Jooga-aiheiseen kysymykseen on vastattu Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellossa jo vuonna 2015 niin, että joogalajien nimet kirjoitetaan suomen kielessä pääsääntöisesti yhteen. Valintaan vaikuttaa kuitenkin käsitteen tuttuus; hathajooga mainitaan tässä artikkelissa tunnettuna lajina, joka kirjoitettaisiin yhteen "hathajooga".
Myös Kielitoimiston ohje yhdysmerkin käyttöön yhdyssanassa, jossa on vierasperäinen sana, perustelee samoin.
Lähteet:
https://www.kielikello.fi/-/joogaa
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/83
Kotimaisten kielten keskus: Kielitoimiston kielioppiopas (2017) / toimitus: Riitta Korhonen ja Sari Maamies
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi, haluatko kirjoja vain suomeksi vai sopivatko myös muut kielet. Poimin vastaukseeni joitakin uusimpia tietokirjoja sekä kaunokirjallisuutta ja elämäkerrallisia kirjoja Helmet-tietokannasta. Ehkä pääset näillä alkuun. Uusimpia tietokirjoja Helmet-tietokannastaArvio, Maria : Kehitysvammainen potilaana. Duodesim, 2022Kehitysvammaisuus. Toimittanut Markus Kaski. Sanoma pro, 2012Seppälä, Heikki : Erilaiset eväät – kirja kehitysvammaisuudesta. Opike, 2017Vammaiset ihmiset kansalaisina. Vastapaino, 2021Vehmas, Simo : Vaikeasti kehitysvammaisten arki ja ihmisyys. Gaudeamus, 2022Ajantasaista tietoa löydät Kehitysvammaliitosta. Liiton kotisivulle on koottu lista Kehitysvammaliiton tekemistä...
Runo on todellakin T.S. Eliotin runo ja sen nimi on ”Kissan nimi”. Runo on satukirjassa Satumaailma : 8 : Sateenkaaren portti / toim. ja suom. Aili Palmen. - Helsingissä : Otava,. - 1965. - 212 s. : kuv. sivulla 6.
Soluista ja tulehduksista löytyy kattavaa tietoa Solunetti-sivustolta, http://www.solunetti.fi/fi/patologia/tulehdus/. Sieltä ilmenee, että soluissa tapahtuu monentyyppisiä muutoksia tulehduksen aikana. Itse solun painosta ei puhuta, mutta jos esim. solu turpoaa ja siihen virtaa enemmän verta, voisi olettaa, että se painaisi enemmän. Ehdota, että kysyt asiaa joko lääkäriltä tai jonkun yliopiston lääketieteen laitokselta. Tässä on yksi kysymyspalvelu https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/osallistu/asiantuntijat-vastaavat
Marianne on ranskalainen yhdysnimi nimistä Marie ja Anne. Kyseessä on alkuaan Jeesuksen äiti ja isoäiti.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja
Katso myös Väestörekisterikeskuksen nimipalvelua, josta löytyy tietoa etunimien yleisyydestä Suomessa eri aikoina:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
Einar Sandelin voisi olla mahdollinen huvilan rakennuttaja. Hammaslääketieteen tohtori Sandelin (1872-1941) työskenteli Helsingissä esim. osoitteissa Kaivokatu 12 ja Bulevardi 4. Helsingin Sanomien aikakoneen haku ei löydä tuolta ajalta toista Sandelin-nimistä hammaslääkäriä.
https://expo.oscapps.jyu.fi/s/minerva/item/57136
Mikäli Lasseniuksen Kallahti-kirjassa on lähdeluettelo, kannattaa sitä tutkia. Lisätietoa Sandelinista voisi löytyä ko. lähdeteoksista.
Helmet-kirjastojen vanhimmat hammaslääkärimatrikkelit (1907, 1917, 1928, 1933) ovat pääosin käsikirjastokappaleita. Niitä voi tutkia paikan päällä kirjastoissa. Kuitenkin vuoden 1938 matrikkelin saa myös kotilainaan. Näistä matrikkeleista varmasti löytyy tietoa myös hammaslääkäri...
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Paragraafi kokoelmasta Maininki ja vaahtopää (1924). Voit lukea runon Kansalliskirjaston digitoimasta Maininki ja vaahtopää -teoksesta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925625?term=Hoi!%20papp…Hiukan toisessa muodossa runo sisältyy myös teokseen Runot (1947). Tässä runo on saanut nimen Tyhjin käsin.https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1926827?term=arkeen&term…
Vuoden 2005-2007 eläkeuudistuksessa siirryttiin joustavaan työeläkeikään, jonka mukaan työntekijä voi päättää itse eläkkeelle jäämisensä ajankohdan 63-68 vuoden täyttämisen välisenä aikana. Työntekijän eläkelain muutoksella 69/2016, joka tulee voimaan 1.1.2017, vanhuuseläkeiän alin alkamisajankohta määräytyy kuitenkin työntekijän syntymävuoden mukaan. Ks. työntekijän eläkelain 11 §. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060395#L3P11
Työantaja ei voi tuona aikana sanoa irti työntekijää iän perusteella. Työntekijä ja työnantaja voivat kuitenkin työsopimuksessa sopia 68 vuotta alemmasta eroamisiästä.
Esimerkiksi teoksessa Äimälä – Åström – Nyyssölä: Käytännön työoikeutta esimiehille (5 p, 2012) sivulla 209 todetaan seuraavasti: ”...
Tommy Tabermannin runo Kuinka monta? sisältyy kokoelmaan Valitusvirsiä valkoisille heteroille (Gummerus, 2005). Kysymyksessä siteerattu kohta löytyy runon puolivälin paikkeilta. Se alkaa sanoin "Kuinka monta löytyy maailmasta / olkapäätä / ja kuinka monta / kyynärpäätä?"
Kuopion ja Siilinjärven seudulla ohrarieskaa myy mm. Kuopion Kolmisopen K-Citymarket (Kurkelan tilan ohra 100 %). Ohrarieskaa voi kysellä myös paikallisista leipomoista ja konditorioista.
Ohrarieskaa voi valmistaa myös itse esim. seuraavalla ohjeella:
Röpörieska eli savolainen ohraryynirieska
Purkki luomupiimää
Kuppi rikottuja ohrasuurimoita
Puoli kuppia luomuohrajauhoja
2 tl suolaa
Reilu kourallinen luomukaurahiutaleita
Pari rkl voisulaa
Uuni 250 astetta
Kaada piimä kulhoon ja lisää joukkoon ohrasuurimot.
Peitä kannella ja laita turpoamaan jääkappiin yön yli.
Lisää aamulla muut aineet ja sekoita.
Kaada seos leivinpaperoidulle uuninpellille ja levittele noin sentin paksuiseksi.
Paista kullanruskeaksi, noin reilu puoli tuntia uunin...
Hanna Hannuksen pro gradu -tutkielma Mens sana in corpore sano. Tila, aika ja alastomuus Yrjönkadun uimahallissa (Helsingin yliopisto, 2014) vaikuttaa hyvältä lähtökohdalta aiheeseen perehtymiseen - Yrjönkadun uimahallin historiaa käydään läpi monikulmaisesti ja lähdeluettelosta löytyy varmasti reittejä eteenpäin.
Kysymyksen Shakespeare-sitaatti on Matti Rossin vuoden 2004 Macbeth-suomennoksesta. 1982 Rossi käänsi samaisen säkeen seuraavasti: "Sanaton murhe särkee kuiskeellaan / ahdistetun sydämesi".Tämä Macbethin 4. näytöksen 3. kohtauksesta peräisin oleva lainaus "-- the grief that does not speak whispers the o'er-fraught heart and bids it break" kuuluu Paavo Cajanderin tulkitsemana " -- suru, joll' ei kieltä / Kiduttain kiusaa vaivattua mieltä!"; Yrjö Jylhä puolestaan suomensi sen näin: " -- murhe vailla kieltä / sydämen murtaa, pakahduttain mieltä."
Hei!Turun pääkirjaston musiikkiosastolla, vanhan kirjastotalon toisessa kerroksessa, on kaksi 3D-printteriä. Printterit on vaihdettu uusiin ja niiden käyttöönottoa valmistellaan. Todennäköisesti printterit otetaan käyttöön marraskuun alusta. Kannattaa seurata kirjaston tiedotusta sekä somekanavia joilla kerromme asiasta. 3D-printterin käyttöön sinun on varattava aika osoitteesta varaamo.turku.fi. Varataksesi ajan sinulla on oltava voimassa oleva Vaski-kirjastojen kirjastokortti ja pin-koodi. Pääkirjaston musiikkiosastolla sijaitsee myös Soittohuone 2 eli Musakuutio. Siellä voit harjoitella äänittämistä sekä miksausta Cubase-ohjelman avulla. Musakuutiossa on myös soittimia sekä mikrofoni laulamista varten. Tarkemmat tiedot löytyvät...
Kyseinen kirja kuuluu Tampereen ja Mikkelin kaupunginkirjastojen kokoelmiin, joista se on kaukolainattavissa myös ulkomaille. Voit tilata kirjan oman lähikirjastosi kautta. Tässä vielä tarkat teostiedot ja linkit yllämainittujen kirjastojen verkkosivuille:
Tekijä(t): Nojonen, Uolevi
Teoksen nimi: Kylän synty : Virrat, Vaskivesi, Keihäslahti-Nojonen / Uolevi Nojonen
Julkaistu: [Tampere] : [U. Nojonen], 1984 (Tamprint)
Ulkoasu: 118 s. : kartt. ; 21 cm
ISBN: 951-99561-6-6 (nid.)
http://mikkeli.kirjas.to/
http://www.tampere.fi/kirjasto/
Teosta ei ole saatavilla pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa.
Yliopistokirjastojen yhteisluettelon mukaan se olisi Helsingissä Eduskunnan kirjastossa.
Förteckning öfver samteliga rusthåll i Storfurstendömet
Finland jemte uppgift å dem åsatta mantal och tillagda
räntor = Luettelo kaikista rustholleista Suomen
Suuriruhtinanmaassa niinkuin myös rustholleinmanttaaleista ja niille määrätyistä veroista
Helsingissä : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1884
Tarvittaessa kirja voidaan lainata teille kaukolainaksi Oulun yliopiston kirjastosta, jolloin postikulut ovat 5-7 €. Kaukolainatilauslomake löytyy Espoon kaupunginkirjaston kirjaston kotisivulta.
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Hymni kotiseudulle on kirjoitettu vuonna 1932 ja omistettu Pohjois-Pohjalaiselle Osakunnalle. Se ei ole ilmestynyt missään runokokoelmassa.
Lähde: V.A. Koskenniemi, Kootut runot. WSOY 1977.
Suomen lentopalloliitosta saadun tiedon mukaan Suomi on voittanut Neuvostoliiton 3-0 Jyväskylässä 16.8.1982 ja myös Oulussa 20.4.1984 sekä Bystricassa, Puolassa 17.5.1984.
Liam O'Flahertyn Yö petoksen jälkeen -romaanin englanninkielinen alkuteos on nimeltään The informer.
https://www.britannica.com/topic/The-Informer-novel-by-OFlaherty#ref1121798
