Tässä joitakin ehdotuksia. Listalla on melko erityyppisiä kirjoja, joten kannattaa hakea niistä tarkempia kuvauksia esim. Kirjasammosta (https://www.kirjasampo.fi/fi).
Bauer, Belinda: Hautanummi
Cameron, Peter: Andorra
Conrad, Joseph: Varjolinja
Guillou, Jan: Pahuus
Han, Kang: Vegetaristi
Jackson, Shirley: Linna on aina ollut kotimme
Kanehara, Hitomi: Käärmeitä & lävistyksiä
Krabbé, Tim: Jäljettömiin
Kuisma, Hanna-Riikka: Kerrostalo
Lasdun, James: Sarvipää
Meyrink, Gustav: Golem
Moshfegh, Ottessa: Vuosi horroksessa
Murata, Sayaka: Maan asukit
Rauma, Ida: Hävitys
Shriver, Lionel: Poikani Kevin
Strandberg, Mats: Risteily
Summers, Courtney: Sadie
Sund, Erik Axl: Varistyttö + muu tuotanto
Wähä, Nina: Perintö
Ruotsissa näyttäisi olevan niin, että kirkko vastaa kaikesta hautaamisesta uskontokunnasta riippumatta, paitsi Tukholmassa ja Tranåsissa, joissa hautaamisesta vastaa kunta.
Alla linkki hautaustoiminnasta Ruotsissa
https://www.informationsverige.se/Svenska/Samhalle/Samhallsorientering/…
Jos tiedossa ei ole henkilön asuinpaikka, voi sitä etsiä linkistä
https://www.hitta.se
Jos täältä ei löydy tieto, seuraavaksi kannattaa ottaa yhteyttä Ruotsin väestörekisterikeskukseen tai veroviranomaisiin.
Kysyin tähän haastavaan tiedonhakuun neuvoja Turun yliopiston kirjastosta, ja sain heiltä perusteellisen vastauksen, joka alempana hieman referoituna. Näiden vinkkien lisäksi suosittelisin tutustumaan Melinda-tietokantaan, joka sisältää tiedot kaikkien Suomen tieteellisten kirjastojen ja useiden yleisten kirjastojen sekä erikoiskirjastojen aineistoista. Melindasta löytyy sekä kotimaista että ulkomaista aineistoa eri tieteenaloilta. Tutkimalla yksittäisiä viitetietoja saatat löytää kokeilunarvoisia asiasanoja, joilla pääset eteenpäin tiedonhaussa.
Ohjeet tiedonhakuun Melindassa:
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/SH5P18LVDYJ1A4ND9KUCR734QTN6ULCBQE6G9F5QDT7SS2EMKM-00959?func=file&file_name=ohje.htm
Muutama Melinda-viite...
Kaiketikin 50-luvulla: "'Mehän emme täällä Karkkilassa pääse pakoon alati laajentuvaa pääkaupunkia', hahmotti kauppalansihteeri Veikko Vainikainen syksyllä 1954 uuden Porintien avaamia näkymiä. Ensimmäinen työläisvuoro ajoi jo silloin Karkkilan linja-autoasemalta Helsinkiin, -- ". (Seppo Aalto & Kimmo Rentola, Karkkilan eli Högforsin ja Pyhäjärven entisen Pahajärven ihmisten historia)
Suomessa merimiehillä on todella ollut oma erillinen merimiesten vuosilomalaki, ei vuosilomalaki.
Merimiesten lomalakia on vuosien aikana uudistettu monta kertaa. Vuonna 1974 eduskunta käsitteli hallituksen esitystä merimiesten vuosilomalaiksi (205/1974).
Tässä yhteydessä hallitus perusteli erityisen tarkasti, miksi merimiehet tarvitsevat oman vuosilomalain.
”Hallituksen esitystä laadittaessa on ensiksi jouduttu ottamaan kantaa siihen, tulisiko suomalaisilla aluksilla työskentelevien henkilöiden vuosilomista edelleen säätää erillislaissa vai voitaisiinko tarpeelliset erityismääräykset ottaa yleiseen vuosilomalakiin. Lainsäädännön tasapuolisen kehittämisen tarve tukee viimeksi mainittua vaihtoehtoa, joka myös Ruotsin lainsäädännössä...
Ainakin paria Hämeen ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä kannattaisi ehkä vilkaista:
Teemu Virtanen: Lihan luonnollinen mureuttaminen (2016)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/122075/Virtanen_Teemu.pdf?sequence=1
Sanni Kuivanen: Rakenteeseen vaikuttavat tekijät porsaan ulkofileen luontaisessa mureuttamisessa (2016)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/113068/Opinnaytetyo_Sanni_Kuivanen.pdf;jsessionid=A2E77F2E9768577992451347785C89E7?sequence=1
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana turku tarkoittaa tosiaankin toria tai markkinapaikkaa. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla puolestaan kerrotaan, että sana tulee muinaisvenäjän sanasta tŭrgŭ, joka sai suomen kielessä muodon turku. Edelleen kerrotaan, että "jo keskiajalla sana alkoi vähitellen tarkoittaa Suomen kenties merkittävintä kauppapaikkaa ja kehittyi paikannimeksi Turku." Mielestäni näistä tiedoista voi päätellä, että sanaa on alun perin käytetty kuvaamaan yleisesti kauppapaikkaa tai toria ennen kuin se vakiintui tarkoittamaan nimen omaan Turun kaupunkia.Turku Kielitoimiston sanakirjassa: turku - Kielitoimiston sanakirjaSanojen tori ja Turku alkuperästä: Tori ja Turku - Kotus
Etiopiassa käytettävän juliaanisen kalenterin mukaan syksyllä, meskerem-kuukauden aikana, juhlitaan vuodenvaihdetta. Meskerem on juliaanisen kalenterin 13. kuukausi ja vastaa länsimaisessa kalenterissa syyskuuta. (Suomen Pipliaseura) Mesmekerem merkitsee uuden vuoden alkamista. Se on myös vuoden runsaimman satokauden alkamisen kausi Etiopian useimmissa osissa. (lähde: Wikipedia) Meskerem-sana symboloi muutosta, uutta elämää, iloa ja toiveiden uudistumista. Meskerem on etiopialaisessa kalenterissa ensimmäinen kuukausi. Meskerem on niistä suosituin, koska päättää kesäkuusta elokuuhun kestävän sadekauden. Meskeremin sää on aurinkoinen ja miellyttävä, muistuttaa kevättä. Meskerem merkitsee vuotuista juhlaa etenkin Etiopian ortodoksi-...
Laura Latvalan Pikku-Marjan eläinkirjasta runoa ei valitettavasti löytynyt. Kahdessa eri kirjoittajan runossa esiintyy Tauno ja toisen tekijän runossa varsa nimeltä Lento. Hilja Haahden runossa Niityllä kokoelmasta Tauno ja Tellervo kerrotaan niityllä laukkaavasta varsasta ja Taunosta. Martti Korpilahden runossa Pienen varsan laulu on varsa nimeltä Lento. Nämä runot löytyvät Tuula Korolaisen ja Riina Tuluston kokoamasta Pieni aarreaita 3;Runoaitta. Kyseistä runoa en valitettavasti löytänyt. Runon alkuperää voisi kysyä esim. Suomalaisen kirjallisuuden seuralta tai tuntisiko joku palstamme lukijoista runon.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1077689__Spieni%20runoaitt…
http://www.finlit.fi/
Hissien ohjausjärjestelmät olivat alkuun nykyistä monimutkaisempia, minkä vuoksi hissinkuljettajat olivat tarpeen. Vähitellen hissialalla tapahtunut huomattava tekninen kehitys muutti tilannetta, ja vuonna 1960 ilmestyneessä Kone-yhtiön historiikissa todetaankin: "Hissinkuljettajia käytetään nykyään tuskin muualla kuin tavarataloissa, joissa tarvitaan yleisön opastajia."
Lähde:
Kirsti Herlin, Kone Osakeyhtiö 1910–1960
Osaan kaukoliikenteen busseista pääsee kyytiin suhteellisen esteettömästi. Esim. OnniBus kertoo matkustamisen olevan mahdollista mm. pyörätuolinkäyttäjälle. Sanna Kalmarin kokemus vuodelta 2007 tuntuisi tukevan tätä. https://www.palmuasema.fi/uusi-esteeton-onnibus/
Esteettömyydestä kannattaa kysyä sen yhtiön asiakaspalvelusta, jonka kyytiä aikoo käyttää. Tiedonhakua hankaloittaa puhelinnumeroiden puute. Asiakaspalvelut tuntuvat toimivan nykyään sosiaalisessa mediassa. Pienellä penkomisella kyselynumeroita kyllä löytyy esim.
Matkahuolto:"Palveluistamme ja niissä tapahtuvista muutoksista tiedotamme verkkosivuillamme osoitteessa matkahuolto.fi, valtakunnallisessa asiakaspalvelukeskuksessamme numerossa 0200 4000 (puhelun hinta 1,98...
Kuntaliiton Liikennemerkkien käyttö kaduilla -ohjeessa kerrotaan, että kieltomerkki C17 "Kielletty ajosuunta" voidaan näkyvyyden lisäämiseksi sivusuunnassa tehdä lieriömäiseksi.Lähde: https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2022/2147-liikennemerkkien-kaytto-…
Mihail Hodorkovski vieraili Helsingissä 25.2.24. Hän osallistui tapahtumaan, jonka järjesti Suomen venäjänkielisten demokraattinen yhteisö.
Voit katsoa Yle Areenasta saman päivän Ylen uutislähetyksen, jossa aiheesta kerrotaan:
https://areena.yle.fi/1-66615047
Suomen Taideyhdistyksen johtokunta päätti huhtikuun lopulla vuonna 1857 perustaa kolme palkintoa nuorten taiteilijoiden ja opiskelijoiden kannustamiseksi. Palkintoja oli kahdenlaisia. Ensimmäisestä kilpailivat itsenäiset öljymaalaukset, toisista luonnokset, tutkielmat ja kopiot, jotka todistivat hyvin suoritetuista opinnoista. Ensimmäisiä palkintoja voitiin jakaa yksi, toisia kaksi. Tästä peruskaavasta poikettiin käytännössä usein, erityisesti niin, ettei ensimmäistä palkintoa jaettu lainkaan tai niin, että toiseenkin palkintoon vaadittiin alkuperäinen öljyvärimaalaus.Palkintojen nimenä oli aluksi, ja ainakin vuosisadan vaihteeseen asti, yksinkertaisesti Taideyhdistyksen palkinnot (Konstföreningens premier). Niiden arvo määriteltiin...
Encyclopedia Britannican mukaan Bellatrix tarkoittaa naissoturia. Bellatrix on myös yhden Orionin tähdistöön kuuluvan tähden nimi. J. K. Rowlingin Harry Potter -kirjoissa on muitakin henkilöhahmoja, jotka kantavat astronomisia nimiä (The Harry Potter characters named after constellations).
Valitettavasti nykyisessä Tapiolan kirjastossa ei voi paluttaa lainoja kirjaston aukioloajan ulkopuolella.
Olet oikeassa, yöpalautus voisi olla sekä hyvä idea, että helppo järjestää. Välitän palautteesi Tapiolan kirjastoon.
Toivottavasti palautusluukku saadaan ainakin uuteen kirjastoon.
Waltarin luoma hahmo Mikael Hakim seikkaili Istanbulissa 1520- ja 1530-luvuilla. Istanbul oli jo tuon ajan maailmassa suurkaupunki. Arviot asukasluvusta vaihtelevat, mutta 1500-luvun alussa Istanbulissa arvioidaan olleen parisataatuhatta asukasta. Asukasmäärä kasvoi vauhdilla ja 1500-luvun puolivälissä väkiluku ylitti mahdollisesti jo puolen miljoonan rajan.
Lisää tietoa maailman suurkaupunkien väkiluvun kehityksestä löytyy esimerkiksi tältä englanninkieliseltä sivustolta:
Ranking the World's Most Populous Cities, Over 500 Years of History (visualcapitalist.com)
