Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajien levy nimeltä Legenda on julkaistu vuonna 1999, ja sillä on mm. Madetojan kappale De profundis, op56. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista levy on ainoastaan Vantaan musiikkivaraston kokoelmissa Tikkurilassa. Voit saada levyn lainattavaksi Kauklahden kirjastosta tekemällä varauksen Helmet-sivuston kautta. Voit myös pyytää kirjastojen henkilökuntaa tekemään varauksen:
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Slegenda%20kauppakorkeakoulun%20ylioppilaskunnan%20laulajat__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
"Runo" on tosiasiassa suorasanaista tekstiä, lainaus Waltarin Ihmisen ääni -kirjan luvusta 'Yksinäisyys'. Siinä Waltari pohdiskelee yksinäisyyden ongelmaa ja pyrkii aluksi lähestymään aihetta "erään pöytälaatikkorunonsa" avulla, jonka säkeet – "vain katse, kosketus, ihmisen lämpö / riittää elämäksi / muukalaiselle" – luovat pohjan pohdiskelulle, jonka osa kysymyksen sitaatti on. (Waltarin toistama vuodelta 1947 peräisin oleva pöytälaatikkoruno on julkaistu hieman Ihmisen ääni -versiosta poikkeavassa muodossa nimellä Muukalainen kokoelmassa Pöytälaatikko : muistoja ja muistiinpanoja 1945-1967. Myös myöhempi Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978 -valikoima sisältää Muukalaisen alkuperäisessä asussaan.)...
Olisikohan kyseessä ehkä Arne Martin Klausenin Et liv i kulturkollisjon? "Gjennom mer enn 40 år som samfunnsforsker har sosialantropolog Arne Martin Klausen opplevd de fleste former for kulturkollisjon. I denne selvbiografien reflekterer han over fremveksten av det moderne Norge; han forteller om sin egen oppvekst og oppbruddet fra et strengt og fundamentalistisk barndomsmiljø - og om sitt mangeartede faglige virke."Arne Martin Klausen – Norsk biografisk leksikon (snl.no)
Kuopion kaupunginkirjastosta ei löydy tätä kirjoitusta Vapaita aatteita -lehdestä. Meiltä puuttuvat sivut 81-120.
Tämä esitelmä löytyy digitoituna Kansalliskirjaston kokoelmista.
Se löytyy Fennican kautta (https://finna.fi), josta hakuun lehti "Vapaita aatteita". Tulos antaa suoran linkin digitoituihin vuosikertoihin 1889 ja 1890.
Vuotta 1890 selaamalla löytyy Minnan esitelmä sivuilta 109-115.
Sen pystyy myös tallentamaan ja tulostamaan itselleen sivustolta.
Kirjailija Ann Bryantista ei ole juuri suomeksi kirjoitettu. Kirjailijan kotisivujen kautta saa eniten tietoa:
http://annbryant.co.uk/
Tämän palvelun kautta on Bryantista kysytty usein ennenkin. Aiemmat vastaukset saat arkiston (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) kautta kirjoittamalla Etsi arkistosta –ruutuun Bryant Ann. Painostava ennustus on Sisters club –sarjan 12. osa ja ilmestynyt suomeksi 2006. Kirjan päähenkilö Tash pelkää ennustajan ennustuksen käyvän toteen. Esitelmää varten kirja kannattaa lukea.
Kansallisdiskografia Violan mukaan tätä joululaulua on löytynyt vain äänitteinä, kasettina ja äänilevynä, Kotikirkkoni joulun kellot : uusia hartaita joululauluja. - [Helsinki] : JP-Musiikki, p1981.Valkeaa joulua. 1990. Sound Cat (MiniMusic) MIC255.
Nuotteja ja sanoja ei siis näyttäisi olevan. Netistäkään ei näytä löytyvän laulun sanoja, mutta Youtubesta (http://www.youtube.com/) laulun nimellä hakemalla löytyy ainakin Maija Hapuojan esitys.
Teosto antaa tietoa musiikin tekijänoikeuksista ja lupien hakemisesta. Tekstit ja lyriikat ovat teoksia ja tekijänoikeuksien suojassa, joten käännöksiin pitää olla lupa, mikä tekijänoikeus on vielä voimassa. Tarkempia tietoja ja vastaus kysymykseesikin löytyvät Teoston sivulta, https://www.teosto.fi/usein-kysyttya/#mista-saan-luvan-biisin-sovittami…
Eniten MM-kisoja voittanut jalkapalloilija on brasilialainen Edson Arantes do Nascimento eli Pelé. Hän voitti urallaan kolme maailmanmestaruutta, enemmän kuin yksikään pelaaja on voittanut. Lähde:Ilta-Sanomat: Kommentti: Kaikkien aikojen suurin on poissa
Eduskunnan verkkosivuilta löytyvien tietojen mukaan August Vatasen (kansanedustajana 2.2.1914–3.4.1917) koko nimi oli August Veli Vatanen.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/911706.aspx (ks. CV)
Lämpimästi suosittelen hankkimaan jonkin hyvän hyönteismääritysoppaan esim. kirjastosta luokasta 58.21. Äkkiseltään tutkaillen tuossa voisi olla turkiskuoriaisten sukuun kuuluvia kovakuoriaisia, mihin sisällä esiintyminen myös viittaisi. Lajeja on suvussa runsaasti enkä ala nyt enempää arvailla. Tuossa suvussa on pahoja tekstiilituholaisia. Luonnossa monet lajit elävät esim. lintujen ja muiden eläinten pesissä ja ne ovat hyviä lentäjiä. Suosittelen tutustumaan esim. Kodin kutsumattomat vieraat-tuholaisesitteeseen https://hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf - jospa siellä näkyisi samanlaisia hyönteisiä lajin määrittämiseksi. Mutta määritys jää nyt epävarmaksi, suosittelen tosiaan hyönteisaiheista aineistoa...
Suomalaisten taiteilijoiden signeerauksista on aiemmin julkaistu kirjoja. Nykyään tietoa kuvataiteilijoista löytyy digitaalisesta kuvataiteilijamatrikkelista.Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli, toimittanut Juha Valli, 1993. Kirjaa löytyy vielä Riihimäen kirjastosta: https://ratamo.finna.fi/Search/Results?lookfor=signeerausmatrikkeli&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=%23%3A%22%28building%3A0%2FRatamo%2F%29+NOT+%28building%3A0%2FJOURNALFI%2F%29%22Kuvataiteilijamatrikkeli: https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Helsingin kaupunginkirjaston vanhoja aikakauslehtiä säilytetään Pasilan Kirjavarastossa. Lehdet ovat käytettävissä kirjaston aukioloaikoina ja ne saa varastosta muutamassa minuutissa.
Pasila, pääkirjaston aukioloajat ja yhteystiedot:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/
Ohessa on luettelo varastossa olevista lehtivuosikerroista. Kannattaa tarkastaa, että sieltä löytyvät haluamasi lehdet juuri 1970-luvulta.
http://www.lib.hel.fi/File/088b03f2-ac57-4f50-aae2-adf96f0e0daf/Varasto…
Pasilan kirjastossa on mikrofilmattuna seuraavat sanomalehdet:
http://www.lib.hel.fi/Page/be6c5e1f-82b3-4e11-bd56-28e267bf9e63.aspx
Morsiuskruunun käyttö on vanha pohjoismainen tapa, josta on tietoja jo 1500-luvulta alkaen. Kruunun käyttö viittasi Neitsyt Mariaan, taivaan kuningattareen, joka esitettiin usein vanhoissa patsaissa kruunupäisenä. Kruunu korosti morsiamen siveyttä, ja sen perusteettomasta käytöstä seurasi jopa rangaistus: jos pari sai lapsen kovin pian häiden jälkeen, he joutuivat maksamaan sakkoa. Morsiuskruunut olivat kirkon omaisuutta ja morsian sai sen lainaksi seurakunnalta.
Kruunun käytöstä luopuivat ensimmäisinä säätyläismorsiamet 1700-luvulla. Talonpoikaismorsiamilla tapa säilyi kauemmin, mutta kruunut vaihtuivat kalliista arvometalliesineistä halvemmiksi "helykruunuiksi". Länsi-Suomessa perinne säilyi pisimpään, ja siellä kruunuhäitä vietettiin...
Vaikuttaa siltä, että tähän F. Kuznetsovin säveltämään kappaleeseen ei ole tehty julkaistuja nuotteja. Se löytyy levytettynä muutamalta äänitteeltä:
https://finna.fi
PIKI-kirjastojen kokoelmista löytyy Mouhijärven historiasta esimerkiksi seuraavanlaisia teoksia:
Simo Penttilä (toim.), Mouhijärvi 1639-1989
Simo Penttilä, Mouhijärvi. 2, Mustianojalta Uotsolaan
Simo Penttilä, Mouhijärvi 1867-2008
Henrik Widenius, Kuvaus Mouhijärven pitäjästä Turun läänissä
Mouhijärven historiaa käsitellään myös Sastamalan historia -kirjan osissa.
Sastamalan historia. 1,1, Esihistoria
Sastamalan historia. 1,2, Esihistorian liiteosa
Sastamalan historia. 2, 1300-1860
Sastamalan historia. 3, 1860-1920
Kirjasampo kertoo Raekallion kirjoittaneen seuraavat teokset:
Helmiä ja rakeita, Kehumatta paras, Kylähullun kirjoissa, Mustaa valkealla, Raadollisen miehen runopäiväkirja, Riimipäästä revittyä, Riimipöllö, Rumat, kauniit ja rohkeat,
Runoja roskalaatikosta, Runoratsun kyydissä, Tuliaisia, Viimeistä huutoa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au554920c8-15d2-463b-92ea-1e5dc47c86b7
Kirjoja voi löytää myynistä antikvariaateista esim. Antikvaari https://www.antikvaari.fi/haku.asp?pikahaku=0&stype=full&haku=Raekallio+matti&kieli=kaikki&Submit=Hae tai Finlandiakirja https://www.finlandiakirja.fi/fi/catalogsearch/result/?q=Raekallio+matti
Myös kirjastoista teoksia löytyy vielä...
Vuonna 1942 Suomi jaettiin työvoimapiireihin ja käytännön työttömyyden torjuntaa hoitivat työvoimalautakunnat. Myöhemmin 1970-luvulla perustettiin valtiollinen Työnvälitystoimisto, nimi muuttui sittemminTyövoimatoimistoksi. 2000-luvulla tuli käyttöön nimi TE-toimistot ja nykyiset TE-toimistot perustetiin 2013, jolloin ne liitettiin ELY-keskusten yhteyteen. Jokaisen muutoksen yhteydessä uudistettiin nimen lisäksi palveluitakin.
https://www.ely-keskus.fi/web/suomi-100-taustat-ja-tarinat/mista-ely-ke…
Nykyisin Varsinais-Suomen TE-toimiston toimipaikat sijaitsevat Turussa, Salossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa, joten voi olettaa, että Loimaan työvoimapiiri on kuulunut jo alusta lähtien Varsinais-Suomen alueeseen. https://toimistot.te-...
Hei,Runo ilmestyi ensi kerran kokoelmassa Kurkiaura: ballaadeja ynnä muita runoja (WSOY, 1930) ja se löytyy tietysti useista hänen kootuista runoteoksistaan.Koskenniemen tuotanto ei ole vielä vapautunut tekijänoikeudellisesti (70 kuolemasta tulee täyteen vasta 2032), joten joudut kaivelemaan runon itse vaikkapa kirjastosta.
Lahden kaupunginkirjastossa on lainattavissa
Sanelin
Sanelin [Esine] : Olympus digital voice recorder WS-832. - Tokyo : Olympus Imaging, [2017]. - {1 sanelin säilytyspussissa} + 1 tekstiliite (101 s.)
Asiakkaille lainattava sanelukone eli sanelin
Liitteenä käyttöohje.
Sanelin on lainattavissa Media- ja musiikkipalveluista:
Media- ja musiikkikirjastopalvelut
musiikkiosasto.kirjasto@lahti.fi, puh. 03 812 5530, 044 416 3517
Muita nauhureita ei ole lainattavissa.
