'Velamen radicum' tai 'velamen' on suomeksi juuripurje. Juuripurje on riippujuurten esiketosta syntynyt monikerroksinen ja hohkainen, vettä varastoiva kuollut pintasolukko. Se imee pesusienen tavoin sadevettä, kastetta ja sumua, ja näin kasvi saa kerättyä toiminnoilleen välttämätöntä vettä. Juuripurjeita tavataan eräillä kämmekkäkasveilla (orkideat), ananaskasveilla ja vehkakasveilla.
Internetistä löytyy runsaasti englannin- ja saksankielisiä biologian sanastoja, mutta suomenkielisiä emme löytäneet. Useat englanninkieliset biologian ensyklopediat ja sanakirjat ovat nykyään vapaasti luettavissa Google Booksin kautta. Parhaita suomenkielisiä lähteitä kasvitieteen ja biologien termien selvittämisessä ovat edelleen perinteiset...
Kyseessä voisi olla jokin versio Joel Chandler Harrisin tunnetuksi tekemästä tarinasta, jossa kettu huijaa jänistä tervatulla nukella. Harris kokosi alkujaan afrikkalaisista, Pohjois-Amerikkaan orjien mukana kulkeutuneista veijaritarinoista kokoelmia, joihin hän sepitti fiktiivisen kertojan, Remus-sedän. Ensimmäinen kokoelmista oli nimeltään Uncle Remus, His Songs and His Sayings: The Folk-Lore of the Old Plantation, ja se ilmestyi vuonna 1881. Siihen sisältyi tarina nimeltä The Wonderful Tar-Baby Story. Harrisin teos on luettavissa Project Gutenberg -sivustolta: https://www.gutenberg.org/ebooks/2306. Walt Disney tuotti vuonna 1946 kirjaan perustuvan elokuvan Song of the South, joka on yhdistelmä näyteltyjä ja animoituja osuuksia ja...
Kyseessä voisi olla Nelosella 17.11.2001 esitetty Colin Buckseyn Painajaisten kadut (Nightmare street, 1998).
Nightmare Street | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
Nightmare Street (TV Movie 1998) - IMDb
Anja Vammelvuolla on runo, joka alkaa:
"Ei tämä ole surua. Suru ei riitä täällä./
Ei tämä ole maata, luuta ja tuhkaa päällä kapean/
polun/ jota pitkin syyllisenä hiivit murskatuille raunioille."
Runo ilmestyi alun perin Integer vitae -kokoelmassa (1964), mutta löytyy myös Vammelvuon Valituista runoista.
Iso suomen kielioppi kertoo muodon olevan mahdollisuusrakenne, joka tarvitsee toimiakseen myös olla-verbin, eli se on muotoa "olla tavattavissa". Verbiliitto ilmaisee dynaamista mahdollisuutta. Tämän rakenteen voi muodostaa mistä tahansa ns. transitiiviverbistä: esim. "olla korjattavissa", "olla tehtävissä". Lisää aiheesta Ison suomen kieliopin verkkoversiosta:
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1584
FT Heli Pekkarinen on tutkinut rakennetta. Lisää tietoa rakenteen kehityskulusta löytyy mm. näiltä sivuilta:
http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/mahdollisu…
http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/kurssi2.htm
Kirjojan esilläolo kirjakaupassa riippuu kirjan kustantajan ja kirjakauppiaan välisestä sopimuksesta. Kyseessä on siis eräänlainen liikesalaisuus, onhan kyseessä liiketoiminta. Monesti kirjat ovat kustantajien näytekappaleita, jotka sovitun ajan kuluttua palautetaan kustantajan varastoon. Aila-Liisa Laurilan(2005) tutkimuksessa "Bittejä paperilla. Kirjan hinta ja kaunokirjallisuuden tuotannon murros 2000 -luvun alussa" (https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/92591/gradu00544.pdf?seque…) kerrotaan myös tästä sopimusmenettelstä.
Niin sanotusta tulppaanimaniasta löytyy ainakin Mike Dashin kirjoittama tietokirjallinen teos Tulipomania: the story of the world's most coveted flower and the extraordinary passions it aroused. Kirjaa ei nähtävästi ole suomennettu. Kirja löytyy Joensuun pääkirjastosta, josta sen voi tilata kaukolainana.
https://www.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11488740
Lisäksi Deborah Moggach on kirjoittanut aihetta sivuavan kaunokirjallisen teoksen Tulppaanikuume (suom. Irmeli Ruuska), jonka pohjalta on tehty myös samanniminen elokuva.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1412230
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1718177
Koesuorituksia, kuten ylioppilasaineita arkistoidaan pysyvästi pieni satunnaisotos jokaiselta tutkintokerralta Ylioppilastutkintolautakunnan arkistoon. Nämä otokset ovat lautakunnan luvalla käytettävissä tutkimusaineistona tieteellisille tutkimustöille. Lähde: Tutkimusluvat | Ylioppilastutkintolautakunta
Sanoja ei mainita etymologisissa sanakirjoissa, mutta ne lienevät deskriptiivisiä eli äänneasultaan kuvailevia tai onomatopoeettisia eli ääntä jäljitteleviä. Ainakin sellaisina niitä käsitellään Raija Sandbergin suomen kielen pro gradu -tutkielmassa Peruskoulun neljäsluokkalaisten ekspressiivisten verbien tuntemus (Tampereen yliopisto, 2014):
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/96557/GRADU-1419856553.pdf…
Ainakin osalla Helsingin kaupunginkirjaston skannereista pystyy skannaamaan dioja. Diaskannausmahdollisuus on yleensä mainittu tietokoneen lisätietojen kohdalla. Niitä voi katsoa osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx klikkaamalla kirjaston tietokonelistan alla olevaa linkkiä ”Näytä tiedot”. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa diojen skannaaminen onnistuu. Skannaaminen tosin on hiukan kankeaa, koska diat joutuu laittamaan skannaustelineeseen, johon ei mahdu valtavan montaa diaa kerralla.
Kyseinen lausahdus on William Shakespearen näytelmän Measure for measure eli Mitta mitasta toisen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta. Tiina Ohinmaa on suomentanut sen näin: "Toisen synti jalostaa, toisen vie siveys turmioon."
Paavo Cajander käänsi saman kohdan suomennoksessaan Verta verrasta vuonna 1911 näin: "Syy toisen nostaa, toisen kaataa kunto."
http://www.gutenberg.org/files/44825/44825-h/44825-h.htm
Shakespeare William: Mitta mitasta (suom. Tiina Ohinmaa, 2005)
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_2098
Kai Kailan (1963) suomentamana kysymyksen Wilde-sitaatti kuuluu seuraavasti: "Maailma on muuttunut, koska sinut on tehty norsunluusta ja kullasta. Huultesi kaaret kirjoittavat historian uudelleen." Jaana Kapari-Jatta (2009) on tulkinnut kohdan jokseenkin samoin: "Maailma on muuttunut, koska sinut on tehty norsunluusta ja kullasta. Sinun huultesi kaaret kirjoittavat historian uusiksi." Helmi Setälän (1906) ja Aarne Nopsasen (1947) suomennoksia ei valitettavasti ole käytettävissäni.
Automaatiotekniikkaa ja robotiikkaa voi pääkaupunkiseudulla opiskella esim. Metropolia Ammattikorkeakoulussa joko päivä- tai monimuotoopiskeluna (https://www.metropolia.fi/haku/koulutustarjonta/amk-tutkinnot/?filter=tekniikka) sekä Aalto-yliopistossa (https://www.studentum.fi/koulutukset/aalto-yliopisto/automaatio-ja-informaatioteknologia-141078). Robotiikan kurssi on tarjolla myös avoimen yliopiston puolella: https://opintopolku.fi/app/#!/koulutus/1.2.246.562.17.56979865344.
Kuvia kenttä- ja sotasairaaloista löytyy Sotasampo.fi-sivustolta. Valitse etusivulta Valokuvat.
Kuvia voi hakea mm. vapaasanahaulla, aikakauden tai paikan mukaan. Kirjoita Haku-laatikkoon kenttäsairaala, niin saat kuvia kenttäsairaaloista. Haulla sotasairaala saat kuvia sotasairaaloista. Lisätietoa kuvasta, jos sitä on, saat kuvaa klikkaamalla.
Toinen hakupalvelu on SA-kuva-arkisto SA - kuvagalleria. Myös tässä on hakumahdollisuus. Voit hakea samoilla hakusanoilla. Mahdollista lisätietoa kuvasta saat kuvan alla olevasta info-kuvaketta klikkaamalla.
11-vuotias voisi tutkia omien kiinnostuksiensa mukaan tutkia Lukudiplomia, jonka Hämeenlinnan kaupunginkirjasto on tehnyt. Tässä linkin takana on 5.-6.-luokkalaisille erilaisia otsikoita, joiden alla lukuisia suosituksia. https://vanamo.finna.fi/Content/lukudiplomi-hml#5-6Samalle sivulle pääsee liitteestä, QR-koodilla.
Sibelius ei alun perin tarkoittanut Finlandian (opus 26) hymniosaa laulettavaksi. Hymniin tehtiin kuitenkin alusta asti sanoituksia, eikä Sibelius katsonut voivansa sitä tai teoksen laulamista estää. V. A. Koskenniemi on kirjoittanut nykyään yleisesti käytössä olevat sanat (Oi, Suomi, katso, sinun päiväs’ koittaa). Sibelius hyväksyi myös tämän version ja sen ensiesitys oli 7. joulukuuta 1940. Joel Rundt käänsi Koskenniemen tekstin ruotsiksi (O Finland, se, din morgonljusning randas). Suomenkielinen teksti oli siis ensin. (Tietoa aiheesta: Finlandia-hymni – Wikipedia)
Kyseessä on todennäköisesti ruotsalainen elokuva Tur & retur (Meno & paluu) vuodelta 2003. DVD elokuvasta on saatavilla Lastu-kirjastoissa: https://lastu.finna.fi/Record/lastu.328054?sid=3068082367
Kumpaisenkin muistelmateoksen tekijäksi on merkitty henkilö itse. Tosin Satu Tiivolan muistelmien tiedoissa mainitaan myös kirjan toimittanut Maarit Huovinen. Tamara Lundin muistelmissa ei ole mainittu toimittajaa.
Tiivola, Satu
Satu miesten maailmassa (toimittanut Maarit Huovinen)
Helsingissä : Otava, 2000
ISBN 951-1-16407-4
Lund, Tamara
Lohikäärmeen pahvikulissit
Helsinki : Otava, 2000
ISBN 951-1-16402-3
