Kyseessä on varmaankin Järvenpäässä sijainnut Fauni-Peikkometsä. Peikkometsä avattiin 1960-luvulla ja se suljettiin 1971.
Alla olevista linkeistä voit lukea lisää tietoa Peikkometsästä. Niistä löydät myös kuvia ja esimerkiksi Googlen kuvahaulla (Peikkometsä Järvenpää) löytyy paljon lisää kuvia.
https://www.huvipuisto.net/peikkometsa.html
https://www.rantapallo.fi/tastytravelissimo/2020/05/13/tarinoita-tuusul…
Etsimäsi runo on P. Mustapään (Martti Haavio), kokoelmassa Laulu vaakalinnusta (1927). Runon nimi on Mikko Puhtisesta.
Runo löytyy myös kokoelmateoksesta Mustapää P.: Kootut runot, 2004.
Finnairin lennolla AY-405 Oulusta Helsinkiin 30. syyskuuta 1978 miehistön jäsenet olivat kapteeni Tauno Rajakangas, perämies Lasse Peltonen ja lentoemännät Marja Ervasti, Helena Suvioja ja Irmeli Ylinen. Koneessa oli 44 matkustajaa, joista 36 vapautettiin yhdessä kahden miehistön jäsenen kanssa koneen laskeuduttua Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Panttivangeiksi jäivät Rajakangas, Peltonen, Ylinen ja kahdeksan naismatkustajaa.
Matkustajien nimet ovat luettavissa esimerkiksi Lauri Puintilan kirjasta Kaappari Lamminparras : Suomen ensimmäisen konekaappauksen tarina (WSOY, 2010), josta myös ylläolevat tiedot ovat peräisin.
Paikannimien tutkimusta koskevia kirjoja löydät osoitteesta http://www.libplussa.fi kirjoittamalla asiasanaksi NIMISTÖNTUTKIMUS. Asiasanalla NIMISTÖNTUTKIMUS INKERI löytyy kaksi teosta: Inkerin teillä, jossa on Saulo Kepsun artikkeli Inkereen nimistön ja asutuksen vaiheita sekä saman tekijän teos Pietari ennen Pietaria. Teosten saatavuuden näet samasta osoitteesta.
Artikkelin ja teoksen lähdeluetteloista voisi olla myös sinulle hyötyä; lähdeluetteloissa mainittuja teoksia voi etsiä Helsingin yliopiston kirjastosta.
Inkeristä löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoissa tällä hetkellä kaksi karttaa: Keski-Inkeri kylä- ja tiekartta, Pietari, Hatsina, Saari, Kraassela, Siestarjoki, Rampova, Pietarhovi sekä Inkeri tiekartta. Nämä löytyvät, kun...
Fraasin alkuperästä kerrotaan Asikkalan Tallukkajalat -yhdistyksen verkkosivuilla http://www.suomenlatu.fi/asikkalantallukkajalat/ . Sivun ylälaidassa olevaa Historia-linkkiä klikkaamalla löytyy kohta Nimen historiaa.
Eri urheilutapahtumien kisaorganisaatiot ilmoittavat yleensä hyvissä ajoin esim. vapaaehtoisten työntekijöiden tarpeestaan. Kisojen järjestäjien nettisivuilla on monesti tietoja tehtävistä ja ilmoittautumismahdollisuus vapaaehtoistyöntekijäksi. Kannattaa siis seurata ajoissa kisajärjestäjien nettisivuja tai ottaa itse yhteyttä tapahtuman järjestäjään. Korkeimman tason kuten MM- ja EM-kisojen vapaaehtoistyöntekijöiden määrä saattaa nousta sadoista tuhansiin. Koripallon EM-kisojen Helsingin lohkoon 2017 haettin noin 300 vapaaehtoista, Yleisurheilun EM-kisoissa Helsingissä 2012 oli töissä n. 2000 vapaaehtoista ja hiihdon MM-kisoissa Lahdessa 2017 n. 2500.
Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-palvelun kautta löytyi joitakin kuvia haminalaisista silloista. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että mkään niistä ei ole etsimäsi. Alla linkki tulokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=hamina+sillat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FImage%2F%22
Haminan kirjaston kotiseutukokoelmasta voisi olla apua sinulle. Otatko yhteyttä: kirjasto@hamina.fi
Nokkakärryt tulisi palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattu. Tämä käytäntö koskee kaikkia lainattavia esineitä.
Myöhästymismaksu kaikesta lainattavasta aineistosta, myös esineistä, on 20 senttiä vuorokaudelta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lainattavat_esineet
Koska arvonimi on myönnetty 1950- tai 60-luvuilla, kirjasta Arvonimet Suomessa 1917-1985, joka löytyy myös paikkakuntasi kirjastoista, pitäisi löytyä vastaus kysymykseesi.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.168648?sid=4471610163
Suomalaista metsämytologiaa löydät esimerkiksi seuraavista teoksista:
Marjut Hjelt : Taikametsä : tarinoita ja taikoja suomalaisesta metsästä
Suuri eläinystävän kirja (toim. Satu Aalto)
Leena Laulajainen : Metsän mesikämmen : lasten karhukirja
Metsään liittyviä kirjoja ovat esimerkiksi:
Titta Kuisma : Lapsen oma metsäkirja (tietoa & tarinaa)
Emilia Erfving : Kasa (kuvakirja)
Eppu Nuotio : Metsäretki (kuvakirja)
Tuuli Hypén : Veikan metsäretki (kuvakirja)
Tittamari Marttinen : Riemukas metsäretki (runokirja)
E-kirja on ensin saatava sopivaan tiedostomuotoon ja sitten jaetuksi lukijoille. Esim. Paperitehdas -blogista löytyy kattavasti ja selkeästi tietoa siitä, mitä kaikkea tähän sisältyy. Huomioithan, että mikäli kirjasi on jo julkaistu jonkin kustantajan toimesta,, kustannussopimus voi rajoittaa julkaisuoikeuksia.
Kyseinen sitaatti on tosiaankin ensimmäinen virke L. P. Hartleyn romaanissa Sananviejä (The Go-Between). J. A. Hollon suomentamana lause kuuluu näin: "Menneisyys on outo maa; siellä tehdään kaikki toisin." Suomennos on vuodelta 1955 ja kustantaja on Tammi.
Kyseessä on varmaankin Lahden konservatorin vuonna 2007 julkaisema Kippurallaa-levy.
Muistamasi laulut ovat nimeltään Myyrälaulu (sanat ja sävel Susanna Apo-Syrjänen) ja Siilin kevätlaulu (sanat ja säveli Aleksi Saraskari).
https://keski.finna.fi/Record/keski.479582
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4970675#componentparts
Omista tietolähteistämme ei löydy mainintaa kemiallisesta yhdisteestä 'carboxyhydrosailic acid'.
Web-selain britannica (www.britannica.com) reagoi hakuun antamalla yhdisteen nimeltä `carbocylic acid'.
On mahdollista, että kyseessä on aivan uusi yhdiste. Kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä Teknilliseen korkeakouluun
Löysin Finna haulla kuvan sisäkattoasennuksesta Käräjäoikeuden rakennuksella 1994 eli rakennus lienee valmistunut samana vuonna. Nykyinen käräjäoikeus on toiminut paikallaan n. 1995 alkaen. Finna
Espoo saa uuden käräjäoikeustalon Otaniemeen, kertoo Länsiväylä 13.2.2020. Talo valmistuu kesällä 2022.
Aiemmista vaiheista en löytänyt tietoa.
Omalle paperille ei voi tulostaa, koska tulostin menee helposti tukkoon. Tulostamiseen voi käyttää vain valmiiksi tulostimessa olevia kirjaston papereita.
Patricia M. St. Johnin suomeksi käännettyjä kirjoja voit etsiä Fennica-tietokannasta, Suomen kansallisbibliografiasta. Tietokanta löytyy osoitteessa http://finna.fi ja se on vapaasti käytettävissä. Tietokannasta voi hakea kirjailijan nimen lisäksi myös alkuperäisellä kirjan nimellä.
Kysymyksessä jo mainitut vanhat lyijymaalit sekä keraamiset astiat ovat yksi mahdollinen lyijyaltistuksen lähde. Kaivostyöntekijöiden lisäksi myös esimerkiksi ammustehtaiden työntekijät sekä joidenkin elektronisten laitteiden tuotannossa ja tiettyjen metallien sulattamoissa työskentelevät sekä muut lyijypitoisia aineita työssään käsittelevät voivat altistua lyijylle työnsä kautta.
Vuonna 2010 julkaistun, Kiinassa tehdyn tutkimuksen mukaan hiilivoimaloiden päästöt olisivat merkittävin lyijyn määrään elimistössä vaikuttava tekijä. Hiilivoimaloiden tuhka sisältää lyijyn lisäksi myös muita raskasmetalleja ja terveydelle haitallisia aineita, joita kulkeutuu pienpartikkeleina esimerkiksi hengitysilman kautta elimistöön. Myös...
Näistä tarinoista voisi olla hyötyä:
Paasto, Kaisa: Anni kaverinkesyttäjä
Allert, Judith: Kimi etsii ystävää
Nyman, Maija-Liisa: Vilma ja supersiskot
Ja tämä tietokirja voisi myös olla avuksi:
Juusola, Mervi: Kuinka minusta tuli rohkea
Kaikkia näitä löytyy Vaski-kirjastoista.
