Valtiokonttorin sivuilta löytyy tietoa valtion vastuuseen perustuvasta vahingonkorvauksesta:
https://www.valtiokonttori.fi/palvelut/korvaus-ja-vahinkopalvelut/valti…
Eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävistä löytyy tietoa oikeusasiamiehen sivustolta:
https://www.oikeusasiamies.fi/fi
Kyseessä voisi olla Terrence Malickin ohjaus Julma maa (alk. Badlands). Se on vuodelta 1973, mutta esitetty televisiossa useampaankin otteeseen 90-luvulla.
Lisätietoa elokuvasta esim. IMDB:ssa: https://www.imdb.com/title/tt0069762/.
Stalinista ja muista neuvostoliiton johtajista, kuten Leninistä, on toisinaan käytetty venäjän- ja serbiankielistä termiä Vozhd tai Vožd, joka tarkoittaa johtajaa. Sana on johdettu venäjänkielisestä verbistä vesti, joka tarkoittaa "johtaa".
1920-luvun lopulta alkaen termiä vožd alettiin käyttää yksin Stalinista, josta oli tullut Leninin kaltainen ”johtaja ja opettaja”.
https://en.wikipedia.org/wiki/Vozhd
https://fi.wikipedia.org/wiki/Henkil%C3%B6palvonta_(politiikka)#Stalin
Katkelma on runosta Aviolitto-elegiat 1-7, ja se on kokoelmasta Under (1984). Runon suomentaja on Pentti Saaritsa. Ensimmäinen säe on: "Me lojumme alasti vierekkäin selällään".
Teekkarihuumorista on tässä palvelussa kysytty myös pari vuotta sitten. Alla linkki tähän vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-teekkarihuumori-on-niin-harskia?lan…
Snellmanin lihanjalostuksesta vastattiin näin:
Tuotannostamme saadun tiedon mukaan Ohuen ohut -tuotteet viipaloidaan suuritehoisilla viipalointilinjoilla lähes automaattisesti. Tangot ovat 100 mm halkaisijaltaan ja noin 1 m mittaisia. Kun makkaratankoa ollaan viipaloimassa, se tulee linjastolle vaakatasossa.
Valitettavasti tämä Somerjoen sävellys Pirkko-Liisa Aleniuksen sanoihin kuuluu niihin lukuisiin lauluihin, joista on tarjolla runsaasti äänitteitä, mutta ei ensimmäistäkään nuottiversiota. On mahdollista, että Johanna Kustannuksella voisi olla arkistoissaan jokin käsikirjoitusversio levytyksiä varten. Heidän osoitteensa on Johanna Kustannus / Universal Music Oy, PL 40 00151 Helsinki.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Viisiosainen italialainen televisiosarja Mafian merkit (Alle origini della mafia) oli ohjelmistossa vuonna 1977. Mafian historiaa aina 1500-luvulta lähtien esitelleen sarjan ensimmäinen osa nähtiin 8.10.1977 TV1-kanavalla klo 23.15.
Helsingin Sanomat 8.10.1977
https://www.imdb.com/title/tt0071122/?ref_=ttrel_rel_tt
Pyretriini on dalmatianpietaryrtistä (tunnetaan myös dalmatiapäivänkakkarana) peräisin oleva ainesosa, josta valmistetaan jauhetta tuhohyönteisten torjuntaan. Se on ainoa luomuviljelyssä hyväksytty tehoaine.
Pyrethrum laskettiin ennen omaksi suvukseen asterikasvien heimon taksonomisessa järjestelmässä, mutta nykyisin siihen kuuluneet kasvit luokitellaan pietaryrtteihin (Tanacetum) ja krysanteemeihin (Chrysanthemum).
Dalmatianpietaryrtti (dalmatianpäivänkakkara), Tanacetum cinerariifolium, gråkrage, dalmatinerkrage (puutarha.net)
dalmatianpietaryrtti - Tanacetum cinerariifolium | Esiintyminen | Suomen Lajitietokeskus
Pyretriini ja pyretroidit - torjunnassa käytetyt tehoaineet - Hyönteismaailma (hyonteismaailma.fi)
Tehoaineet...
Huomenlahja palautuu germaaniseen oikeuteen, ja sen peritarkoituksena oli luultavasti joko korvata vaimon pesään tuomia myötäjäisiä tai – ehkä vielä uskottavammin – taata vaimolle turva sen mahdollisuuden varalta, että hän jäisi lapsettomana leskeksi. Keskiaikaisen maanlain määräysten mukaan miehen oli säätyyn katsottama annettava lahja vaimolleen, minkä voi katsoa jonkinlaiseksi yhteiskunnan vaalimaksi sosiaaliturvan luonteiseksi toimeksi. Huomenlahjan arvo on ollut sidoksissa aviomiehen säätyyn ja varallisuuteen, samoin aikakauteen ja lainsäädäntöön. Kansan keskuudessa lahjat olivat pääasiallisesti eläimiä, vaatetta tai rahaa. Vuoden 1734 laissa rajoitettiin huomenlahjan rahallista arvoa ja kiinteän omaisuuden lahjoittaminen...
Sanaa ilva ei löydy Nykysuomen sanakirjasta (eri painoksia). Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjasta (1992) ei löydy sukunimeä Ilva, mutta sukunimi Ilvonen on esiintynyt Pohjois-Karjalassa jo 1600-luvulta ja myöhemmin myös Savossa. Alpo Räisäsen kirjassa Nimet mieltä kiehtovat (2003) sivulla 32 kirjoitetaan: ”… suomen murteiden sanapesye ilvata ’ivata, irviä’ (tietoja Satakunnan länsiosista), ilvakoida ’irvailla’ (Etelä-Pohjanmaa) …”Tuomas Salsteen ylläpitämältä Sukunimi-info -sivustolta (https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/) löytyy tietoa sukunimestä Ilva: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/ilva.html .
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla Tammen Suuret maailmanmenestykset -sarjassa vuonna 1969 julkaistu Patricia Selenin Hyvästi Venetsia, hyvästi Franca. Siinä kauniin ja raisun Francan monivaiheiset Venetsian-seikkailut vievät hänet taidemaailmaankin ja kohtaamisiin Tizianin ja Tintoretton kanssa.
Kyseistä runoa on ainakin käsitelty teoksessa Hääkirja : kirjoituksia rakkaudesta, romantiikasta ja sukupuolesta. Voisi olettaa, että runo on siinä yhteydessä myös suomennettu.Teoksen voi varata täältä Hääkirja : kirjoituksia rakkaudesta, romantiikasta ja sukupuolesta | Helmet-kirjastot | helmet.fi
Thomas Hardylta on suomennettu kuusi teosta, jotka kaikki löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta. Voit tarkistaa saatavuustiedot
osoitteesta: www.helmet.fi
Suomennetut teokset ovat:
Luolan salaisus, Paluu nummelle, Pormestarin tarina, Sininen silmäpari, Tessin tarina, Ylhäisiä naisia.
Nykyinen Päivölänkuja (Päivölägränden) Tapanilan kaupunginosassa Helsingissä oli vuoteen 1946 saakka nimeltään Oravatie (Ekorrvägen).
Nimi muutettiin vuoden 1946 tapahtuneen alueliitoksen yhteydessä, jolloin uusien esikaupunkialueiden ja kantakaupungin katujennimistöä sopeutettiin käyttökelpoiseksi kokonaisuudeksi ja laadittiin nimiä asemakaavoitettavien alueiden uusille kaduille.
https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunnimien_historia/pdf/Helsingin_kadunnimet_1.pdf
Voisiko laulu olla valssi nimeltä Elämän aalloilla? Sen kertosäkeessä lauletaan "Annoin sydämen / annoin nuoruuden" ... sekä "Annoin suudelman / tunsin, rakastan".
Laulun levytti Reijo Taipale v. 1995 albumilleen Natalie. Sen sävelsi ja sanoitti Reijo Lumisalmi.
Kyseessä on varsin uusi kappale. Spotifyn tekijätiedoissa oli tekijöiksi merkitty Leena Siirtola ja Pekka Vierimaa.
Valitettavasti heitä ei ollut eritelty. Eli tiedoista ei selvinnyt kumpi on säveltäjä ja kumpi sanoittaja. Vai onko kaikki tehty yhteistyössä.
Yleensä ensin mainitaan säveltäjä ja sitten sanoittaja, mutta tässäkin on poikkeuksia.
Kyseessä on varmaankin Richard Adamsin romaani ”Shardik : Beklan herra” (WSOY, 1980). En ole sitä itse lukenut, mutta Kirjasammossa osoitteessa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11184 oleva takakansiteksti kuulostaisi siltä, ja kirja alkaa metsäpalon kuvauksella.
