On julkaistu, Finna -haulla se löytyy yhä ainakin Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmasta. Saman Cannon Movie Tales -sarjan Prinsessa Ruusunen löytyy vielä muutamien kirjastojen kokoelmasta, mutta tätä kysymääsi Lumikki -elokuvaa ei näyttäisi olevan enää missään kirjastossa lainattavissa.
Tamara Lund on levyttänyt laulun nimellä "Lasi shampanjaa". Se alkaa: "Joskus tunnelmaan jo pieni sana vie". Laulun alkuperäinen nimi on "Oft genügt ein Gläschen Sekt". Sen on säveltänyt Robert Stolz (1880-1975). Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Tamara Lund. Laulu sisältyy operettielokuvaan "Frühlingsparade" (1934 tai 1935). Englanninkielinen elokuvaversio tehtiin vuonna 1940 nimellä "Spring parade". Toinen saksankielinen elokuvaversio tehtiin vuonna 1955 nimellä "Ein Deutschmeister". Operetin näyttämöversio kantaesitettiin Wienissä vuonna 1964.
Lähteitä:
Frülingsparade Operetten-Lexikonissa:
https://www.operetten-lexikon.info/?menu=227&lang=1
Gänzl, Kurt: Gänzl's book of the musical theatre (Bodley Head, 1990, s. 1199-...
Kyseessä on todellakin kirjastojärjestelmämme ongelmakohta. Asiakas ei voi uusia lainaansa, jos nimekkeeseen kohdistuu yksikin varaus. Virkailijat voivat kuitenkin ohittaa tilanteen tarkistettuaan, että hyllyssä on riittävästi kappaleita varausta varten. Suosittelen, että otat yhteyttä johonkin Helmet-kirjastoon ja pyydät henkilökuntaa uusimaan lainasi, jos uusiminen ei muuten onnistu. Voit joko soittaa kirjastoon puhelimella, olla yhteydessä chatin kautta tai tietysti pistäytyä kirjastossa paikan päällä. Varaudu joka tapauksessa kertomaan kirjastokorttisi numero.
Kyseessä on A.H. Sidgwickin teos Kävelyesseet, josta on luettu katkelma tänä aamuna Yle Radio 1:n Päivän mietelauseena. Alkuperäinen teos on julkaistu jo 1912, mutta suomennos ilmestyi vasta viime vuonna.
Leppävirran Kotalahden kylä sijaitsee 5-tien varressa pääosin sen länsipuolella ja vähän Oravikosken eteläpuolella. Kotalahti näkyy peruskartassa 3241 11 (Konnusvesi) aivan karttalehden vasemmassa yläkulmassa. On siis syytä tutkia myös pohjoispuoleinen lehti 12 (Oravikoski), johon on merkitty Kotalahden kaivos, sekä länsipuoleiset 08 (Sorsavesi) ja 09 (Mäkrämäki). Nämä karttalehdet ovat sekä Leppävirran että Varkauden kirjaston kokoelmissa.
Kansallisbibliografiasta (Fennica CD-ROM) saadaan Kotalahden mukaan 7 viitettä: niistä kuusi käsittelee tiukasti kaivostoimintaa ja yksi sukututkimusta. Lehtiartikkeleista ei löydy viitteitä Kotalahden mukaan (Aleksi CD-ROM).
Leppävirran kirjaston kokoelmasta löytyy Kotalahden mukaan useita...
Taidelainaamoja on Helsingin Rikhardinkadun kirjaston ohella useassa muussakin kirjastossa ja kulttuuri-/taidekeskuksessa eri puolilla Suomea. Ne ovat pääsääntöisesti paikkakuntansa tai alueensa taiteilijaseuran ylläpitämiä ja välittävät seuran jäsentaiteilijoiden töitä.
Rikhardinkadun taidelainaamoa pyörittää Helsingin taiteilijaseura. Siellä on esillä maalauksia, grafiikkaa, piirroksia, veistoksia ja valokuvia yli 250 tekijältä. Teoksista maksetaan 10 – 100 € kuukausimaksua, joka määräytyy teoksen hinnan mukaan. Teoksen voi lunastaa omakseen kuukausimaksua maksamalla. Taidelainaamosta kerrottiin, että tällä hetkellä n. 90 % teoksista lopulta lunastetaan omaksi tällä tavoin. http://www.saunalahti.fi/~hts/taidela.htm
Pääkaupunkiseudulla...
Linkeistä löytyvät artikkelit pohtivat kysymystä. Niiden mukaan painovoimaa ei voi käyttää energianlähteenä, juuri siksi, että se on voima eikä energiaa. Voima määritellään kahden kappaleen väliseksi vuorovaikutukseksi, jossa energiaa siirtyy kappaleesta toiseen. Energia taas on kappaleiden ominaisuus.
Painovoima osallistuu energiantuotantoon esimerkiksi vesivoimaloissa. Siinäkään se ei luo energiaa, vaan muuntaa olemassa olevaa potentiaalienergiaa liike-energiaksi. Painovoima saa veden laskeutumaan korkeammalta paikalta alemmas, jolloin veden virtaus pyörittää sähköä tuottavia turbiineita. Potentiaalienergia ei kuitenkaan ole peräisin painovoimasta vaan siitä lähteestä, joka kohotti vesimolekyylit sellaiseen...
Vedenhaltija Ahdista on monia satuja. Yksi on Arvid Lydeckenin Meren pohjalla -kertomus. Se on alkujaan julkaistu vuonna 1915, mutta siitä on sen jälkeen otettu useita painoksia.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta kertoo sadusta näin:
"Johanneksen sisar Annikki oli kadonnut uintiretkellä ja hänen uskotaan hukkuneen. Vanha Maija pitää kuitenkin Johanneksen toivoa yllä kertomuksillaan Ahdin valtakunnasta ja unessa Annikki itsekin kertoo Johannekselle olevansa Ahtolassa. Johannes päättää hakea Annikin pois Ahdin valtakunnasta ja eräänä aamuna hän huomaa heränneensä meren pohjalla. Ahdin puoliso, paha Aallotar vihaa kaikkia ihmisiä ja upottaa Ahdin poissa ollessa laivoja. Johannes tutustuu Ahdin valtakuntaan ja pääkaupunkiin, Ahtolaan....
Koska kysyjien tiedot tietosuojasyistä eivät meidän ylläpidossamme ole käytettävissä mitenkään muuten kuin vastauksen lähettämisessä, en oikein tiedä mihin viitttaat. Englanninkielisiä sanontoja suomennettuina löytyy hyvä lista Ef-oppimateriaaleista, https://www.ef.fi/englannin-kieliopas/englanninkieliset-sanonnat/.
Suku- ja paikannimien Monto– on lähtöisin sellaisista moni-sanaan perustuvista pakanuudenaikaisista yksilönnimistä kuin Montaneuvo ja Montapäivä. Vanhaa Montaneuvoista ei sukunimistössämme enää tavata, Montoja, Montoloita ja Montosia kyllä. Yhden tulkintavaihtoehdon mukaan myös nimi Mononen on voinut muotoutua nimestä Montaneuvonen. Isäntien nimistä on sitten muotoutunut talojen nimiä ja niistä edelleen paikannimiä.Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Kyseessä on Saima Harmajan runo Rajalla, kokoelmasta Huhtikuu (1932).Runon viimeiset säkeet kuuluvat"Tiedänhän: tähdellä milläänon pelätä mahdotonsen, jolla ympärilläänkättesi suoja on." Kyseinen runo löytyy myös useista koottujen runojen kirjoista ja netistä esimerkiksi Runoston sivuilta (https://runosto.net/saima-harmaja/huhtikuu/rajalla/).
Etsimäsi runo löytyy maintsemastasi kirjasta, eli Perkiö, Pia & Parikka-Kuuva, Salli: Mitä kuuluu, kullannuppu?
Kirja löytyy useasta kirjastosta, esimerkiksi EEPOS-kirjastoista ja PIKI-kirjastoista.
Kansalliskirjaston tietueessa Reino Helismaa on merkitty Fahr-jenkan säveltäjäksi ja sanoittajaksi, tietueessa on lisätietojen kohdalle kirjoitettu, että Helismaan on luultavasti sanoittaja. Jenkka oli Fahr-leikkuupuimuri mainos. Se löytyy Kansalliskirjastossa kuunneltavien tallenteiden lisäksi CD-levyltä Rahojen rytmiä ja 55 muuta mainosiskelmää, joka on useiden kirjastojen kokoelmissa, myös Kouvolan kirjastossa. Sanoja ei löytynyt muuten kuin vain alkua "Tästä se leikkuupuimurilaulu railakkaasti alkaa", joten ne täytyy kuunnella levyltä.
Pasilan kirjastossa säilytetään Parnasson vanhoja vuosikertoja, joten siellä voit käydä lukemassa niitä. Lehtiä ei lainata kotiin.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924Vanhoja Parnasson vuosikertoja voi lukea myös esimerkiksi Helsingin yliopiston Kaisatalossa.https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/kirjaston-toim…
Esimerkiksi seuraavista löytyy iso otos:
Helakisa, Kaarina (toim.): Pikku Pegasos: 400 kauneinta lastenrunoa.
Helakisa, Kaarina (toim.): Suomen lasten runotar.
Koski, Mervi (toim.): Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa. Saat materiaalia kirjaston aineistotietokannasta myös hakemalla lorut-asiasanalla
Pentti Lempiäisen Suuri nimipäiväkirja tietää kertoa, että Arja on ollut almanakassa vuodesta 1950. Vielä vuonna 1949 28. syyskuuta nimipäiväänsä vietti Lippo.
Termejä ’polyfonia’ ja ’kontrapunkti’ käytetään joskus lähes synonyymeinä. Polyfonia tarkoittaa moniäänistä sävellystyyliä, jossa jokainen ääni on itsenäinen. Termin ’kontrapunkti’ merkitys ja käyttötapa on vaihdellut. Kontrapunkti on äänenkuljetustapa ja -oppi. Se tarkoittaa erityisesti sääntöjä, joita on laadittu polyfonian luomiseksi.
Kuoroon! : Teuvon teoriatunti : Homofonia ja polyfonia:
http://vintti.yle.fi/ohjelmat.yle.fi/kuoroon/teuvon_teoriatunti/homofonia_polyfonia.html
Taideyliopiston digitaaliset oppimateriaalit : Musiikinteoria 2 : Kontrapunkti:
https://sites.uniarts.fi/web/musiikin-teoria-2/kontrapunkti
Murtomäki, Veijo: Ethos, teksti-ilmaisu ja kontrapunktioppi:
https://muhi.uniarts.fi/...
Opettaja on kenties viitannut Peter Bichselin Lastentarinoita-kirjan tarinaan Pöytä on pöytä, jossa mies alkaa keksiä uusia nimiä asioille ja esineille.
"Sänkyä hän sanoi tauluksi. Pöytää hän sanoi matoksi. Tuolia hän sanoi herätyskelloksi. Sanomalehteä hän sanoi sängyksi. Peiliä hän sanoi tuoliksi. Herätyskelloa hän sanoi valokuva-albumiksi. Mattoa hän sanoi kaapiksi. Taulua hän sanoi pöydäksei. Ja valokuva-albumia hän sanoi peiliksi."
Lopulta mies unohtaa vanhan kielensä lähes kokonaan ja alkaa pelätä ihmisten kanssa puhumista.
"Hän joutui miettimään pitkään, miksi ihmiset mitäkin sanoivat. Hänen tauluaan ihmiset sanoivat sängyksi. Hänen mattoaan ihmiset sanoivat pöydäksi. Hänen herätyskelloaan ihmiset snaoivat tuoliksi....
