Kyseessä on virolainen taidemaalari ja graafikko Jüri Mildeberg (tunnettu myös nimellä Mildebergius).
Teos (grafiikka/serigrafia) on nimeltään Luonnonsuojelija (2005).
KTR23:n ensimmäinen patteristo perustettiin Jyväskylässä, josta se siirrettiin helmikuussa 1940 Länsi-Kannakselle.Patteriston liikkeitä ja arkea voi seurata Kansallisarkiston digitoimista alkuperäisistä sotapäiväkirjoista:SPK 2073 Kenttätykistörykmentti 23. I patteristo, 15.1.1940 - 31.3.1940(1940-1940)SPK 2074 Kenttätykistörykmentti 23. I patteristo(1940-1940)SPK 2075 Kenttätykistörykmentti 23. I patteristo. Esikuntapatteri, 15.1.1940 - 13.3.1940(1940-1940)Erityisesti 14.2.1940 alkava jakso kuvaa patteriston siirtoa ja taistelutoimintaa Kannaksella. Sotapäiväkirjassa mainittu Häyryn kartano viittaisi siihen, että patteristo päätti sotansa Tammisuon lähistöllä Viipurin koillispuolella.
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampo.fi:n sivuilta löytyy tietoa Merikarvialla syntyneistä/asuvista kirjailijoista.
Tässä linkki Kirjasammon listaukseen kirjailijoista, joiden synnyin- tai asuinpaikkakunnaksi on merkitty Merikarvia: http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Ahttp%253A%252F%252Fsws.g…
Mukana on ainoastaan kaksi elossa olevaa kirjalijaa: Juhani Syrjä (s. 1947) ja Antti Seppä (s. 1934).
Kirjasammon kirjalilija-artikkelit sisältävät elämäkertatietoa, bibliografiatietoa sekä linkkejä kirjailijoita käsitteleviin verkkolähteisiin.
Verkosta löysin myös dekkarikirjailija Juha Mäntylän (s. 1979), joka on syntyny Merikarvialla ja asuu nykyään Lapualla.
Tässä tietoa hänestä: http://helemi.lapua.fi/index.php?iContentID=938...
Hei,
sanat löytyvät esim. seuraavasta nuottijulkaisusta:
SALMINEN, Jukka (säv.)
Jalanjäljissä : lauluja matkan varrelta
Tätä nuottijulkaisua ei valitettavasti ole Vaasan kokoelmissa, mutta sen voi tilata kaukolainaksi esim. Tampereen kaupunginkirjastosta. Kaukolainapyynnön voi lähettää myös sähköpostitse, osoitteella kasi.kirjasto@vaasa.fi. Kaukolainat ovat maksullisia, toki useimmiten peritään vain ilmoitusmaksu 50 snt (ellei lähettävä kirjasto peri omaa maksuaan).
yt
Leena Salminen
Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Kun Waltarin teos "Tanssi yli hautojen" ilmestyi 1944, siitä kirjotettiin mm. seuraavat arvostelut: Lauri Viljanen: HS 11.11.44 ja Suomen Sos.dem. 10.12.44., V.A. Koskenniemi : Valvoja 1944 s.370, Toivo Pekkanen: Suomalainen Suomi 1944 (Suomalaisuuden liiton vuosikirja) s. 545, Toimi Havu: Uusi Aura 10.12.44, Huugo Jalkanen: Uusi Suomi 19.11.1944. Kirjaa arvosteltiin myös Aamulehdessä 5.11.44 ja Turun sanomissa 17.3.45.
Vähän uudemmat arviot on julkaistui Parnassossa 1986 ; (36) ; 7 ; 396-402 ja 1986 ; (36) ; 8 ; 456-465. Molemmat kirjoitukset on kirjoittanut Pekka Suhonen ja kirjoitusten otsikot ovat Ulla Möllersvärdin hääyö, osat 1 ja 2. Vanhoja sanomalehtien artikkeleita voi lukea mikrofilmeiltä Helsingin pääkirjastossa, sieltä...
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Graham Greenen romaania The Ministry of Fear ei ole suomennettu.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Jyväskylän kesä -festivaalin omien sivujen mukaan tapahtuma on keksitty vuonna 1955 ja sitä on järjestetty yhtäjaksoisesti kesästä 1956 lähtien. Vuoden 2025 Jyväskylän kesää vietetään 2.-8.7.2025. Info – Jyväskylän Kesä
Freddie Mercury kuoli 1991. John Deacon jättäytyi myös pois toiminnasta. Vuonna 2004 Queen aktivoitui uudistuneella kokoonpanollaan, yhdessä Paul Rodgersin kanssa. Paul Rodgersin ja Queenin yhteistyö päättyi toukokuussa 2009, kahden maailmankiertueen ja yhden studioalbumin jälkeen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Queen
Jo ennen tietotekniikan aikakautta Helsingin kaupunginkirjaston luettelokortteihin kirjattiin myös kääntäjät, joten tällöin kirjaston kortistoa selattaessa kääntäjätiedot näkyivät hyvin.
Ajanjaksolla 1980-1992 luetteloiduissa kirjatietueissa tietoa oli niukalti (minimissään vain kirjan kirjoittaja, nimeke, kirjastoluokka, painovuosi ja ISBN-numero). Syynä tähän oli käytössä olleen rekisterin tekniset vajavuudet. Vaikka useita tietueita onkin jälkikäteen täydennetty, niin vieläkin osasta puuttuu esim. juuri nuo kääntäjätiedot.
Vuodesta 1993 lähtien luetteloiduissa kirjoissa kääntäjätiedot ovat aina näkyvillä ”teoksen nimi” –kentässä – varmaankin tähän viittaat, kun toteat kääntäjän nimen näkyvän jo ensimmäistä hakua tehtäessä....
Äänitetietokanta Fonon mukaan Anna-Liisa Pyykkö on esittänyt kappaleen Viime valssi (Den sista valsen / Viimeinen valssi) ja häntä on säestänyt Olavi Virta yhtyeineen. Kappaleen levytystä vuodelta 1954 ei löydy Suomen kirjastojen kokoelmista, mutta kaupallisten musiikin suoratoistopalveluiden kokoelmasta sitä löytyy. Esimerkiksi Apple Musicin sivuilta pystyy kuuntelemaan lyhyen pätkän kappaletta ilman palveluun kirjautumistakin: https://music.apple.com/fi/album/olavi-virta-ja-anna-liisa-pyykk%C3%B6-…;
Robin Hoodin suomenkielisen version ääniohjaajana toiminut Reino Bäckman oli taustaltaan muusikko. Sille, että hän elokuvien suomenkielisiä ääniversioita toteuttaessaan hyödynsi laulajia, ei välttämättä ole mitään sen erityisempää syytä kuin hänen yhteytensä musiikkimaailmaan ja vuosien varrella muodostamansa muusikkokontaktit. Aikaisemmissa Disney-jälkiäänityksissäänkin hän oli näyttelijöiden ohella käyttänyt äänirooleissa laulajia, kuten Aristokateissa Lea Lavenia Ameliana (1972) ja Robin Hoodissakin esiintynyttä Viktor Klimenkoa Viidakkokirjan Kaan roolissa (1968), joten mikään poikkeus Robin Hood ei Bäckmanin elokuvatöiden joukossa ole.
Myös Wikipedian Robin Hood -artikkelin mainitsema Ossi Ahlapuro oli mukana...
Asiaa on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Vastaus on, että eri nopeusrajoitusten kyltit ovat tiedoksi takana ajaville ja ohittamaan pyrkiville.Merkit kertovat ajoneuvoyhdistelmälle määrätyn nopeusrajoitukset: taajamissa, haja-asutus alueilla ja moottori- ja moottoriliikenne teillä. Linkki koko vastaukseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/mitahan-mahtaa-tarkoittaa-rekan-peravaunu…
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvät esimerkiksi Seppo Sampion Sukututkimuksen perustieto (1996) ja Marja-Liisa Putkosen toimittama Selvitä sukusi (1992). Kirjojen saatavuustiedot voi tarkistaa Plussasta. Plussa-aineistohaulla löytyy lisää teoksia hakemalla luokasta 999.1 (sukututkimuksen historia ja menetelmät). Sukututkimukseen liittyvää tietoa löytyy myös Internetistä Suomen Sukututkimusseuran kotisivulta osoitteesta http://www.genealogia.fi.
Etsitty kirja lienee Joulukuun ryhmä -kollektiivin tuotos Matka Neuvosto-Suomessa (Lehtimiehet, 1984). Punaisessa kannessa on värivalokuva eduskuntatalosta, jonka katolla on punatähti ja edustalla Leninin patsas.
Takakannen kuvaus kirjan sisällöstä:
Millainen on - miltä näyttää
NEUVOSTO-SUOMI?
Suomessa on vallinnut neuvostojärjestelmä 12 vuotta. Vallanvaihto tapahtui helposti, lähes huomaamatta. Suomi liitettiin osaksi Neuvostoliittoa.
Millaiseksi kaikki muuttui? Mitä tapahtui entisille johtajille? Miltä näyttää Helsinki ja mikä on suomalaisten mielestä heidän todellinen pääkaupunkinsa? Miten ihmiset asuvat ja elävät Neuvosto-Suomessa? Tämä kirja kertoo kaikesta tästä.
Se on hyvin todentuntuinen matka maassa, jota ei ole olemassakaan....
Runo löytyy Waltarin vuonna 1967 julkaistusta kokoelmasta Pöytälaatikko : Muistoja ja muistiinpanoja 1945-1967 sivulta 29. Runo on osa yhdentoista runon kokonaisuutta nimeltä Sokean runoilijan mukaan (Abu al Ma'arri, s. 973 j.Kr.)
Teoksen saatavuuden voi tarkistaa Vaski-verkkokirjastosta oheisesta linkistä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.110352
8-11-vuotiaille pojille voisin suositella Timo Parvelan Pate- ja Kepler62-sarjoja sekä Jeff Kinneyn Neropatin päiväkirjoja.
Jännityksestä tykkääville Kalle Veirton Henkka ja Kivimutka -sarjaa ja samalta kirjailijalta urheilunmaailmaan sijoittuva sählymestarit.
Verkkokirjastosta hakemalla lastenkirjallisuus ja haluttu aihe esim. seikkailu löytyy lisää luettavaa.
