Latinan pakolaisleiri sijaitsi Italiassa Lazion maakunnassa, ja se oli toiminnassa vuosina 1957-1991. Alkuvaiheessa leirin pakolaiset tulivat Itä-Euroopan maista yleensä Jugoslavian vastaisen rajan yli aluksi Triesten pakolaisleirille. Useimmat pakolaiset eivät jääneet Italiaan pysyvästi vaan jatkoivat matkaa muihin maihin. Tästä aiheesta en löytänyt suomenkielisiä painettuja tai verkkolähteitä, eikä tietoa näyttäisi olevan kovin paljon tarjolla englanniksikaan. Latinon pakolaisleiristä on italiankielisessä Wikipediassa artikkeli, jonka voi kääntää myös melko ymmärrettävälle suomen kielelle. Ks. https://it.wikipedia.org/wiki/Campo_profughi_di_Latina
Hakusanoilla Campo profughi di Latina tai Rossi Longhi refugee camp löytyy...
On olemassa paljon veneilijöille tarkoitettuja solmukirjoja, joissa myös esitellään köysien käsittelyn eri tekniikoita, kuten pujosten, rihmosten ja sidosten tekemistä, esim. teoksissa Snyder: Veneilijän solmukirja (1995), Pawson: Solmut (1999) ja Budworth: Kaiken maailman solmut (1998).
Köydenpunomisen historiasta Turussa on pitkä artikkeli Turun kaupungin historiallisen museon vuosijulkaisussa VIII (1944) sekä yleisemmin aiheesta esim. Olle Wahlbeckin teoksessa "Rep och repslageri under olika tidsåldrar" (1991).
Itse köydenpunonnan teollisesta tekniikasta on vaikea löytää tarkempaa kuvausta, mutta "Suuri taitokirja" (1965) selvittää asian lyhyesti kuvin ja sanoin.
Esimerkiksi seuraavissa tietokirjoissa kerrottiin Medusasta.
Forsman, Kaarlo: Kreikkalaisten ja roomalaisten mytologia eli jumalaistarut ja sankarisadut
Salakirjat 2008
Lindskog, Claes: Kreikkalaisia jumalaistaruja ja satuja
WSOY, 1984
Bellingham, David: Kreikan mytologia
Gummerus, 2002
Gibson, Michael: Jumalia ja sankareita
WSOY, 1984
Arthur, Cotterell: Maailman myytit ja tarut
WSOY 1991
Philip, Neil: Suuri myyttikirja
WSOY, 1995
Niin kutsuttu DDR-talo rakennettiin vuonna 1955 osoitteeseen Keijukaistenpolku 4, jossa asui Saksan demokraattisen tasavallan kaupallisen lähetystön työntekijöitä perheineen. Talossa toimi myös oma päiväkoti.Lähteet ja lisäluettavaa:Helsinkiläisen lähiön keskellä oli vuosikymmeniä poliisivaltioksi muutettu kerrostalo, joka herätti naapurustossa pelonsekaista kunnioitusta | HS.fiRoihuvuoren kotikaupunkipolut
Kajava, Viljo: Ei kukaan ole voittaja. Hki Otava 1962. Runo löytyy myös kokoelmasta Kajava, Viljo; Tuuli, valo, meri. Runoja vuosilta 1935 - 1982. Hki Otava 1984.
Tällaista listaa ei valtakunnallisesti ole eikä ole mahdollistakaan ylläpitää, sillä Suomen yleiset kirjastot eivät ole yksi laitos, vaan lukuisa joukko itsenäisiä kunnankirjastoja. Niillä toki on laajaa yhteistyötä ja joista suurin osa toimii isommassa ryhmässä, niin sanotuissa kimpoissa.
Sinänsä puutelistan laatiminen olisi tietysti periaatteessa mahdollista. Niitä voisi luoda esimerkiksi kysynnän perusteella, monessa kirjastossahan on pitkät varausjonot. Suurin osa varatusta materiaalista on kylläkin uutuuskirjallisuutta. Tällaista voisi ehdottaa esimerkiksi omalle lähikirjastolle.
Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia eli esimerkiksi loppuunkulunut kirja voidaan korvata parempikuntoisella lahjoituksella. Myös...
Saara Heinon runo "Joulupukin silmälasit" sisältyy hänen kirjaansa "Pienten iloksi : ohjelmaa alakouluikäisten juhliin" (Valistus, 1955). Runo alkaa: "Joulupukki Lapin maalta kaikille on tuttu".
Pahoittelen, että tällainen virhe on päässyt sattumaan. Se on kuitenkin aina mahdollista, koska maksut täytyy poistaa asiakastiedoista manuaalisesti sen jälkeen, kun ne on ensin lyöty kassaan.
Tällaisissa asioissa kannattaa kuitenkin aina ottaa yhteyttä suoraan siihen kirjastoon jossa on asioinut, koska silloin virheet voidaan korjata ilman välikäsiä. Otitte nyt yhteyttä tänne valtakunnalliseen tietopalveluun, ja kun ette kertonut kirjastokorttinne numeroa, en pysty sataprosenttisen varmasti löytämään lainaajatietojanne. Pelkän nimenne perusteella onnistuin kuitenkin löytämään yhden kolmen euron suuruisen maksun, jonka olen nyt poistanut. Se lienee ollut tarkoittamanne maksu.
Asuinpaikan perusteella osastoa ei oikein pysty päättelemään. Helsingin punakaartin komppaniat muodostettiin pääosin ammattialoittain ammatillisten järjestysosastojen pohjalta. Puhuttiin esimerkiksi kirvesmiesten, vaskiseppien, suutarien, kivityömiesten, hevosmiesten ja rautatieläisten komppanioista. Myös sekakomppanioita oli. Surmansa saaneiden osalta hyvä aloituspiste selvittelyyn on vuosina 1914-22 sotaoloissa surmansa saaneiden nimitiedosto, http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main. Tuomittujen osalta tieto voisi löytyä esimerkiksi valtiorikos(yli)oikeuden akteista, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Sis%C3%A4llissota_1918#Puna…
Muita lähteitä:
Aunesluoma, J. & Häikiö, M. (1995). Suomen vapaussota 1918:...
Sana on lainaa venäjästä ja tarkoittaa kiertämistä. Naverkatilla on tarkoitettu monenlaisia kiristystyökaluja.Tässä on mielenkiintoinen blogikirjoitus slaavilaisista lainasanoista suomenkielessä. Siellä naverkatin pohjaksi on annettu sanat навёртка (navertka) / навертеть (navertet).Veikko Ruoppilan Venäläisperäistä sanastoa suomen murteissa -kirjassa mainitaan selitys "naverkatti: 'kiristyskapula' ven. navjortka 'kerintä, kiertäminen'".Hiidenkivi-lehdessä on julkaistu artikkeli otsikolla Naverkatti on tiukalle kiertämistä. Linkissä on vain viittaustiedot, jos artikkeli kiinnostaa, kannattaa saatavuudesta kysyä suoraan omasta kirjastosta.
Lähetän sinulle kaksi kirjalistaa, johon kirjaston ammattilaiset ovat poimineet yläasteikäisille sopivia jännityskirjoja. Voit poimia kiinnostavia kirjoja niistä. Helmet-lukudiplomi 7-9 : Jännitys ja kauhuEspoon kaupunginkirjaston Kirjatarjotin yläasteikäisille : Jännitystä ja kauhuaJatkossa voit kääntyä Lukuvalmentaja Juniorin puoleen. Lukuvalmentaja Junior on lasten- ja nuortenkirjastotyön ammattilaisten palvelu, jonka kautta voit pyytää lukuvinkkejä lapsille, nuorille ja perheille. Tiedot palvelusta ja yhteystiedot löydät alta.https://helmet-tukisivusto.hel.fi/lapsen-kanssa-kirjastossa/lukuvalmentaja-junior-ja-kirjapaketit-perheille/
Hei,Hieman haastava tehtävä. Useinkaan ei kirjakuvauksissa tai muuuten mainita välttämättä konkreettista kunnia- tai ansiomerkkiä. Muutamia tarjokkaita kyllä löysin, jotka enemmän tai vähemmän voisivat sopia aiheeseen.Parhaiten sopii ehkäpä Joseph Rothin Kapina (suom. Atena, 2002). Kirja kertoo Andres Pum -nimisestä henkilöstä, joka on ensimmäisen maailmansodan sotainvalidi, jolle univormu, kunniamerkki ja posetiivarilisenssi ovat hänen elantonsa ja omantunnonarvonsa kulmakivet.Hieman aihetta liippaa Thomas Bernhardin Palkintopuhetta (suom. Teos, 2014), joka on kokoelma muisteluksia hänelle myönnetyistä palkinnoista.Benjamin Labatut'n Maailman vihreä kauneus (Tammi, 2023) on faktaa/fintiota 1900-luvun keskeisimmistä ja palkituista...
Sinun kannattaisi varmaan tiedustella Suomen Ranskan instituutista tätä asiaa, http://www.institut-finlandais.asso.fr/index.html . Heidän sivuiltaan löytyy lista kirjastoista ja kirjakaupoista, joissa on suomalaista kirjallisuutta, Librairie et bibliothèques, http://www.institut-finlandais.asso.fr/index.html?menuid=154&aid=390 :
Librairie Compagnie
58 rue des Ecoles, 75005 Paris
www.librairie-compagnie.fr/finlande/presentation.htm
Un grand choix de littérature finlandaise et nordique en français
Librairie nordique - Le Livre Ouvert (littérature, dictionnaire, langues)
48 rue des Francs-Bourgeois, 75003 Paris, tél. 01 48 87 97 33
Les Guetteurs de vent (littérature)
108 avenue Parmentier, 75011 Paris, tél. 01 43 57 52 15
Nordisk...
En ainakaan toistaiseksi löytänyt J.H. Erkon palkinnon (1964-1994) tai Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon (1995-) voittajakirjaa, jossa Korso olisi ainakaan oleellisesti tapahtumapaikkana tai aiheena.
Kollega ehdotti Juhani Peltosen kirjaa Elmo (1978), joka sopii kuvaukseesi osittain. Kirjan tapahtumapaikkana on kuvitteellinen Kainalniemen kylä, jonka esikuvana Korso toimii. Juhani Peltonen asui myös itse suurimman osan elämästään Korsossa. Peltonen ei voittanut esikoiskirjapalkintoa, mutta hän oli vuonna 1963 J. H. Erkon kirjoituskilpailun (suunnattu nuorille, jotka eivät ole julkaisseet esikoisteostaan) voittajissa.
Olisiko Elmo voinut olla Korso-yhteyksiensä vuoksi pohtimanne kirja?
Mikä on kouluesitelmän tarkoitus? Tai ammattikorkeakoulun päättötyön? Tai yliopistossa tehtävän pro gradu- työn? Valmis työ ei ole esitelmän teon tarkoitus, vaan tiedonhaun ja tutkimuksen tekemisen oppiminen. Joskus tuntuu, että tämä asia ei ole valjennut kaikille opettajillekaan saati koululaisten vanhemmille tai koululaisille ja opiskelijoille. Jos äiti, isä tai kirjastonhoitaja hakee aineiston esitelmää varten ja sinä vain kirjoitat sen puhtaaksi, et ole oppinut tärkeintä eli sitä miten ja mistä tietoa löytää. Tiedonhakua on opeteltava ja sitä opetetaan kirjastoissa ja myös tämän palvelun kautta.
Tietoa jostain aiheesta etsiessään ei välttämättä tarvitse tulla kirjastoon, vaikka kirjojen ja aineistotietokantojen selailu on...
Helsingissä voi kuvaamassasi tilanteessa olevan henkilön ohjata Diakonissalaitoksen ylläpitämään päiväkeskukseen Hirundoon. Liikkuvan väestön päiväkeskus Hirundo sijaitsee osoitteessa Hämeentie 31 ja on avoinna ma–pe klo 10–16.
Lisätietoa löydät alla olevasta linkistä Diakonissalaitoksen sivuille.
https://www.hdl.fi/tukea-ja-toimintaa/maahanmuuttajille/liikkuva_vaesto/
Tarina on hyvin samantyyppinen kuin Raul Roineen Tarinoita Metsolan väestä satukokoelmasta löytyvä Koiran ja suden ystävyys. Siinä susi aikoo syödä koiran, joka kutsuu suden mieluummin syömään upeaa hääillallista. Susi hyväksyy ehdotuksen ja niin koira ja susi piiloutuvat hääsaliin pitopöydän alle. Hääväki heittelee luita ja jopa paistinkimpaleen koiralle ja susi syö hyvällä mielihalulla. Lopuksi hääväki alkaa laulaa ja leikkiä piirileikkejä, ja tässä vaiheessa susi intoutuu mukaan lauluun, ensin vienosti ulisemalla ja sen jälkeen oikein ulvomalla. Koira yrittää hyssytellä sutta, mutta tämä ei voi olla ulvomatta. Tässä vaiheessa väki katsoo pöydän alla ja susi hutkitaan kuoliaaksi.
Martti Haavion Iloisessa eläinkirjassa tarina ...
