Lassi Nummella on kokoelmassaan Lähdössä tänään (1977) runo, joka alkaa sanoin "niin kauan kuin olemme tällä rannalla", mutta jatko ei täsmää kysymyksen säkeiden kanssa. Vaikuttaa siltä, että tässä esitetyssä muodossa runoa ei ole muualla kuin osana Aulis Sallisen laulusarjaa Elämän ja kuoleman lauluja. Ondine-yhtiön vuonna 1995 julkaiseman Elämän ja kuoleman lauluja -CD:n tekstivihkosen mukaan Sallisen tarkoitus oli ensin käyttää Nummen Requiem-kokoelman runoja, jotka Leonid Bashmakov oli säveltänyt vuonna 1989. Runoilijaa runojen kaksoiskäyttö kuitenkin häiritsi, ja niin Sallinen sai käyttöönsä uuden runosarjan, joka paremmin vastasi säveltäjän omaa maailmankatsomusta.
20152205_suomi.pdf (yle.fi)
Äiti-aihe ei ole kovinkaan tavallinen Eeva-Liisa Mannerin lyriikassa. Useimmin äidit esiintyvät hänellä pelkkinä mainintoina: "Eurydike, / sisar, kaipaus, / vaimo, ehkä äiti, -- " (Orfeus Manalassa. 2 ; kokoelmassa Orfiset laulut), "Mikä kostea pimeä sykkivä avaruus, / minkä kärsivällisen äidin kohtu -- " (Duo ; Orfiset laulut), "Sävel on surullinen ja oudon kiivas, / vain siellä täällä jokin arabialainen nauha, / kun äiti liittää kuluneita loppuja / jyrkkään perinteiseen kulkuun -- " (Misericordia ; Fahrenheit 121), " -- sinne missä ilta / on syvin tummien puiden alla, / yön äiti." (Polku metsän läpi ; Fahrenheit 121). Varsinaisesti äidistä puhuu ainakin Mannerin esikoiskokoelman Mustaa ja punaista (1944) runo Valkea uni: "Näin äsken...
Voisiko kysymyksessä olla Ahti Sonnisen Immi Hellénin sanoihin säveltämä Äiti leipoo? Laulussa on viisi säkeistöä, siinä leivotaan lapsille kakkuja ja leipää. Nuotit lauluun löytyvät esim. VirkistysVerson laulukirjasta (979-0-55001-179-3) tai Suomen lasten laulukirjasta (978-951-1-26024-0), joita on hyvin saatavana Helmet-kirjastoissa.
Bitumi sisältää PAH-yhdisteitä eli polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä. Aiheesta on tehty opinnäytetyö: PAH-yhdisteet bitumikatteissa ja niiden aiheuttamat riskit bitumikatteen kierrätykselle / Pauliina Ahokas (Lahden ammattikorkeakoulu, 2016), joka on myös verkossa luettavissa:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/110919/Ahokas_Pauliina.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kalalokki, naurulokki ja selkälokki ovat rauhoitettuja ympäri vuoden. Harmaalokin rauhoitusaika vaihtelee maantieteellisesti. Myös merilokki on pesimäaikana rauhoitettu.
https://yle.fi/a/3-11843098
Lokkeja on kyllä käytetty paremman puutteessa ravintona. Eräs verkkosivu mainitsee esimerkkeinä Skotlannin Shetlandinsaaret, Orkneysaaret ja nykyisin asumattomat St. Kildan saaret. Ruuaksi pyydettiin lokkeja, jotka olivat eläneet niille luontaisella kalaravinnolla ja eläneet villeinä meriluonnossa. https://birdwatchingpro.com/can-you-eat-seagulls/
https://animalsresearch.com/can-you-eat-seagulls/
https://www.americanoceans.org/facts/can-you-eat-seagull/
Helsingissä lokeilla on runsaasti mahdollisuuksia hankkia muutakin syötävää...
Pilvet ovat näkyvää vesihöyryä ja ne voivat syntyä monin eri tavoin. "Esimerkiksi konvektio, orografinen noste tai säärintamat voivat laukaista pilvien kehityksen." https://www.foreca.fi/s%C3%A4%C3%A4pedia/s2hxn63m https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/06/20/miten-pilvet-syntyvat
"Ulkoilma on talvisin Suomessa lähes aina kuivaa, koska kylmään ilmaan mahtuu vain vähän vesihöyryä." https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/miksi_talvi_ilma_on_kuivaa Siksi pakkasilmassa ei muodostu kovinkaan helposti pilviä.
Pilviä voi kyllä kulkeutua muualta ja muodostua kylmän ja lämpimän ilmamassan kohdatessa. https://blogi.foreca.fi/author/kristian/page/4/
Tähän kysymykseen saa varmasti paljon asiantuntevamman...
Kysymyksen sisältämistä vihjeistä tulevat ensimmäisenä mieleen Kenneth Birdin kaksi Minäpoika-kirjaa, Minäpoika (1975) sekä Minäpoika ja kitupiikin aarre (1977), joissa seikkailevat kiertävä kattilanpaikkaaja Timothy Hogan ja hänen kohtaamansa puhuva terrieri Minäpoika. Kirjojen tapahtumat tosin sijoittuvat pääosin Irlantiin. Ensimmäisessä kirjassa kyllä liikutaan myös Lontoossa.
Minäpoika | Kirjasampo
Minäpoika ja kitupiikin aarre | Kirjasampo
Vasil Mihailjuk (1929 – 2003) oli ukrainalainen säveltäjä ja kuoronjohtaja. Vaatimattomista oloista lähtenyt, musiikillisesti lahjakas Mihailjuk päätyi toisen maailmansodan aikana sotilasorkesteriin. Tästä alkoi hänen musiikkiuransa, joka kesti yli 50 vuotta.
Mihailjuk sävelsi noin 200 laulua, joista monet olivat suosittuja. Huikea menestys – myös kansainvälisesti - oli hänen laulunsa ”Tšeremšina” (”Tuomi”).
Tämä laulu on levyllä ”Keltaiset lehdet: venäläinen toivekonsertti”. Levy on Kuopiossa varastokirjastossa. Jos haluat, voit tilata sen sieltä kaukolainaan lähikirjastosi välityksellä. Tilauksen voi tehdä myös täyttämällä Internetissä olevan lomakkeen http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp .
Mutta ”Tšeremšinan” voit...
Oi ihana toukokuu on ensimmäinen Larkinin perheestä kertovista kirjoista. Seuraavat osat ovat A Breath of French Air (1959), When the Green Woods Laugh (1960), Oh! To Be in England (1963) and A Little of What You Fancy (1970).
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmatietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi
löytyy muutama kappale vanhaa vuoden 1960 painosta osasta 2 Tuulahdus Ranskan ilmaa. Muita osia ei ilmeisesti ole suomennettu. Lisäksi löytyy englanninkielinen teos, joka käsittää kaikki osat: The Pop Larkin chronicles. London : Penguin, 1991.
Jyväskyläläinen Arto Kotilainen on julkaissut runokokoelman nimeltä Epätodellinen kahvitauko (Otava, 1988). Olisikohan se etsimänne kirja? Kirja on tätä kirjoittaessani hyllyssä Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastossa.
Jyväskylän kaupunginkirjaston maakuntakokoelmasta, johon kootaan kaikki keskisuomalainen kirjallisuus, löytyi myös Arto Lähteelän runokirja Tunnemyrskyjä (omakustanne, 2011). Lähteelä ei ilmeisesti ole kuitenkaan ainakaan kirjan julkaisun aikaan asunut Jyväskylässä.
Kunkin maan kansallisen lainsäädännön lisäksi tarvitaan ympäristön ja luonnon käyttöä säätelevää kansainvälistä yhteistyötä. Esimerkiksi Suomi on osapuolena yli sadassa kansainvälisessä ympäristösopimuksessa. Niistä löytyy tietoa Ympäristöministeriön verkkosivuilta https://ym.fi/kansainvaliset-ymparistosopimukset
Kansainväliset ympäristösopimukset ja Suomi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161026/YO_20…
Luettelo kansainvälisistä ympäristösopimuksista https://fi.regionkosice.com/wiki/List_of_international_environmental_ag…
Arkkitehtuurikilpailuihin liittyvää aineistoa on kerätty Arkkitehtuurimuseoon. Varmistin kysymällä, että sen arkistosta löytyy myös Alvar Aallon kilpailutyö. Se on tällä hetkellä muun Olympiastadionin kilpailuihin liittyvän aineiston kanssa museon Vantaan kokoelmavarastossa. Dokumenttiin tutustumisesta täytyy siis sopia etukäteen, jotta museo ehtii toimittaa sen Helsingin toimipisteeseen katsottavaksi. Ehdotusta ei ole digitoitu, eli se on tällä hetkellä nähtävissä ainoastaan alkuperäisenä esineenä.
Voit ottaa yhteyttä piirustusamanuenssi Antti Aaltoseen ja sopia hänen kanssaan siitä, miten asiassa on parasta edetä. Antin sähköpostiosoite on antti.aaltonen@mfa.fi ja puh: 04577310480.
Arkkituurimuseon arkiston verkkosivu...
Kirjastonhoitajalla ei ole tietoa viranomaisten ja ministeriön välisistä viestintäkanavista, eikä niistä ole kerrottu julkisilla verkkosivuilla, joten en pysty vastaamaan, miten ulkoministeriö tiedottaa kuolintapauksesta poliisille. Asiakirjoista omaiset saavat ulkomailta ainakin kuolintodistuksen, joka tarvittaessa on käännettävä suomeksi. Ulkomailla tapahtuneita kuolintapauksia hoitaa ulkoministeriössä konsuliasioiden yksikkö. Voit kysyä lisätietoja heidän asiakaspalvelustaan.
Lähteet ja lisätietoja
Suomi.fi-oppaat: Jos läheinen kuolee ulkomailla https://www.suomi.fi/oppaat/laheisen-kuolema/kuolemantapauksen-sattuess…
Digi- ja väestötietovirasto: Ulkomailla tapahtunut kuolema https://dvv.fi/ulkomailla-tapahtunut-kuolema...
Tässä vaihtoehtoja: Kuopiosta junalla Hämeenlinnaan (osassa matkoja junanvaihto), Lahteen tai Helsinkiin, ja näistä vaihto bussiin, ja paluu toisinpäin. VR:n aikatauluhaku löytyy alta:
https://www.vr.fi/cs/vr/fi/aikatauluhaku
Kaukoliikenteen bussien aikatauluja löytyy esim. Perille- tai Matkakeisari-palveluista:
https://www.perille.fi/?lng=fi
https://www.matkakeisari.fi/?lng=fi
Etsimäsi Aulikki Oksasen lauluruno Järnefeltin Kehtolauluun sisältyy Oksasen kokoelmaan Kolmas sisar (Siltala, 2011, s. 53). Runo alkaa näin: "Tummuu yö. Vain tuuli vaeltaa. / Vie kauas maailma tie myrskyinen."
Etunimi ”Meerika” on luultavasti muunnelma nimestä ”Merika” (vrt. esimerkiksi etunimet ”Maria” ja ”Maaria”). Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988) kertoo, että ”Merika” on virolainen nimi, jonka malli on saatettu ottaa kreikan merellisistä nimistä, esimerkiksi nimestä ”Pelagia” (”pelagos”, ’meri’). Toisaalta se toimii Etelä-Virossa myös paikannimenä.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (WSOY, 1999) mukaan nimi voisi olla peräisin suomelle ja virolle yhteisestä sanasta ”meri”, jota käytetään myös etunimenä. Toisaalta Lempiäisen mukaan nimi voi olla myös etunimen ”Meeri” rinnakkaismuoto, jolloin perustana olisi englannin kielen etunimi ”Mary” ja ”Maria”. Ne palautuvat hepreaan ja kreikkaan ja mahdollisesti merkitykseen ’toivottu lapsi...
Neiti Etsivä -kirjoja ei tosiaankaan ole kaikkia käännetty suomeksi, vaikka näin kirjastonkin näkökulmasta tuntuu siltä, että niille kyllä riittäisi lukijoita. Kustantaja tekee omat ratkaisunsa kirjojen suomentamisesta ja julkaisemisesta todennäköisesti aika pitkälle sen perusteella, miten kannattavaa se on taloudellisesti. Suomessa kustantaja on ollut Tammi. Tässä kustantajan yhteystiedot, mikäli haluat tiedustella sieltä tarkemmin asiaa (www.tammi.fi)
https://www.tammi.fi/yleinen/yhteystiedot
Neiti Etsivä -sarjoja on ilmestynyt englanniksi vuodesta 1930 alkaen useita, ja näistä Mysteeri-sarjaa on suomennettu.
Tässä wikipedia-lista Nancy Drew -kirjoista (List of Nancy Drew books)
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Nancy_Drew_books#...
