Pottermore-artikkelin mukaan Gilderoy Lockhart opiskeli Tylypahkassa vuosina 1975–1982 ja kuului Korpinkynteen. Lockhart toimi pimeyden voimilta suojautumisen opettajana lukuvuonna 1992–1993, kun Harry Potter ja kumppanit kävivät toista luokkaa.
Tässä joitakin suosituksia.
Niina Hakalahti kirjoittaa kiinnostavia ja sujuvia romaaneja ihmiselämän ja ihmisten välisten suhteiden kiemuroista (esim. Sydänystävä, Aavasaksa). Hakalahti on kirjoittanut myös viihteellisempää romaanisarjaa nimellä Amanda Vaara (Pientä fiksausta vailla, Yösähköä).
Kirjailija Pauliina Vanhatalon "toinen minä" on Veera Vaahtera, jonka nimissä hän on kirjoittanut viisi viihderomaania. Niistä ensimmäinen on nimeltään Onnellisesti eksyksissä, mutta kirjat ovat itsenäisiä, joten lukujärjestyksellä ei ole väliä.
Pirjo Rissasella on laaja tuotanto, ja hänet tunnetaan sekä sujuvasta kielestä että uskottavasta ihmiskuvauksesta. Rissaselta voisi kokeilla vaikka teoksia Paju pieni tai Sun ystäväsi armaasi....
Verenluovutus on Punaisen Ristin veripalvelun järjestämä tilaisuus ja he totesivat, että Joensuun pääkirjaston tilat kävivät ahtaaksi. Vuoden 2023 alusta alkaen verta pääsee Joensuussa luovuttamaan seurakuntakeskuksessa Kirkkokadulla.
Uusissa tiloissa luovuttajia voidaan ottaa runsaasti enemmän vastaan. Luovutuspäiviä voidaan myös järjestää siellä useammin ja pitää tilaisuutta pidempään auki.
KAVIn eli Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-palvelussa ovat tiedot myös elokuvan musiikista. Viimeisenä kappaleena mainitaan Enrico Caruson italiaksi esittämä Georges Bizet'n säveltämä "Mi par d'udir ancora". Tämä on Nadirin romanssina tunnettu aaria oopperasta "Les pêcheurs de perles" eli "Helmenkalastajat", ranskaksi "Je crois entendre encore". Elokuvassa on käytetty myös Universal Musicin katalogimusiikkia.Lähde:Punttikomedian kuvaus Elonet-palvelussa:https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1624939
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjeen mukaan 8b on pitkällinen nivelreumatismi. Luokka E viittaa tapaukseen, jossa prognoosi näyttää hyvältä (esim. tulehduspesäkkeitä löydetty ja poistettu). 38 tarkoittaa perifeerisen hermoston sairauksia ja vammoja. Sen yhteydessä pitäisi periaatteessa olla alaluokka a, b tai c joka tarkentaisi onko kyseessä ylä- (a) vai alaraajojen (b) hermojen sairaus vai muu periferisen hermoston sairaus tai vamma (c). E-luokka viittaa tässä pitkällisiin tapauksiin, jotka näyttävät paranevan.
Acanthosoma haemorrhoidale tunnetaan suomeksi nimellä tuomilude. Toinen sitä muistuttava ludelaji on Elasmostethus interstinctus eli lehvälude. Molemmat ovat yleisiä ja ihmisen kannalta harmittomia.
Suomenkielisillä nimillä netistä löytyy jonkin verran tietoa ko. hyönteisistä (esim. http://www.google.fi). Hakutuloksista löytyy myös linkkejä suomalaisille hyonteisharrastajien keskustelupalstoille.
Hei!
Ensimmäiseen kysymykseen löysin seuraavat kirjat Hämeenlinnan seudun kirjastoista: Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri, 1975; Raitasalo, Pirkko: "Katsel ain minnuu" : kirkonpenkiltä tanssilattialle : nuorison tutustuminen ja seurustelu Muolaassa Karjalan kannaksella 1910-luvulta vuoteen 1939, 2004; Salminen, Pauliina: Miehittäjän morsiamet : rakkautta ja petoksia jatkosodan Itä-Karjalassa, 2013.
Toiseen kysymykseen: Aikasalo, Päivi: Seuratkaamme järkevää ja terveellistä muotia : naisten pukeutumisihanteet ja vaatevalinnat 1920-luvulta 1960-luvun lopulle, 2000; Kopisto, Sirkka: Moderni chic nainen : muodin vuosikymmenet 1920-1960, 1997; Countryman, Ruth S.: Women`s wear of 1930`s with complete patterns, 1999; Peacock, John:...
Seuraavissa kirjoissa on urheiluharrastusta ja vastoinkäymisiä niissä sekä motivaation etsimisestä. Kaikki kuvaustekstit ovat Kirjasammon nuorten kirjallisuutta esittelevästä Sivupiiristä, https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri, josta voi etsiä lisää vinkkejä.
Markku Karpio - Otsalamppu: Karpion esikoisteoksessa päähenkilönä on Jari, joka on huippusuorituksiin pyrkivä innokas suunnistaja. Äkkiä hän sairastuukin diabetekseen. Voiko urheilua enää jatkaa kuten ennen?
Kirsi Pehkonen - Punaviiva: Avarakatseinen urheilukirja kuvaa elävästi nuorten huippu-urheilua ja tyttöjen paineita poikamaisessa lajissa sekä avaa lukkiutuneita käsityksiä vammaisuudesta. Pääosassa 8. luokan aloittavat Hilla ja Noora...
Soluista ja tulehduksista löytyy kattavaa tietoa Solunetti-sivustolta, http://www.solunetti.fi/fi/patologia/tulehdus/. Sieltä ilmenee, että soluissa tapahtuu monentyyppisiä muutoksia tulehduksen aikana. Itse solun painosta ei puhuta, mutta jos esim. solu turpoaa ja siihen virtaa enemmän verta, voisi olettaa, että se painaisi enemmän. Ehdota, että kysyt asiaa joko lääkäriltä tai jonkun yliopiston lääketieteen laitokselta. Tässä on yksi kysymyspalvelu https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/osallistu/asiantuntijat-vastaavat
Hei!
Valitettavasti meillä ei ole tästä mitään sisäpiiritietoa. Myöskään Madsenin omilta verkkosivuilta ei löydy tietoa kokoelmaversion käännöksistä. Sivuston kautta voi olla yhteydessä Madsenin edustajiin ja tiedustella asiasta.
Alunperin Valhalla-albumit julkaisi suomeksi Semic, joka on nykyisin osa Egmont Kustannusta. Egmontilta voisi siis kysellä, millaisia aikomuksia heillä sarjan suhteen on. Kiinnostuneiden lukijoiden yhteydenotot saattaisisvat ainakin kustantajan tietoon että kiinnostusta kyseiseen sarjakuvaan on.
Lähteet:
http://www.petermadsen.info/pages/kontakt/kontakt.html
http://www.egmontkustannus.fi/asiakaspalvelu/
Hei,
Kyseessä on tämä kirja.
Olipa kerran
Niukkanen, Laila ; Grimm, Jacob ; Grimm, Wilhelm ; Perrault, Charles
Kirjalito 1977.
Ulkoasu
[89] sivua : kuvitettu ; 27 cm
Kansialanimeke: 8 klassillista satua Grimmin ja Perraultin satumaailmasta.
Julkaisija Östersundom : Kirjalito 1977.
suomeksi kertonut Laila Niukkanen
ISBN 951-28-0009-8 sidottu
Kirjaa kannattaa etsiä vaikkapa divareista tai nettikauppapaikoista. Tosin sinne on tallennettu tietoja vaihtelevasti ja Olipa kerran -nimellä voi tulla turhan monta osumaa. Varmaan löytyy paremmin jos lisää tuon kannessa esiintyvän alanimekkeen: 8 klassillista satua Grimmin ja Perraultin satumaailmasta.
Vuonna 1987 Suuri Käsityölehti ilmestyi vielä nimellä Suuri Käsityökerho. Suuri Käsityökerho -lehden vuosikerta 1987 löytyy Varastokirjastosta. Voitte tilata tarvitsemanne lehden/artikkelin oman kirjastonne kaukopalvelun kautta.
Suomen lajitietokeskuksen sivuilta löytyy havaintopohjaista tietoa tervalepän esiintymisestä Suomessa ja Euroopassa: https://laji.fi/taxon/MX.38008/occurrence.
Lajitietokeskuksen ylläpidosta vastaa Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Tarkemman tiedon osalta kannattaa kääntyä suoraan sen puoleen: https://luomus.fi/fi/info.
Vuoden 1985 asuntomessujen rakentaminen keskittyi Yrttisuon perhepuiston ympärille Kekkolan- ja Muurarinteille sekä Takkapolulle.Lähde: Pentti Pouttu: Asuntomessuraportti (Jyväskylän kaupungin asuntomessutoimikunta, 1986)
Hei,Hieman haastava varmasti sanoa. Keittokirjoja tulee sen verra ja uusiutuminen on nopeaa. Nämä kuitenkin löysin, joista joku voisi olal haettu teos. Osassa on laajemminkin Välimeren ja Aasian alueelta, mutta osa keskittyy tarkemmin kysymällesi alueelle.Kyseessä voisi olla joku seuraavista:Eksoottisia herkkuja / Helen Flink (Orientalisk mat från Marocko till Iran, suom. 1998)Arabialainen Ruokakulttuuri / Sari Siltala ja Kirsi Riisiö (1993).Välimeri : herkuttelijan keittiö : alkuperäisiä ruokaohjeita Välimeren maista / Joyce Goldstein (2000)Herkkujen maailma / Aura Liimatainen, Heikki Riipi (2001) Välimeren maiden herkut / Norma Miller (1990)
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi runoa. Toivottavasti joku vastauksen lukijoista muistaa sen. Tiedon runosta voi kirjoittaa vastauksen perään kommenttina.
Varhaisen suomenkielisen virsirunouden vaikutusta Aleksis Kiven tuotantoon ja sen esiintymiä hänen teoksissaan tutkinut Heikki Laitinen nostaa Kiven tärkeimmäksi virsilähteeksi ns. Vanhan virsikirjan, vuonna 1701 ilmestyneen Ruotsin valtakunnan ensimmäisen virallisen suomenkielisen virsikirjan. Toisaalta hän huomauttaa, että "Kiven äiti oli tunnetusti kova Sionin Wirsien veisaaja". Laitisen mukaan Kiven vanhempien perunkirjassa ja huutokauppapöytäkirjassa keväältä 1866 luetellaan "kaikkiaan kolme virsikirjaa, joista kaksi pitkää (= Vanhan Virsikirjan erilaisia painoksia) sekä lisäksi 1790 ensi kerran ilmestyneet Sionin Wirret vanhempana ja uudempana painoksena ja kaksi Abraham Achreniuksen virsivihkosta 1700-luvun puolivälistä".
Kiven...
Runo on nimeltään Laurin saappaat ja sen on kirjoittanut enemmän urheilumiehenä kuin runoilijana tunnettu Lauri "Tahko" Pihkala. Pihkala oli innokas kirjoittaja ja hän tuotti aktiiviuransa aikana melkoisen määrän liikunta-aiheisia tekstejä. Kauko Kare tekee Pihkalan kirjailijanlaadusta eloisasti selkoa kirjassaan Tahko Pihkala, legenda jo eläessään (WSOY, 1975), mutta hänkään ei juuri puutu Tahkon syrjähyppyihin kaunokirjallisuuden puolelle - toteaapa vain, että jos olosuhteet eivät olisi suunnanneet Pihkalan uraa urheiluun, hänestä olisi hyvinkin saattanut tulla vaikkapa runoilija.
Laurin saappaat, harvinainen tyylinäyte Tahko Pihkalan runoilijantyöstä, on ilmestynyt ainakin yhdessä 30- ja 40-luvuilla käytössä olleessa kansakoulun...
