aineistoja voi selata ja varata sivustolla www.helmet.fi. Sivustolla on paljon käytännön tietoa uudelle lainaajalle. Tervetuloa lainaajaksi!