Ylen Elävässä arkistossa kerrotaan näin:
Pedro Hietanen ja Pirkka-Pekka Petelius tekivät vuosina 1986-99 Yleisradiolle hupailuja Yömyöhä-otsikon alla. Yömyöhä on Yleisradion pitkäikäinen sarja, jonka tunnettuja tekijöitä ovat mm. Peter von Bagh, M. A. Numminen ja Juha Siltanen. Peteliuksen ja Hietasen Yömyöhien muistetuinta antia olivat radion Luontoilta-ohjelmien parodiat.
Lintuharrastuksestaan tunnettu Petelius itse aloitti Luontoillan isäntänä tammikuussa 2008. Yömyöhän uusintoja kyseltiin vuosikausia, mutta koska lähetykset olivat suoria, ei niistä ollut tallenteita muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Erään keräilijän kasettinauhoitukset mahdollistivat kuitenkin ohjelmien uuden elämän. Vuonna 2004 EMI...
Tässä eräitä runoteoksia, joissa käytetään puhekieltä joko runsaasti tai vähintään huomattavasti:Harri Sirola: Turha hätkähtää (1986)Walt Whitman - Valitut runot (2007)Turtiainen, Arvo - Minä paljasjalkainen (1962)Ulanto, Riikka - Tehen (2018)Kuusi, Juho - Piukkaan paikkaan lupa lyyä (2020)
Helsingin kaupunginkirjastossa on varsin paljon kreikankielisiä kirjoja. Suurin osa niistä on pääkirjastossa. Voit selata valikoimaamme aineistotietokannasta (http://www.helmet.fi/) luokan mukaan 9.2 (muinaiskreikankielinen kaunokirjallisuus) tai 9.21 (nykykreikankielinen kaunokirjallisuus). Voit rajata haun halutessasi käsittämään myös vain lasten osaston aineistoa. Kreikankielisiä lehtiä ei kaupunginkirjaston kokoelmissa ole. Jos asut pääkaupunkiseudun ulkopuolella, voit mennä kotipaikkakuntasi kirjastoon tekemään kaukolainapyynnön.
Voisiko ihan tavallisista etymologisista sanakirjoista olla apua? Esimerkiksi ”Suomen sanojen alkuperä” (osat 1–3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992–2000) tuntuu tuntevan ainakin sellaisia purjehdussanoja kuin ”purje” ja ”märssy”. Toinen vastaava lähde on moniosainen ”Suomen kielen etymologinen sanakirja”. Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” ei ole yhtä laaja mutta kenties selkeämpi tyyliltään.
Varmaan purjehdussanastossa on myös lainasanoja. Niitä voisi katsoa Kalevi Koukkusen teoksesta ”Atomi ja missi : vierassanojen etymologinen sanakirja” (WSOY, 1990).
Kolmantena vaihtoehtona olisi Etymologinen viitetietokanta osoitteessa http://kaino.kotus.fi/sanat/evita/. Sieltä voi löytyä...
Mikko Syrjän säveltämässä ja Martti Syrjän sanoittamassa kappaleessa Murheellisten laulujen mainitaan Turmiolan Tommi. Kappale julkaistiin ensimmäisen kerran Eppu Normaalin äänitteellä Murheellisten laulujen maa vuonna 1982.
https://finna.fi
Tämän palvelun kautta ei kirjastojen aineistoa voi varata. Jämsän kirjasto kuuluu Keski-kirjastoihin, ja aineistoa voi varata Keski-kirjastojen verkkokirjaston kautta, puhelimitse tai käymällä kirjastossa. Verkkokirjasto löytyy täältä:
https://keski.finna.fi/
Lisää tietoa varaamisesta kirjaston sivuilta:
https://keski.finna.fi/Content/info#holds
Kastraattilaulajia oli myös muissa maissa kuin Italiassa. Tiedämme, että heitä oli jo Bysantin valtakunnassa. 1550-luvulta alkaen kastraattilaulajia alkoi olla myös Länsi-Euroopan maissa, esimerkiksi Württembergin ruhtinaskunnassa, Wienissä ja Dresdenissä. On luultavaa, että he olivat alun perin italialaisia. Näyttää siltä, että kastrointia ja laulajien koulutusta tehtiin lähinnä Italiassa.
Kastraatio esti pojan normaalin kehityksen mieheksi, jolloin pojan kurkunpää ei myöskään kehittynyt luonnollisesti. Joskus tämä tarkoitti sitä, että murrosikää edeltävän ajan kirkas ja heleä ääni säilyi myös aikuisuuteen. Joskus pojan ääni katosi täysin. Ylipäätään toimenpide aiheutti aina suurta inhimillistä kärsimystä.
Lähde:
Vanherle, F. P.:...
Voisiko kyseessä olla Tim Burtonin ohjaama Big Fish (2003)?Elokuvassa päähenkilö Edward Bloom kertoo pojalleen pitkiä, lennokkaita tarinoita omasta menneisyydestään, ja poika on sitä mieltä, ettei voi luottaa isäänsä, sillä tämä ei koskaan puhu totta. Isä on toiminut kiertävänä myyntimiehenä, ja hänen kertomiinsa tarinoihin kuuluu muun muassa sirkukseen pestautuminen ja erilaisten, omilla tavoillaan erikoisten ihmisten tapaaminen. Myöhemmin, kun Edward kuolee, hänen hautajaisiinsa saapuu näitä hänen tarinoistaan tuttuja ihmisiä. Edwardin poika ymmärtää heidät nähdessään isän puhuneen sittenkin totta (vaikka isä tarinankertojana olikin liioitellut heitä kuvaillessaan).
Voisikohan etsimäsi kirja olla Tiina Eskolan vuonna 1973 ilmestynyt teos Suikale? Päähenkilön nimi tässä on tosin Anu, mutta kirjan kuvaus voisi sopia muuten siihen, mitä kirjasta muistat.Kirjasammosta löytyy kirjan takakansiteksti sekä kansikuva: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_40843. Kirja on lainattavissa Piki-kirjastoissa: https://piki.finna.fi/Record/piki.220398?sid=4860441544Jos muille Kysy kirjastonhoitajalta -palvelua lukeville tulee mieleen jokin muu kirja, kommentoithan alle!
Etsimäsi runo on kaiketikin Bertolt Brechtin runo Als ich im weissen Krankenzimmer der Charité. Brita Polttila on suomentanut runon ja suomennos Kun heräsin aamuyöstä on luettavissa teoksessa Bertolt Brecht: Runoja 1914-1956 (1964, useita painoksia).
Saat suomennoksen sähköpostiisi. Saksaksi voit lukea runon esimerkiksi alla olevasta linkistä.
https://search.library.wisc.edu/digital/AGXTDT6KXDO5KN8T/pages/ANCDL4U2T3ZB3R8L
Yli 40 vuotta vanhempi aineisto on siirretty Kansallisarkistoon, jonka toimipiste löytyy seuraavista paikoista: Helsinki, Inari, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Mikkeli, Oulu, Turku ja Vaasa. Kukin maakunta-arkisto säilyttää oman alueensa asiakirjoja. Mikäli kyseessä on luovutettujen alueiden asiakirjat, niitä säilytetään Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa.
Yksityisyyden suojaa koskevan lainsäädännön perusteella henkilötietoja sisältävät, 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä vain Kansallisarkistossa. Kansallisarkistossa säilytettäviä alkuperäisiä asiakirjoja tutkitaan paikan päällä asiakirjat säilyttävän toimipaikan tutkijasalissa. Jos et itse voi mennä paikan päälle tutkimaan, voit tilata asiakirjat...
Olet itse etsinyt tietoa jo paljon. Silti suosittelisimme sinua ottamaan ensimmäiseksi yhteyttä lankojen valmistajaan ja kysymään sieltä, miltä ajalta langat ovat, ja mitä kemikaaleja niissä on käytetty. Jos kyseiset kemikaalit ovat nykyään kiellettyjä, voi varmaan päätellä, ettei lankoja kannata enää käyttää.
Suomessa tekstiilituotteiden turvallisuusvaatimusten noudattamista valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Tukesin mukaan tuotteiden toimittajilla on velvollisuus kertoa niiden sisältämistä erityistä huolta aiheuttavista aineista ja biosidikäsittelystä.
https://tukes.fi/koti-ja-vapaa-aika/kodin-kemikaalit/kysy-tuotteiden-ke…
Loru liittyy ilmeisesti kymmenen sormen laskemiseen ja kuuluu kokonaisuudessaan näin:Yksi yrtti pihlajainen,toinen Tuomas Karjalainen,kolmas Koskelta kotoisin,neljäs Neitoniemestä,viides Virkkulasta,kuudes Kuusamosta,seitsemäs Seinäjoelta,kahdeksas Kalajoelta,yhdeksäs Ylikylästä,kymmenes Kyrönlahdelta.Lähde:Karahka, H., Kaustia, E., & Puurunen, A. (2013). Lennä, lennä leppäkerttu: Tuttuja lastenrunoja ja -loruja. Otava.
Haetko avioeroa käsittelevää kirjaa? Kirkes-kirjastoista löytyy paljon kirjoja aiheesta. Hakua voi halutessaan rajata verkkokirjaston sivun oikeasta reunasta esim. kirjan kielen, päägenren (tieto- tai kaunokirjallisuus) tai genren mukaan. Alla linkki hakutulokseen:
https://kirkes.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&l…
Myös kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammon kautta löytyy runsaasti luettavaa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/avioero
Marjo Kuula on toimittanut J.H. Erkosta elämäkerran : Sydämeen luettavaksi : J. H. Erkon elämäkerta (2018).
Runoilija Maaria Leinosesta ei ole kirjoitettu elämäkertaa, enkä valitettavasti onnistunut löytämään muitakaan teoksia, joissa käsiteltäisiin hänen elämäänsä.
Väinö Tuomalaan arkisto ja Reino Ala-Kuljun kokoelmat on siirretty Seinäjoen kirjastolta Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon alaisuuteen, Seinäjoen kaupungin kotiseutuarkistoon.
Mika D. Rubanovitschin teoksesta Modernin johtajan käsikirja : älä ole pomo (OY Imperial Sales AB/Johtajatiimi, 2020) on tällä hetkellä 112 varausta. Sitä ei siis ole missä Helmet-kirjastossa vapaana, ei tällä hetkellä myöskään ainoaa Bestseller-kappaletta, jota ei voi varata .
Voit tehdä teoksesta varauksen Helmet-verkkokirjastossa, mikäli kirjastokorttiisi on liitetty pin-koodi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
