Hei,
etsinnöistämme huolimatta emme ole löytäneet tietoja Handy-mehujäästä. Sen sijaan löysimme ruotsalaisen
GB Glace jäätelöfirman kuvastoista 1984-1985 Finger-mehujään, joka on punainen ja käden muotoinen, jossa on etusormi pystyssä.
Olisiko mahdollista, että tätä mehujäätä olisi myyty myös Suomessa Handy-nimellä?
Tässä on linkki kuvastoihin, joista löytyy Finger-mehujää:
http://www.gb.se/dela-gladjen/nostalgi/nostalgi-1980/
Ystävällisin terveisin:
Kati ja Virpi
Kalleimmista maista löytyy monia luetteloita. WorldData-sivustolla Suomi on 17:ksi kallein maa. Luettelo löytyy alta:
https://www.worlddata.info/cost-of-living.php
Numbeo-tietokannassa on vertailtu 119 maata. Sen mukaan Suomi on kalleimpien maiden listalla sijalla 13. Tämän listauksen mukaan kalleimmat maat ovat Sveitsi, Norja,Venezuela, Islanti ja Tanska. Alla linkki lisätietoon Ylen uutisesta (23.1.2015):
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/01/23/naissa-maissa-on-kalleinta-ela…
Aihe on varsin vaikea, koska yksimielisyyttä ei oikein ole edes siitä, mitä terminologiaa tulisi käyttää, tai mitä jokin sana tarkoittaa, eikä virallinen termistö pakosti vastaa julkisuudessa käytettyä. Lisäksi palautusten tilanne vaihtelee maakohtaisesti, puheet ja teot eivät tunnu kovin hyvin kohtaavan ja lähdetietojen ajantasaisuutta on aika mahdoton täysin varmistaa. Siitä lienee kuitenkin konsensus, että Suomelta taloudellista tukea - kehitysapua tai muuta vastaavaa - saaneet maat eivät ole aina suostuneet ottamaan vastaan pakkopalautettavia kansalaisiaan.
Yksi kynnyskysymys onkin selvästi se, palaako ihminen omasta tahdostaan. Irakin suurlähettiläs Suomessa on ykskantaan sanonut, ettei se ota kansalaisiaan kaikissa tapauksissa...
Kävin läpi Helmet-kirjaston luetteloa sekä Helsingin sanomien arkistoja. Tässä joitakin tekemiäni löytöjä.
Englannin kielestä käännetty John Hirstin "Euroopan lyhin historia" (Kustantamo S&S, 2017) olisi tosiaan tuore käännöskirja, jota on kehuttu paljon mediassa. Mutta en löytänyt Hesarin arkistosta kirjan arvioita:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2277876?lang=fin
Saksasta käännetty Philipp Therin "Euroopan historia vuodesta 1989" (Vastapaino, 2019) keskittyy Euroopan tuoreempaan historiaan, mutta tästäkään ei löytynyt Hesarin arviota:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2393393?lang=fin
Norjasta käännetty Karsten Alnæsin neliosainen "Euroopan historia" (Otava, 2004-2007) on arvostettu teossarja,...
Etsimäsi Maaria Leinosen nimeämätön runo on kokoelmasta Uni niin todellinen (1990). Runo alkaa rivillä "Ilo sen pitäisi olla jokaisen uuden aamun...".
Voit lukea runon myös teoksesta Maaria Leinonen: Elämän täysi : Kootut runot I, 1980 - 1993 (s. 271).
https://finna.fi/Record/vaski.151183
https://finna.fi/Record/vaski.455270
Taiteilijanimiä ei voi varsinaisesti rekisteröidä itselleen, mikäli ei sitten saman tien perusta toiminimeä ja rekisteröi sitä kaupparekisteriin (tästä nimeämiskäytännöstä lisätietoja Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilla: https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystennimet/nimiohjeet.html sekä https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystennimet/yksinoikeusnimeen.html ). Jos joku on vakiinnuttanut itselleen tietyn taitelijanimen, yleisesti kuitenkin katsotaan että hänellä on siihen ns. moraalinen tekijänoikeus tai isyysoikeus ja siten myös mahdollisuus puolustaa sen käyttöoikeutta vaikkapa oikeusteitse. Asiasta on ainakin yksi korkeimpaan oikeuteen saakka mennyt ennakkotapaus, jota on lyhyesti kuvattu tässä artikkelissa: https://...
Pirkko-valssi löytyy Dallapén vihkosesta Dallapé 70 : suosituimmat humppasävelmät N:o 3 ja samoin nuottijulkaisusta Dallapé-orkesteri : Tanssiorkesteri Dallapé ; 38 (1937). Edellinen on myös Oulun kaupunginkirjaston kokoelmissa.
John Boynen kirja Poika raidallisessa pyjamassa (The boy in the striped pyjamas) on lähinnä nuorille lukijoille suunnattu romaani, jota ainakaan HelMet-kirjastoissa ei ole sijoitettuun mihinkään kysyjän ehdottamista ryhmistä, vaan sen päälajiksi on määritelty "psykologinen romaani". Muita kirjaan liitettyjä asiasanoja ovat lapsikuvaus, ystävyys, pojat, holokausti, juutalaisvainot, saksalaiset, juutalaiset, isät, natsit, upseerit, keskitysleirit ja nuortenkirjallisuus.
Heikki Poroila
Helsingin kaupunginkirjastossa on varsin paljon kreikankielisiä kirjoja. Suurin osa niistä on pääkirjastossa. Voit selata valikoimaamme aineistotietokannasta (http://www.helmet.fi/) luokan mukaan 9.2 (muinaiskreikankielinen kaunokirjallisuus) tai 9.21 (nykykreikankielinen kaunokirjallisuus). Voit rajata haun halutessasi käsittämään myös vain lasten osaston aineistoa. Kreikankielisiä lehtiä ei kaupunginkirjaston kokoelmissa ole. Jos asut pääkaupunkiseudun ulkopuolella, voit mennä kotipaikkakuntasi kirjastoon tekemään kaukolainapyynnön.
Aiemmat osat suomeksi julkaissut kustantamo Otava ei ainakaan vielä ole julkaissut tietoa kolmannen osan suomentamisesta. Kustantamoille voi jättää palautteita ja kysymyksiä, joten suosittelen tässä kääntymään suoraan kustantamon puoleen. Otavalle voi laittaa sähköpostia osoitteella palaute.otava@otava.fi.
Suomessa ei ole eutanasiaa koskevaa lakia, eikä eutanasiaa ole laillistettu Suomessa.
Asiasta tehtiin aloite "Eutanasia-aloite hyvän kuoleman puolesta" Kansalaisaloite.fi-palvelussa vuonna 2016 ja se eteni eduskunnan käsittelyyn.
Eduskunta hylkäsi aloitteen ehdotuksen, mutta antoi seuraavan lausuman:
Lausuma:
Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto asettaa laajapohjaisen asiantuntijatyöryhmän selvittämään elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa, itsemääräämisoikeutta sekä saattohoitoa ja eutanasiaa koskevia sääntelytarpeita ja tarvittaessa antaa selvitystyön pohjalta eduskunnalle ehdotukset lainsäädännön muutoksiksi.
Eduskunnan kirjastossa on tehty tämän asian käsittelystä tietopaketti. Se löytyy kirjaston verkkosivulta ja siitä saa...
Sivustolla www.globalfirepower.com/coalitions.php voi tehdä vertailuja kaluston määristä erilaisilla maayhdistelmillä. Vertailu ei kerro kaluston laadusta ja todellisista käyttövalmiuksista mitään, mutta antaa käsitystä voimasuhteista. Sivuston tietojen perusteella Venäjän, Kiinan ja Pohjois-Korean muodostama liittouma olisi selvästi ylivoimainen kaikkien kalustotyyppien lukumäärässä.
Globalfirepowerin sivustolla voi myös katsoa yksittäisten maiden sotakaluston tai eri aselajien kalustokoostumusta.
Eteläranta on Kauppatorin eteläpuolella, Pohjoisranta taas sen pohjoispuolella. Alueet ovat saaneet nimensä sijaintinsa mukaan.
Pohjoisranta on tunnettu pohjoisena rantana koko historiansa ajan. Vuoden 1820 kartassa alueen nimenä on Norra Quain. Epävirallisesti siitä käytettiin jo 1800-luvulla nimeä Norra Kajen. Nimi virallistettiin vuonna 1909. Suomeksi aluetta kutsuttiin 1800-luvulla Pohjoiseksi Rantakaduksi. Nimi virallistettiin vuonna 1909. Nykyinen suomenkielinen nimi , Pohjoisranta, vahvistettiin 1928.
Etelärannan aluetta on aiemmin nimitetty itäiseksi ja läntiseksi laituriksi. Vuoden 1820 se kartassa se oli kirjoitetttu muotoon Östra Quain. Vuonna 1836 taas Wästra Quain. Vuodesta 1866 kadun epävirallinen nimi...
Kirjastojen mahdollisten remonttien tai muiden poikkeuksien vuoksi laina-ajat voivat toisinaan olla normaalia pidemmät, mutta yleisesti noudatetaan normaalia laina-aikaa vuodenajasta riippumatta.
Kirjastoalalle on kyllä paljon tulijoita, joten kovin helppoa ei ole työpaikan saaminen. Esimerkiksi hiljattain Helsingin kaupunginkirjastossa Jakomäen ja Kontulan kaksoiskirjastoon haettiin kirjastoinhoitajaa ja hakijoita oli 61. Tuo ei ole edes korkeimpia määriä, joita hakijoita on ollut kirjastopaikkoihin, ja esimerkiksi Tampereella ja Oulussa on hakijoita tavallisesti vielä enemmän, koska sieltä valmistuu paljon alan opiskelijoita mutta siellä on vähemmän kirjastoja. Harva pääsee myöskään suoraan opinnoista vakituiseen työhön, vaan tyypillisempää on, että kirjastossa työskennellään ensin määräaikaisissa sijaisuuksissa ja ehkä sitten joskus kokemuksen kartuttua saadaan vakituinen työpaikka.
Kirjastoalan koulutuksesta löytyy tietoa...
Helmet-kirjastojen chat-palvelussa vastataan kysymyksiin arki-iltapäivisin. Chat-ikkuna pomppaa esiin, kun palvelu on avoinna. Jos vastaajalla on useampi keskustelu käynnissä, ikkuna poistuu hetkeksi, ja palaa taas, kun vastaaja voi ottaa uuden keskustelun. Kerrallaan on vastaamassa aina yksi kirjastolainen ja vastaajia on useista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista ennalta sovittujen vuorojen mukaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Arvelisin, että etsitty kirja on Ritva Toivolan Kaislaluodon Pitkäsiipi (Weilin+Göös, 1981). Siinä harmaarotat ja mustat metsärotat sotivat Rottakaupungin herruudesta; lokit taistelevat harmaarottien ja varikset mustarottien puolella.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue8ee40c5-0bbe-4ca8-a476-31e0f100959e
Puolustusvoimien verkkosivujen mukaan reserviin oli koulutettu 31.12.2022 mennessä 12262 naista. StatFin -tietokannan mukaan Suomessa oli tuolloin 1 034 457 19-49 vuotiasta naista. Ikäryhmä ei aivan osu ehdokkaiden ikäjakaumaan, mutta voisi olla riittävän suuntaa-antava. Tilastokeskukselta voisi saada tarkemman tiedon kuinka monta vuosina 1967-1987 syntynyttä naista Suomessa on, jota voisi käyttää tarkemman laskelman pohjana. Asevelvollisuuden suorittaneiden osuus olisi luultavasti silloinkin noin prosentin luokkaa.
Puolustusvoimat ei ole nähdäkseni julkaissut tietoja sotilasarvojen jakautumisesta, mutta Maavoimien verkkosivuilla mainitaan, että noin 60% armeijaan tulleista naisista suorittaa johtajakoulutuksen, joko aliupseeri- tai...
