Hei!
Tikkurilan kirjastossa ei voi, mutta Keskustakirjasto Oodissa onnistuu. Tikkurilassa on myös firma nimeltään Tikkurilan kopiopalvelu.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Kaupunkiverstas/Kaupunkiverstaalla_avataan_lisaa_palvelu(211623)
New Headway -sarjasta Upper-Intermediate tai Advanced voisivat olla sinulle sopivia kirjoja. Kirjat saa lainaan Satakirjaston kirjastoista:
https://satakirjastot.finna.fi/
Hyviä vinkkejä löytyy myös Helsingin työväenopiston sivustolta, jossa esitellään eri kielten oppikirjoja:
https://www.hel.fi/sto/fi/opiskelu/oppikirjat
Kaisa Neimalan ja Jarmo Papinniemen teos Aloittamisen taito on kokoelma mestarillisia kirjan aloituksia. Siinä käsitellään maailmankirjallisuuden mieleenpainuvampia alkuja ja tutkitaan niiden voimaa. Olisiko tästä teoksesta apua? Kirja on saatavilla Helmet-kirjastoista ja sen saatavuuden voi tarkistaa osoitteessa helmet.fi.
Kyseistä Avotakan numeroa ei ole lainattavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista. Lehteä on saatavissa esimerkiksi Varastokirjastosta eli voit tehdä siitä kaukopalvelupyynnön. Tässä suora linkki kaukopalvelulomakkeeseen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto
Lomakkeeseen tarvitaan muun muassa kirjastokortin numero, nimi ja yhteystiedot sekä tiedot tilattavasta aineistosta. Yleistä tietoa Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta saat täältä
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Adressi kirjoitetaan suomen kielessä yhdellä d:llä.
Kielitoimiston sanakirjasta voi helposti tarkistaa useiden vierasperäistenkin sanojen oikeinkirjoituksen sekä niiden tarkoituksen.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Parhaiten kysymyksessä kuvailtua teosta vastaa Rolf Hochhuthin näytelmä Sotilaat (WSOY, 1968). Siinä vihjataan, että Winston Churchillillä olisi ollut jotakin tekemistä Sikorskin kuoleman kanssa. Sotatapahtumien rinnalla seurataan Lontoon Pienen Maailmanteatterin esityksen valmistelua.
Moppe Craverin kirja "Mitä jokaisen koiran tulee tietää isäntänsä..." kuuluu Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin. Lisäksi löytyy kirja "Mitä jokaisen koiran tulisi tietää isännän valinnasta" / Olli Haikka. Kirjojen saatavuustiedot selviää pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Pentti Lempiäisen teoksen Suuri etunimikirja (WSOY 1999)mukaan nimi Pirita on muunnos nimestä Birgitta, joka puolestaan on muuntuma kelttiläisestä Brigidasta. Kelttiläinen sana brigh tarkoitaa voima, vahvuus, korkea, ylhäinen.
Sanat eivät ole runosta, vaan antiikin ajan kreikkalaisen kirjailijan Euripideen näytelmästä Hippolytos. Juuri tässä muodossa, ja Euripides mainiten, ne löytyvät myös John Galsworthyn Omenapuu-romaanin nimiösivulta kirjan mottona. Englanniksi lause löytyy esim. alta löytyvästä englanninnoksesta (The Apple-tree, the singing and the gold, rivi 788):
http://www.bartleby.com/8/7/2.html
Galsworthin romaanin ovat suomentaneet Vieno ja Veikko Antero Koskenniemi. Koko näytelmän on suomentanut Maarit Kaimio (kirjassa näytelmät Hippolytos ja Troijan naiset). Kaimion suomennoksessa tuo kohta on muodossa "omenapuutarhaan, missä hesperidit laulavat" (s. 34).
Dave Lindholmin kirjasta "Puhtaat laivat" (Johanna 1978) löytyy kappaleen sanat kokonaisuudessaan. Kappale on musiikillisesti slaavilaista romanimusiikkia yhdistettynä bluesiin ja rockiin, tämä heijastuu myös sanoitukseen. Kappaleen toistuva refrain on "I love my Nuschka, my donkie, my doggy, too." Sanoituksissa viitataan vuoristomaiseen paikkaan, jossa laulun kertoja viettää aikaansa aasin ja koiran sekä Nuschkan kanssa. Sanoituksesta ei ilmene suoraan, että viittaako Nuschka johonkin naiseen vai mainittuun aasiin. Laulun sanoitus on nimeään lukuunottamatta englantia.
"Puhtaat laivat" on lainattavissa Helmet-kirjastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1376773?lang=fin
Laulu lienee amerikkalainen kansanlaulu "Oh My Darling, Clementine", suomeksi joko "Rakkahani Clementine" tai "Clementine". Sanat ja nuotit löytyvät mm. Suuresta Toivelaulukirjasta 2, s. 162.
Kyseessä lienee tv-sarja nimeltä H.C. Andersenin satuaarteet (tanskalainen alkuperäistuotanto "Det var engang..."). Sarjaa on esitetty Ylellä, mutta tällä hetkellä se ei ole sitä kautta saatavilla.
Voit katsoa sarjan alkutunnuksen tästä Youtuben linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=jHws4G35yYo Siitä on nähtävissä, kuinka ensin lapset ja mies muuttuvat piirroshahmoiksi ja sen jälkeen olohuone muuttuu vaunuksi.
Sarjan IMDB-sivu: https://www.imdb.com/title/tt0459692/
Sanonnasta on kaksi versiota, "pihlaja ei kanna kahta taakkaa", ts. sekä marjoja että lunta, sekä "jos on paljon pihlajanmarjoja, tulee paljon lunta". Molemmat käsitykset on tunnettu jo pitkään, ks. https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22ei%20pihlaja%20kahta%20taakkaa%20kanna%22&orderBy=RELEVANCE sekä https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/914256?term=on&term=paljon&term=lunta&term=pihlajanmarjoja&term=tulevat&term=tule&term=tuli&page=32
Jersildin kirja, johon Westö viittaa, lienee Calvinols resa genom världen, jota ei ole suomennettu. Kirjan päähenkilö Calvinol aikamatkustaa historian tapahtumissa ja osallistuu Lützenin taisteluun Kustaa II Adolfina.
Helmet-kirjastossa kirjaa ei ole, mutta sen voi lainata Helsingin yliopiston kirjastosta.
Kyseessä saattaisi olla Gerald V. Kussin pakinakokoelma Me kalahullut (1965). Epätäsmällisesti kuvausta vastaavia teoksia voisivat olla myös esimerkiksi ruotsista suomeksi käännetty Curt Lindhén humoristinen Mätäkuun kalajuttuja (1958) tai Norman MacLeanin lämminhenkinen perhokalastusromaani Ja keskellä virtaa joki (1976, suom. 1993).
Hei,
Kappaleen "Hyvin vanha valssi" nuotit löytyvät vuonna 1980 ilmestyneestä nuotista 30 uutta kotimaista.
Kyseinen nuotti löytyy useammasta kirjastosta Suomessa. Esim. Puolangan kirjastossa tätä ei kuitenkaan näytä olevan, joten mikäli haluat nuotin
lainaan, siitä pitää tehdä kaukolainapyyntö omassa kirjastossa. Kyseisen palvelun hinnat selviää paikan päällä tai kirjaston verkkosivujen kautta.
Tavoitteena on saada Helsinkiinkin Emagz-palvelu käyttöön, ja tällöin niin, että lehtiä voi lukea myös etäkäyttöisesti kirjastojen ulkopuolella. Espoossa ja Vantaallahan palvelussa on mahdollista lukea lehtiä vain kirjastoissa.
Alan perustajana pidetään skotlantilaista Walter Scottia.
Alexandre Dumas on ranskassa kirjallisuuslajin perustaja (Kolme muskettisoturia, jne).
Henryk Sieniewicz on kolmas tärkeä lajin edustaja, hän sai myös Nobelin palkinnon. Hänen kirjansa sijoittuvat Puolan historiaan, paitsi tunnetuin niistä, eli Quo Vadis, joka tapahtuu antiikin Roomassa.
Suomessa historiallisen romaani aloittajia oli esimerkiksi Topelius. Myös Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla luetaan historialliseksi romaaniksi. Uudempia historiallisen romaanin kirjoittajia ovat esimerkiksi Mika Waltari, Kaari Utrio ja Raija Oranen.
Ulkomaisia historiallisen romaanin nykytekijöitä on esimerkiksi Ken Follett tai Conn Iggulden. Historiallisen romaanin kenttä on valtavan laaja...
Löysin sanalle "ihq" merkityksen, joka tarkoittaa ihanaa tai "ihkua" ja seuraavassa myös selitys tälle slangi-sanalla.
ihq/ihku - ihana, ainoastaan suomalaisessa slangissa. Tavataan usein pissisten ja teinixien puheessa ja kirjoituksissa. Mukana tavataan joskus myös liitteitä, jolloin "ihana" voidaan ilmaista esim. "ihqraxupoxu". Käytetään usein myös ironisesti.
Tietonepeleistä löytyy tietoja ja yhteyslinkkejä seuraavalta sivulta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tietokonepeli
Peleistä keskustellaan mm. Pelikoneen sivuilla, josta voi varmasti kysellä pelien merkityksiä:
http://pelikone.fi/users.php
Toinen keskustelusivu:
http://www.pelikulma.net/keskustelu/konsolit-ja-pelit-t5614.html
