Laulun sanat ovat Eeva-Liisa Mannerin runosta Lehtisammakko. Runona se löytyy ainakin kahdesta Kaarina Helakisan toimittamasta kirjasta Pikku Pegasos: 400 kauneinta lastenrunoa ja Suomen kansan runotar.
Lauluksi runon on säveltänyt Heikki Valpola ja esittänyt Kiti Neuvonen. Laulua ei ole kuitenkaan levytetty, vaan se on olemassa ainostaan Yleisradion äänitteenä vuodelta 1973. (Lähde: Yleisradion Fono-äänitetietokanta, http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=lehtisammakko).
Kuuntelumahdollisuutta voit tiedustella Ylen äänilevystöstä, aanilevysto@yle.fi
http://noora.yle.fi/radioarkistoweb.nsf/sivut/levysto
Sanat lauluun "Pieni poika pilvistä putosi" löytyy nuottivihosta nimeltä Ylen opettavaiset laulut. Nuottivihko on paikalla Kirkkonummen kirjaston lastenosastolla.
Pentti Tynkkysen säveltämään "Karhu-oopperaan" en löytänyt valmiiksi painettua librettoa, mutta Uolevi Nojosen teksti on saatavissa Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:n ylläpitämän Näytelmät.fi-sivuston kautta: https://naytelmat.fi/p/karhu-ooppera . Hinnasto löytyy täältä: https://naytelmat.fi/muuta/hinnasto .
En löytänyt nuottia tähän lauluun kirjastojen tietokannoista. Lehtitietojen perusteella nuotin on julkaissut IKL:n kannatusyhdistys. Lehtitietojen perusteella Tapio Ilomäki (1904-1955) on sekä säveltänyt että sanoittanut laulun. Laulu mainitaan ilmoituksissa ja jutuissa, joissa kerrotaan laulun laulamisesta eri tilaisuuksissa. Laulun nimi vaihtelee: ”Suora kurssissaan”, ”Suora kurssissa” tai ”Suora kurssi”.
Nuotti voi löytyä jostain arkistosta. Suomalaiset musiikkiarkistot -julkaisun mukaan Tapio Ilomäen sovitukset ja sävellyskäsikirjoitukset ovat Helsingin yliopiston kirjastossa (eli Kansalliskirjastossa) ja Suomen elokuva-arkistossa. Kansallisarkistossa on Isänmaalliseen kansanliikkeeseen liittyvää aineistoa.
Lähteitä:...
Kyseessä lienee muunnelma vanhasta germaanisesta nimestä Gottschalk (Godescalc), joka tarkoittaa "Jumalan palvelijaa". Latinankielinen muoto on Godeschalcus tai Godescalcus. Skandinavian kielissä nimi esiintyy yleensä muodossa Gottskalk tai Gotskalk ja se tunnetaan ainakin Ruotsista ja Norjasta sekä Islannista.
Muoto "Gotskalkki" lienee Suomessa syntynyt muunnos, samoin muoto "Gotshalkki". Ilman tarkempaa sukututkimusta on vaikea sanoa, onko nimi kantautunut Norjan vai Ruotsin puolelta. Nettihakujen mukaan nimeä on esiintynyt Karjalankannaksella sijaitsevassa Kuolemanjärven kunnassa 1800-luvulla.
Heikki Poroila
BD-levyjä voi katsoa blu-ray-laitteella. Nämä laitteet käyvät myös dvd-levyjen katseluun.
3D-elokuvien katseluun tarvitaan sopiva televisio, lasit ja 3D-yhteensopiva blu-ray-soitin.
Tekniikan maailma sanoo asiasta seuraavaa: "Kolmiulotteisten elokuvien ja muun yhteensopivan materiaalin katseluun tarvitaan 3D-tekniikalla varustettu televisio ja siihen sopivat aktiiviset 3D-lasit. Lasit ovat ainakin toistaiseksi merkkikohtaisia."
"Jos elokuvia haluaa kotona katsoa kolmiulotteisina, 3D-laseilla varustetun television lisäksi tarvitaan vielä 3D-blu-ray-soitin. Kokonaisuuden kolmas komponentti on laitteita yhdistävä hdmi 1.4 -liitäntä, jota ilman 3D-kuvaa ei saa näkyviin."
Aiheesta lisää tästä linkistä:
http://tekniikanmaailma.fi/kuva-ja-aani...
Tyttäreni tarinan (The Story of Gabrielle) on kirjoittanut Catherine Gabrielson. Teoksen julkaisi Hedvig Järvenpää-Lehtosen suomentamana Tammi vuonna 1957.
Gabrielsonin Tyttäreni tarinaa ei ole HelMet-kirjastojen kokoelmissa, mutta teoksen voi tilata kaukolainana muualta Suomesta.
Mikäli sinulla on HelMet-kirjastokortti ja siihen liitetty tunnusluku, voit tehdä itsekin kaukolainapyynnön alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella. Voit myös tehdä kaukolaina pyynnön käydessäsi kirjastossa. Kaukolaina kotimaasta maksaa neljä euroa.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Tarkoittanet kirjaa Valaistujen vuosisata (El siglo de las luces)?
Sen on kirjoittanut vuonna 1904 syntynyt kuubalainen kirjailija Alejo Carpentier. Kirja on alunperin ilmestynyt 1962 ja suomeksi Jyrki Lappi-Seppälän kääntämänä 1986.
Helmet-kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Voit siis saada Helmet-kortin.
Käy jossain Helmet-kirjastojen toimipisteessä ja varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Jos olet täyttänyt 15 vuotta, voit tallentaa tietojasi etukäteen kirjaston asiakasrekisteriin alla olevasta linkistä aukeavalla lomakkeella.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Tervetuloa Helmet-kirjastojen asiakkaaksi.
Netistä löytyy esimerkiksi Laivaliput.fi-sivusto, joka toimii matkapalvelun välittäjänä suurimmille Itämerellä toimiville laivayhtiöille. Sivustolta voi hakea yhdellä haulla kaikkien näiden laivayhtiöiden lähdöt tiettynä ajankohtana, sekä niiden hinnat.Sivustoa ylläpitää Viron suurin matkatoimisto Estravel.https://laivaliput.fi/https://laevapiletid.ee/https://www.estravel.ee/en/about-us/
Terveystieteiden keskuskirjaston, Terkon, sivuille on koottu internetin kautta vapaasti käytettäviä asiasanastoja ja sanakirjoja osoitteessa:
http://www.terkko.helsinki.fi/SearchNet/#San
Sieltä löytyy esimerkiksi biotekniikan sanasto:
http://www.finbio.net/sanasto/
Täältä löytyy myös luonnontieteiden kohdalta ympäristönsuojeluun liittyviä termejä. (Kaikki linkit eivät kuitenkaan toimineet): http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/sanastot.html
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyvät esimerkiksi seuraavat alaan liittyvät sanakirjat:
Biotekniikan sanasto / (suomi-englanti)
Julktiedot: Helsinki : Suomen Kemian Seura, 1994
Biologian sanakirja / Rauno Tirri..[et al.]
Julktiedot: Helsingissä : Otava, 2001
A dictionary of biology
Julktiedot: Oxford :...
Jalassävelet on julkaistu CD-levynä (Discogs.com):
https://www.discogs.com/Various-Jalass%C3%A4velet/release/14109779
Lainattavia kappaleita löytyy Finna-tietokannan mukaan Eepos-kirjastoista:
https://finna.fi/Record/eepos.2117017
Äänite on kuunneltavissa myös Kansalliskirjastossa:
https://finna.fi/Record/fikka.4466044
Runo löytyy teoksesta Viisi sarjaa nopeasti virtaavasta elämästä (Arthouse, 1987). Runolla ei ole nimeä, se on teoksen viidennen sarjan kahdeksas säkeistö.
Ahvenanmaan suomenkielisten murretta ei ole tutkittu. Varmaan se voi vaihdella puhujien edellisen kotipaikan mukaan. Suurin osa suomenkielisistä lienee muuttanut Ahvenanmaalle muualta suomesta.Visit åland sivustolla kerrotaan:"Monet ahvenanmaalaiset puhuvat tai ymmärtävät jonkin verran suomea, mutta eivät suinkaan kaikki. Sen sijaan englantia osaa lähes jokainen. Noin 90 % ahvenanmaalaisista puhuu äidinkielenään ruotsia, suomenkielisten osuus on vajaa 5 % ja muun kielisiä on yhteensä noin 5 %." Linkki sivustolle.Myöskään kotimaisten kielten keskuksen sivustoilta ei löydy mainintaa suomalaismurteista Ahvenanmaalla. Linkki sivulle.
Hei
Sekä YLE että Helsingin Sanomat uutisoivat vuonna 2012, että varmin tapa tuhota tiedostot lopullisesti on poistaa tietokoneen kovalevy ja tuhota se. Ilmeisesti ainakaan nykyiset puhdistusohjelmat eivät poista kaikkea tietoa. Jos puhdistusohjelmat eivät kehity perusteellisemmiksi, lienee viisainta ohjeistaa testamentissa perikuntaa tuhoamaan tietokoneen kovalevy.
Läheteet:
http://yle.fi/uutiset/kovalevyn_tyhjennys_ei_riita_se_pitaa_tuhota/6290…
http://www.hs.fi/kuluttaja/a1339540880044
2006 oli ensimmäinen tilastovuosi, jona enemmistö työikäisistä lääkäreistämme oli naisia (51%). Vielä 2000-luvun alussa lääkäreiden sukupuolijakauma oli tasainen, mutta sittemmin naisten osuus työikäisistä lääkäreistä on kivunnut 60 prosenttiin. Ilmiön selitys löytyy tilastoista: lääkärikunta oli ennen miesvaltainen, ja mieslääkäreitä on 2000-luvulla jäänyt eläkkeelle lähes yhtä paljon kuin uusia mieslääkäreitä on valmistunut, kun taas valmistuneiden uusien naislääkäreiden määrä on ollut selvästi eläköityneiden naislääkärien määrää suurempi. Lääkäriliiton ennusteen mukaan mieslääkärien määrä lähtee kuitenkin nousuun 2020-luvulla. Jo jonkin aikaa lääketieteen opinnot aloittaneissa on ollut yhtä paljon miehiä kuin naisia, ja nämä lääkäri-...
Ei tarkasti mutta jotain samankaltaista on Camilla Mickwitzin kuvakirjassa Emilia ja kaksoset(ilm. 1981). Siinä on Emilian ja isän kertomus kaksospojista, jotka veneilevät lammeksi muuttuneessa kylpyammeessa - joten likaantunut vesi voidaan poistaa viemäriin. Uudessa puhtaassa vedessä voi lammen runsas eläimistö elää onnellisena.
Voisiko kyse olla tästä kirjasta?
Ihminen itkee erityisen paljon elämänsä ensimmäisten kuukausien aikana, mutta aikuiseen verrattuna lapsi itkee runsaasti tämän jälkeenkin. Keskeisenä psykologisena syynä tälle pidetään sitä, että lapsi ei ole vielä kykenevä käsittelemään tai kommunikoimaan kokemiansa epämiellyttäviä tuntemuksia muilla tavoilla. Monet tutkijat ovat myös argumentoineet, että lapsen itkulla on ollut keskeinen evolutiivinen tehtävä ihmislajin historiassa, sillä aikuisella näyttää olevan erityinen psykologinen herkkyys lapsen itkulle, mikä saa aikuisen keskittämään huomionsa itkevän lapsen hoivaamiseen.Lähteitä:Nieminen, Sanna (8.5.2024): Vauvan itkuisuus ja rauhoittelu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.terveyskirjasto.fi/osv00008Campbell, John (19...
