Valitettavasti etsimäsi runon kirjoittajasta ei löydy tietoja. Siitäkään ei ole mitään viitteitä, että kyseessä olisi Saima Harmajan runo, vaikka netissä joissakin yhteyksissä näin kerrotaan.
Kysyjä tarkoittaa ilmeisesti sodanjälkeisenä aikana toteutettua kirjaston kokoelmapolitiikkaa. Tästä kirjastojen historian vaiheeseen paras mahdollinen lähde on Kai Ekholmin väitöskirja Kielletyt kirjat 1944-1946 : yleisten kirjastojen kirjapoistot vuosina 1944-1946. Oulun yliopisto, 200. Tämä vastaus perustuu pääasiassa tuohon kirjaan.
Kun Suomi solmi Välirauhansopimuksen Neuvostoliiton kanssa syksyllä 1944, sopimukseen liittyi vaatimus poistaa neuvosvastaiseksi koettu aineisto kirjastoista, kouluista ja kirjakauppamyynnistä. Vaatimus oli yleinen eikä sopimusehtojen toteutumista valvova Valvontakomissio käytännössä puuttunut asiaan. Kirjapoistot olivat kuitenkin muihin sopimusehtoihin verrattuna marginaalinen. Suomessa toimi 1940-luvulla...
Kouvolan pääkirjaston lehtisali on hiljainen lukutila. Urban Office-tilassa heti eteisaulan vieressä on työpisteitä muusta kirjastotilasta eristetyssä rauhallisessa tilassa, mutta tilassa saa myös tehdä pienimuotoisia ryhmätöitä; lähes aina se on kuitenkin hiljaista aluetta.
Pääkirjastossa on myös muutamia varattavia tutkijanhuoneita. Niistä peritään viikkovuokra.
Hyvän käytöksen kirjassa vuodelta 1978 sanotaan näin: Ikä on niitä asioita, joista ei yleensä keskustella julkisesti, koska sen on uskottu loukkaavan varsinkin seurueesn iäkkäämpiä naisia, joiden oletettiin haluavan näyttää nuorilta ja haluavan salata oikean ikänsä.
Voisi ajatella, että naisen ikä ja ikääntyminen on ollut olennainen seikka ainakin sellaisessa yhteisössä, jossa naisen pääasiallinen tehtävä on ollut jälkeläisten synnyttäminen. Vanheneminen on ollut siirtymistä roolista toiseen eri tavalla kuin miehillä. Suomalaisessa yhteiskunnassa on sekä naisilla että miehillä nykyään enemmän tehtäviä ja rooleja sekä myös vapautta valita elämäntapansa. Näin ollen voisi luulla, että hyvän käytöksen "säännötkin" muuttuisivat....
Seikkaperäisin vastaani tullut suomenkielinen kirja lienee Voitto Helanderin Korporatismi : traditiosta, esiintymistä ja ilmiöllisistä tulkinnoista (Gaudeamus, 1981).
Helsingin Sanomien kyseisiä vuosikertoja löytyy mikrofilmattuna ainakin Pasilan kirjastosta (lisätietoja p. 09-31085426) ja Kansalliskirjastosta (mikrofilmilukulaitteiden varaukset p. 02941 22743).
Ilmeisesti kyseessä on vanha sammutin. Suutinosa on kartion kapeassa päässä ja kahvasta on pidetty käsin kiinni. Finnan kuvahaulla tällaisista löytyy useita esimerkkejä hakusanalla "sammutin" tai "sammuttaja". Kotimaisen Lux-sammuttimen kuvateksti mainitsee laitteen jauhesammuttimeksi ja esimerkiksi saksalainen Pluvius oli vesikäyttöinen: "Laukaisu avaan säiliön, josta vapautuva kemikaali aiheuttaa veden ylipaineen säiliössä ja saa veden suihkuamaan ulos." Kysyjän lähettämän kuvan laitteen kyljessä oleva teksti ei oikein näy kunnolla. Se voisi antaa osviittaa sammuttimen toimintaperiaatteesta.
Emme varsinaisesti ole päteviä antamaan antiikkiesineille hinta-arvioita. Huutokauppa Bukowskin verkkosivuilla vanhalle...
Varsinaisia "nettikirjoja" eläinten/koirien sairauksista ei Internetistä juurikaan löydy, mutta sensijaan kylläkin runsaasti sivu(sto)ja ja artikkeleita. Koirista ja niiden sairauksista löytyy useita niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin ylläpitämiä sivustoja. Tässä niistä muutamia:
http://www.vetcare.fi/index.php?id=75
http://www.elainsairaalanystavat.com/kysy/index.asp
- kysymyksiä ja vastauksia
http://koti.mbnet.fi/tsaikkon/elainlaakarinet/
http://www.htk.fi/public/ppu/silmasairaudet.htm
http://www.htk.fi/public/ppu/Selkasairaudet.htm
http://www.tunturisusi.com/koiralinkit/artikkelit.html
http://www.dlc.fi/~mattiera/terve.html
http://www.pelastetaankoirat.com/faktat_sairaudet.htm
Lisäksi eri rotuyhdistyksillä on omat...
Ruotslaisen O-ringen suunnistuskilpailun voittivat vuonna 1973 Ulla Lindkvist (naiset) ja Bengt Gustafsson (miehet):
https://fi.wikipedia.org/wiki/O-Ringen
Jos muistolautaset jaettiin voittajille, kaiketi nämä kaksi saivat ne vuonna 1973.
Vuoden 1985 O-ringenin muistolautanen on Ruotsin kansallismuseossa:
http://emp-web-22.zetcom.ch/eMuseumPlus?service=ExternalInterface&modul…
Mahtaisivatko tietää siellä enemmän muista lautasista?
Kyseessä on todennäköisesti venäläinen kansansatu Pakkanen (Морозко, Morozko). Kuvaamallasi tavalla kuvitettuna se voisi olla alla oleva kuvakirjapainos vuodelta 1971 (Weilin+Göös).
Finna.fi: Pakkanen https://finna.fi/Record/vaari.905289
Kirjasampo: Pakkanen https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Alla olevasta listasta voitte lukea Helsingin kaupunginorkesterin ohjelman tammikuussa 1963. Konsertit pidettiin yliopiston juhlasalissa, mutta viikonpäivä oli torstai. Ehkä ohjelma ja esiintyjien nimet auttavat teitä palauttamaan mieleen, missä konsertissa kävitte.
11.1.1963
Jorma Panula, kapellimestari
Hans Leygraf, piano
Erkki Salmenhaara: Crescendi (ke.)
Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 3 c-molli op. 37, solistina
Sergei Prokofjev: Sinfonia nro 7 cis-molli op. 131
18.1.1963
Aarre Hemming, kapellimestari
Johanna Martzy, viulu
Antonin Dvorák: Viulukonsertto a-molli op. 53,
Robert Schumann: Sinfonia nro 3 Es-duuri op. 97, "Reiniläinen"
Osmo Lindeman: Sinfonia nro 1
25.1.1963
Georg Ludwig Jochum, kapellimestari
Erika Babucke,...
"Visuaalinen" ei ole ihmisen ominaisuuksia kuvaava sana, vaan sillä viitataan ilmiöihin, jotka liittyvät kuviin ja katsomiseen. Puhutaan mm. visuaalisesta lukutaidosta, visuaalisesta kulttuurista, audiovisuaalisista tallenteista, visuaalisista tehosteista ja visuaalisesta esitystavasta. Ihmisestä voidaan kyllä sanoa esimerkiksi, että joku on poikkeuksellisen "kuvauksellinen" eli antoisa valokuvattava, mutta se on jo eri asia.
Jos joku toteaa olevansa "visuaalinen sadunkertoja", hän todennäköisesti tarkoittaa käyttävänsä sadunkerronnan tehostamiseksi kuvien näyttämistä. Tällöinkin olisi parempi puhua "visuaalisesta sadunkerronnasta", joska piirre ei liity satuja kertovaan ihmiseen itseensä vaan hänen käyttämäänsä esiintymistapaan....
Suomalaisen kirjallisuuden seuran Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan kirjaa ei ole käännetty muille kielille ollenkaan.LähdeKäännöstietokanta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Muisteltu ranskalainen alkuperä ja keskustelijoiden sukulaisuussuhde saavat ajattelemaan Jean-François Revelin ja Matthieu Ricardin kirjaa Munkki ja filosofi (Basam Books, 1999), vaikka muut annetut ehdot eivät – buddhalaisuutta lukuunottamatta – toteudukaan. Keskustelijat ovat isä ja poika; Revel filosofi, Ricard buddhalainen munkki.
Kyseessä lienee Ei rantaa ole, oi Thetis -kokoelman runo Täydellisyyden maassa. Mustapään täydellisyyden maassa "Se, mikä on täällä väärin-, / on siellä oikeinpäin -- ". Runo päättyy sanoihin: "ei ykskään lintu siellä / laulua virittänyt."
Vesa Sisätön kirjassa 100 klassikkoa tunnissa (2018) on referaattien referaatteja tunnetuimmista kirjallisuuden klassikoista. Se myös esitellään ja saa miniarvostelun. Sen kerrotaan olevan tarkoitettu "kiireisille data-ajan ihmisille, jotka haluavat antaa itsestään sivistyneen kuvan: somettajille, bisnesleijonille, ruuhkavuosien raatajille, muuten vaan hätäisille, laiskoille boheemeille ja keskustapuolueen kunniapuheenjohtajille. Ihan vähän kirja on tarkoitettu myös niille vastarannan kiiskille ja luddiiteille, joiden mielestä internetin ja muun atk:n pitäisi kuolla pois viemästä aikaa hyvien kirjojen lukemiselta." Alla linkki kirjan esittelyyn
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789523041868&qtype=b...
Oletan, että tarkoitat Helmetistä löytyvien käännöskirjojen tietoja. Käännöskirjoissa kyllä pitäisi olla alkuperäinen nimeke aina näkösällä.Helmetissä alkuteokset näkyvät merkinällä 'muu nimeke'. Esimerkkinä tässä vaikka uutuuskirjan linkki
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2531433?lang=fin . Kirjan alkuteoksen nimen löydät asiasanakenttien yläpuolelta.
On totta, että joistakin kirjoista alkuteoksen nimi saattaa puuttua. Kyse on silloin joku hyvin vanhasta tai aivan uudesta kirjasta. Vanhojen luettelointien, etenkin varastokirjojen, tiedot saattavat olla kaikin tavoin puutteellisia. Kirjojen tiedoista saattaa puuttua muutakin tärkeää kuin vain alkuteoksen nimi. joiden tiedot kaiken kaikkiaan ovat...
Nokkakärryjä on lainattavissa joissakin Helsingin ja Espoon kirjastoissa. Kärryjä ei voi varata.Nokkakärryjen sijainnit löytyvät Helmet-haulla sanalla nokkakärryt.https://helmet.finna.fi/Alla olevasta linkistä näet, missä nokkakärryjä on tällä hetkellä vapaina.Nokkakärryt Helmet-kirjastoissa
Kööpenhaminan yliopiston tutkijat julkaisivat artikkelin Golfvirran tilasta Nature-lehdessä: https://www.nature.com/articles/s41467-023-39810-wLisää aiheesta The Guardian-lehdessä: https://www.theguardian.com/environment/2023/jul/25/gulf-stream-could-collapse-as-early-as-2025-study-suggests#:~:text=A%20collapse%20of,Antarctic%20ice%20sheets.Suomessakin asiaa on tutkittu Climateguide.fi -sivustolla: https://www.climateguide.fi/artikkelit/atlantin-merivirrat-hiipuvat
