Eino Leinon runo Sähköfantasia on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Tähtitarha vuonna 1912.
http://www.doria.fi/handle/10024/100574
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1912_tahtitar…
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml
http://www.gutenberg.org/cache/epub/14724/pg14724-images.html
https://finna.fi
Kreikkalaista kirjallisuutta julkaistaan suomeksi harvakseltaan. Tässä kuitenkin jonkinlaista listaa.
2000-luvulla:
Doxiadis, Apostolos: Petros-setä ja Goldbachin hypoteesi (Like, 2004)
Näkymätön ja näkyvä : nykykreikkalaisia novelleja (Suomen Ateenan-instituutti, 2000)
Russu, Nikol: Sano Morfiinille et mä etin sen vielä (Kääntöpiiri, 2000)
Staikos, Andreas: Herkullisia suhteita (Tammi, 2000)
Ennen 2000-lukua mm.:
Assimacopoulos, Kostas: Sarastus (Kirjayhtymä, 1980)
Jordanidu, Maria: Kultainen sarvi : kreikkalaisen naisen tarina (Otava, 1985)
Kazantzakis, Niko: Kerro minulle, Zorbas (1. painos 1954)
Kazantzakis, Niko: Veljesviha (1. painos 1967)
Kazantzakis, Niko: Viimeinen kiusaus (1. painos 1957)
Vassilikos, Vassilis: Valokuvat (...
Tarkoitat ilmeisesti kaunokirjallisia teoksia, joilla on enemmän kuin yksi tekijä. Tietokirjallisuudessahan on yleistä, että teos syntyy usean tekijän yhteistyön tuloksena. Monen kirjoittajan teokset eivät ole epätavallisia kaunokirjallisuudessakaan. Itse asiassa monet renessanssiajan näytelmistä ovat enemmän kuin yhden tekijän luomuksia.
Myös romaanikirjailijat ovat tehneet yhteistyötä stimuloidakseen luovuuttaan, halusta työskennellä ystävän kanssa tai koemielessä. Kokeellisia romaaneja on kirjoitettu jopa yli sadan kirjoittajan yhteistyönä. Kirjoittajat ovat voineet kirjoittaa ovat voineet kirjoittaa aivan eri osia kirjasta löyhän kokonaiskäsityksen puitteissa tai sitten tehneet läheistäkin yhteistyötä, jossa toinen osapuoli on...
Kyse ei ole sovelluksesta, äpistä. Uuden Helmet-Finnan mobiilikorttia ei tarvitse ladata mistään sovelluskaupasta. Jos sinulla on iPhone, avaa Safari-selain (tai Chrome, jos sinulla on sellainen iPhonella) ja mene osoitteeseen helmet.finna.fi. Tässä osoitteessa voit kirjautua omiin tietoihisi käyttäen kirjastokortin numeroa ja pin-koodia. Kun olet kirjautunut, löydät Oma tili -valikosta oman mobiilikirjastokorttisi, jota voit käyttää kirjastokorttinasi aivan Taskukirjaston tapaan.
Voit tehdä sivustosta kuvakkeen puhelimeesi.
1. Napauta Jaa-kuvakkeen toimintovalikko auki.
2. Valitse Lisää Koti-valikkoon
3. Voit muokata kuvakkeen nimeä ja napauta Lisää.
Maanmittauslaitoksen karttamerkkien selitteessä kaksi pystyviivaa keltaisella pohjalla maastokartassa merkitsee niittyä: https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2025/09/maastokartta_karttamerkkien_selite_2025.pdf. Kiville kyseisessä dokumentissa annetaan kysymyksessä mainitut kolme eri merkkiä niiden merkitystä erittelemättä. Karttaselain-sivuston syvyyskarttamerkkien esittelyssä ne eritellään vedenalaiseksi, vedenrajassa olevaksi ja vedenpäälliseksi kiveksi: https://help.karttaselain.fi/fi/articles/10851376-syvyyskarttamerkit.Suunnistuskartassa kivet merkitään koon mukaan isommilla ja pienemmillä mustilla pisteillä: https://www.suunnistusliitto.fi/system/wp-content/uploads/2024/04/...
Eeva-Liisa Mannerin runo on kokoelmasta Kuolleet vedet: sarjoja yleisistä ja yksityisistä mytologioista, jonka on julkaissut Tammi vuonna 1977. Kirjasta on otettu toinen painos vuonna 1993.
Risto Rasan runo on kokoelmasta Rantatiellä. Julkaisija on Otava ja julkaisuvuosi 1980
Yrjö Jylhä runoili Toiviotiellä-kokoelmansa (1938) runossa Pieni taikuri lähestulkoon näin - Jylhän linnat, lyhdyt, penkit ja parvekkeet olivat lumesta, eivät hiekasta.
Hei,
Tällaisen tiedon löysin Outi Heiskasen vuosikymmenen vanhasta päivityksestä: "[...] pieniä uniikkeja teoksia, jotka ovat Outi Heiskasen m.o.i.v. - eli omin sanoin ”mä olen ite värjännyt” -vedoksia." Kyseessä lienee siis taiteilija itsensä kehittelemä eikä sen laajemmassa käytössä oleva lyhenne.
Itse asiassa aika monissa kirjastoissa myydään jo nyt poistokirjoja, ja joskus kirjastot saattavat myydä myös omia julkaisujaan. Siinä mielessä kirjojen myymistä jo tapahtuu.
Myös ulkopuoliset ovat myyneet ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa kirjoja tietyissä tilanteissa, joissa asiasta on erikseen sovittu. Esimerkiksi osassa Kallion Dekkarikirjastossa pidetyissä, Suomen dekkariseuran järjestämissä Dekkari-illoissa on saattanut olla myytävänä kirjaa, jota tapahtumassa käsitellään. Pasilan kirjastossa taas on järjestetty useammankin kirjan somalikirjamessut, joissa on ollut paljonkin myyntipöytiä. Toisaalta Vuotalossa, jossa Vuosaaren kirjasto sijaitsee, on kirjamyymälä, joskin se ei varsinaisen kirjaston ulkopuolella ja arvatenkin...
Kirjastofillareita on ollut käytössä ainakin Helsingin ja Espoon kirjastoilla, Kuopiossa ja Pieksämäellä. Näyttäisi siltä, että fillarit ovat käyneet kesäisin sekä sovituissa tapahtumissa, että ajelleet "vapaammin" hyvällä säällä. Palveluihin on kuulunut ainakin kirjojen lainaaminen.
Helsingin kaupungin liikuntapalveluista vastattiin näin: "Uimarannoilta ei oteta hiekkaa pois koskaan, eikä sitä tampata millään rannalla. Hiekkaa hoitavat koneet, jotka möyhivät sitä keräten roskat. Tämä tapahtuu syyskuun puoleen väliin asti. Hiekan lanaus taas kerää mm. levät ja muut isommat roskat pois. Tätä voi tapahtua läpi vuoden - riippuu kuskien muista hommista. Hiekka tiivistyy ja kovettuu syksyisin kun sataa vettä. Hiekkaa lisätään rannoille tarpeen ja budjetin mukaan."
Toimialalle voi laittaa palautetta myös palautelomakkeella, joka löytyy osoitteesta https://www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/fi/yhteystiedot-ja….
Joissakin yliopistokirjastoissa näyttäisi olevan tällainen mahdollisuus, esimerkiksi Hanken Svenska handelshögskolanilla ja Vaasan yliopistolla.
https://www.hanken.fi/sv/studerande/learning-lab/quantum
https://www.univaasa.fi/fi/tutkimus/tutkimusymparistot/bloomberg-lab
Ainoa Suomesta löytämäni Ingeborgintie sijaitsee Helsingissä, Tapaninkylässä. Helsingin kadunnimien historiasta on tehty julkaisuja, jotka ovat saatavilla verkossa: https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunni…;
Julkaisussa 3 kerrotaan että Ingeborgintie olisi nimetty "Immolantien mukaan. Immolantie on saanut nimensä vanhasta talonnimestä Immus. Talonnimi Immus on tulkittu syntyneeksi Ingeborg -nimestä."
Mirkka Rekolan teosta Kohtaamispaikka vuosi (1977) ei ole käännetty kokonaisuudessaan ruotsiksi, mutta mainitsemasi runo löytyy Bo Carpelanin kääntämänä, Carpelanin kokoamasta runoantologiasta Modern finsk lyrik (1984, sivu 230).https://vaski.finna.fi/Record/vaski.76250?sid=5066479278
Varsinaista aloittelijan matkustusopasta emme onnistuneet löytämään, mutta alla muutamia vinkkejä matkailua aloittelevalle. Tämänhetkiset koronatilanteeseen liittyvät rajoitukset on tietysti otettava huomioon.
- Lonely Planet's where to go when / Sarah Baxter & Paul Bloomfield (2016): Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2275914__SLonely%20Planet%27s%20where%20to%20go%20when%C2%A0__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
http://www.travel-forte.com/matkailijanopas/
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ktl.mat
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/nailla-vinkeilla-reissaat-lentamatta-maata-pitkin-matkustaville-jarjestetaan-ensimmaiset-matkamessut#0b17f8b2
http...
Matti Olli esiintyy ainakin kirjassa Salamapartio Kantalahteen.
"Suomalaisista kaukopartiomiehistä on sanottava, että suurin osa heistä oli ollut kaukopartio-osastossa heti sodan alusta. Heidät valittiin tarkoin. Täydennyksen etsinnän suorittivat kaukopartiomiehet itse. Osasto Paatsaloon oli tällä retkellä olleita miehiä täydennetty viimeksi elokuussa 1943. Nuorimmat osastoon hyväksytyt olivat vuonna 1923 syntyneitä. Ennen tätä retkeä nämäkin miehet olivat suorittaneet useita partiomatkoja, muun muassa kirjassa esiintyvä alikersantti Matti Olli kahdeksan retkeä." (s. 23-24)
Betoni on yleensä huokoista, mutta siinä voi olla ei-huokoista tiivistysainetta tai betonissa on voi olla (yksi) sileä puoli, joka on hyvin hiottu ja kiillotettu. Sisätiloissa betonissa saattaa säilyä piileviä sormenjälkiä rajattomasti (kuten paperissa).
Ilmeisesti sormenjälkien ottoa voi siis kokeilla, mutta niiden saaminen riippuu yllä mainituista betonin erityisominaisuuksista ja/tai olosuhteista (ulkona/sisällä).
https://findanyanswer.com/can-you-get-fingerprints-off-concrete
https://cementanswers.com/can-you-get-fingerprints-off-concrete/
Kyseessä voisi olla Janoschin pikku karhusta ja pikku tiikeristä kertovat kirjat: Aarretta etsimässä, Oi ihana Panama, Postia tiikerille, Tule terveeksi, pikku tiikeri, Hyvää päivää, pikku possu ja Pikku tiikerin jymyjuhlat. Kirjat on julkaistu yhteisniteenä nimellä Suuri Panamakirja (WSOY, 2004). Janoschin kirjojen pohjalta on myös tehty 26-osainen animaatiosarja, joka on julkaistu dvd-tallenteina nimellä Janoschin tarinatuokio.
Janosch Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
Lisätietoa animaatiosta Eläköön kuvat! -blogissa: http://elakoonkuvat.blogspot.fi/2009/12/janoschin-tarinatuokio.html
Pitkän laina-ajan kirja on Helsingin palvelukeskuskirjaston kokoelmista. Korona-ajan takia nämä kirjastot ovat toistaiseksi suljettuja, ja lainassa olevat kirjat ovat saaneet pitkät laina-ajat. Kirjasta on toinen kappale, jolla on normaali laina-aika. Kirja on juuri nyt menossa ensimmäisenä varausjonossa olevalle asiakkaalle, mutta kovin hitaasti varausjono tietysti yhden kirjan voimin etenee.
Kirjasta on olemassa toinenkin painos, jonka ainoa kirja on lainassa, mutta johon ei ole varauksia. Jos haluat, voit vaihtaa varauksesi tähän painokseen:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Syksin%C3%A4inen%20perhonen…;
