Suurin osa annetuista vihjeistä viittaa kyllä vahvasti juuri Oiva Paloheimon Tirlittaniin. Ensipainoksestaan lähtien Tirlittanin sidotut laitokset ovat ilmestyneet pohjaväriltään vihreissä kansissa ja kirjan selkä on ollut vihreä. Kansikuvassa toki on runsaasti keltaistakin väriä.
Tirlittanin nykypainokset ovat aivan samannäköisiä kuin vuoden 1953 alkuperäislaitos tai 60-70-lukujen vaihteessa ilmestyneet painokset. Kaikissa on sama Rolf Sandqvistin mustavalkokuvitus.
Tirlittanilla on läpi kertomuksen mukanaan okariino; soitin näkyy useassakin kuvassa ja ainakin yhdessä Tirlittanin nähdään sitä soittavan (s. 13). Samaisessa kuvassa on koivujakin.
Ainoa kysymyksen vihjeistä, joka ei sovi Tirlittaniin, ovat nuo lumpeenlehdet hiuksissa, joka...
Tämä on oikeastaan sukujen sisäinen asia. Yleensä suvut haluavat, että sukukirjat ovat "julkisia" ts. voivat olla esim. kirjastoissa katsottavissa. Meillä on Vaasan kaupunginkirjastossa useita sukukirjoja; isoimpien sukujen kirjat voivat olla kustantajien valintalistoilla, toisista voimme saada tiedon paikallislehtien kautta ja hankkia kirjastoon. Ja usein saattaa tulla joku suvun edustaja myymään sukukirjaa kirjaston kokoelmiin.
Juice oli ns. vanhanaikainen taiteilijatyyppi, jota ei ilmeisesti kiinnostanut opetella käyttämään tietokonetta, sähköpostia ynnä muuta. Omien sanojensa mukaan hän oli lapsesta saakka ollut hieman sopeutumaton. Kuitenkin varmaan vain Juicen lähipiiri voi tietää, mistä tässä vastahankaisuudessa oli todella kyse.
Seuraavissa lähteissä on mainintoja siitä, ettei Juice ollut tietoteknisesti kovin etevä tai maallisista asioista aina kiinnostunut:
https://www.is.fi/viihde/art-2000006413036.html
https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/1391686
https://www.youtube.com/watch?v=ZFy-QSZpuM4
Antti Heikkinen: Risainen elämä: Juice Leskinen 1950-2006. Siltala, Helsinki. 2014.
Rahojen arvo riippuu paljon niiden kunnosta. Arviointiasioissa voi ottaa yhteyttä Oulun Numismaattiseen Kerhoon info(at)oulunnumismaatikot.fi, tarkemmat yhteystiedot toimihenkilöt-sivulla. Yksityisille arviointipalvelu on ilmaista.
Iso suomen kielioppi kertoo muodon olevan mahdollisuusrakenne, joka tarvitsee toimiakseen myös olla-verbin, eli se on muotoa "olla tavattavissa". Verbiliitto ilmaisee dynaamista mahdollisuutta. Tämän rakenteen voi muodostaa mistä tahansa ns. transitiiviverbistä: esim. "olla korjattavissa", "olla tehtävissä". Lisää aiheesta Ison suomen kieliopin verkkoversiosta:
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1584
FT Heli Pekkarinen on tutkinut rakennetta. Lisää tietoa rakenteen kehityskulusta löytyy mm. näiltä sivuilta:
http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/mahdollisu…
http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/kurssi2.htm
Netistä löytyi muutama tuore vertailu virvoitusjuomayhtiöistä liikevaihdon mukaan:
Zippia.com: The 15 Largest Soda Brands in The World
BizVibe.com: The Current State of the Top 10 Soft Drink Companies in 2022
Tilastopalvelu Statistasta löytyy paljon erilaisia virvoitusjuomateollisuuteen liittyviä vertailuja, mutta suurin osa on valitettavasti maksumuurin takana.
Kysymyksessä siteeratut säkeet kuuluvat Arja Tiaisen runoon Naisen alemyynti, joka ilmestyi alun perin vuonna 1977 julkaistussa kokoelmassa Saatanan tytär.
Voit palauttaa Helmet-kirjastosta lainaamasi aineiston mihin tahansa muuhun Helmet-kirjaston toimipisteeseen. Ainoa poikkeus tästä ovat esineet, jotka pitää palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattu.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Fabian Dahlströmin laatiman Sibeliuksen teosluettelon mukaan sekakuorolle sävelletyn laulun "Aamusumussa" (Aamusumussa, JS9A) sanoitus on J. H. Erkon runokokoelmasta "Ajan varrelta" (1896). Teosluettelossa on pätkä nuotin alusta sanoineen: "Päiv' ei pääse paistamahan, kun on valtaa vailla." Erkon runossa kuitenkin "kuu on valtaa vailla". Teosluettelossa on kyllä mainittu muut runon ja sanoituksen eroavaisuudet (Erkolla "päivä vielä voittaa", Sibeliuksella "päivä vallan voittaa", Erkolla "viihtyisivät myötä", Sibeliuksella "viihtyis meidän myötä"), mutta ei tätä.Teosluettelon mukaan Sibeliuksen käsikirjoitus on kadonnut. Teos on julkaistu ensimmäisen kerran Eemil Forsströmin toimittamassa nuotissa "Sävelistö : kaikuja laulustamme : seka-...
Autoliiton artikkelissa Millainen pyöräteline autoon? sanotaan, että "on tärkeä varmistaa, ettei teline pyörineen ylitä vetokoukulle suurinta sallittua painoa". Moottori-lehden Aion V -testissä sanotaan: "Auton vetomassa on nolla kiloa, eli vetokoukkua autoon ei saa asentaa." Toisaalta, Tuulilasi-lehdessä 7/2019 julkaistussa kolumnissaan Faktat kateissa Vesa Linja-aho kirjoittaa: "Moni näennäisen yksinkertainenkin asia voi olla hankala selvittää. Esimerkiksi täyssähköautot ja peräkärryn vetäminen: halvimpiin malleihin ei vetokoukkua saa – ja jos saa, sitä voi käyttää vain fillarin kuskaamiseen, kun vetomassaksi on tyypitetty 0 kg." [kursiivi lisätty] Klaus Hanhikosken vetokoukkujen jälkiasennusta koskeva insinöörityö puolestaan toteaa (...
Ainakin osalla Helsingin kaupunginkirjaston skannereista pystyy skannaamaan dioja. Diaskannausmahdollisuus on yleensä mainittu tietokoneen lisätietojen kohdalla. Niitä voi katsoa osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx klikkaamalla kirjaston tietokonelistan alla olevaa linkkiä ”Näytä tiedot”. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa diojen skannaaminen onnistuu. Skannaaminen tosin on hiukan kankeaa, koska diat joutuu laittamaan skannaustelineeseen, johon ei mahdu valtavan montaa diaa kerralla.
Uusimman aivotutkimuksen löydösten mukaan erilaiset kirkkaan valon mielikuvat potilailla, jotka ovat olleet kuolemaisillaan, johtuvat aivojen fysikaalisista muutoksista eivätkä siten ole riippuvaisia uskonnollisista tulkinnoista. Valon tulkitseminen uskonnollisesti edellyttää siis ennakkokäsitystä siitä, että kirkas valo ja jumala tai taivas liittyvät jotenkin toisiinsa. Kaikilla ihmisillä tällaista ennakkokäsitystä ei ole, mutta se ei siis todennäköisesti estä heitä kokemasta valon kirjastumista. Ilmiön tutkimus on käytännössä varsin vaikeata, koska asiaa voidaan tiedustella varsin pieneltä ihmisjoukolta (useimmiten ihminen kuolee eikä ole enää kertomassa mitään).
Heikki Poroila
Teoksessa Pernå sockens historia del 4, kerrotaan että Pernajan kunnanvaltuusto, sodan jälkeen 1945, kustansi muistomerkin 1918 sodan punaisten uhrien muistoksi. Seurakunnalta pyydettiin suostumus muistomerkin pystyttämiseksi hautausmaalle.
Lähde: Sirén, Olle : Pernå sockens historia 4. 1999
Helmet-kirjaston kokoelmasta löytyy esimerkiksi Torsti Lehtisen Eksistentialismi vapauden filosofia ja Lars Gustafssonin Merkillinen vapaus, joissa käsitellään Camusin filosofiaa. Conor Cruise O'Brienin Camus käsittelee Camusia kirjailijana.
Finna-yhteistietokannasta löytyy paljon Camus'ta käsitteleviä opinnäytetöitä, artikkeleita ja kirjoja.
Molemmissa luetteloissa aineistoa voi hakea kirjoittamalla hakusanaksi albert camus ja valitsemalla rajoittimeksi aihe-haku.
https://helmet.finna.fi/
https://finna.fi/
Kyseessä saattaisi olla Pirkko Vainion Ihmetorni (Lasten keskus, 1997). Siinä arkkitehti Reino rakentaa itselleen ja kissalleen talon saarelle. Reino käyttää kaikkea, mitä löytyy rannalta ja merestä: kaisloja, riepuja, laudankappaleita. Talotornin huipulle Reino ripustaa naruihin pujottelemiaan värikkäitä lasinpaloja, kiviä ja simpukankuoria. Eräänä myrsky-yönä torni kaatuu. Koska Reinon saari on lähellä rantaa, torni ylettyy rannalle asti, ja tornista tuleekin silta. Päivisin lapset kokoontuvat sinne leikkimään. Reino ja kissa jäävät asumaan saarelle pystyyn jääneisiin talon pohjimmaisiin kerroksiin.
Esimerkiksi vuonna 2013 omenantuotannossa oli yhteensä 660 ha josta 67,1 ha luomua https://luomuinstituutti.fi/wp-content/uploads/sites/2/2016/06/Luomuome…
Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilta löytyy kattavasti erilaisia tilastoja viljan-, kasvien- ja hedelmänviljelystä. Vuonna 2018 omenanviljelyssä oli kaikkiaan 673 hehtaaria ja satoa saatiin lähes 7,2 miljoonaa kiloa. Luomuomenaa viljeltiin samana vuonna 65 hehtaarin alalla ja tuotantoa kertyi 153 000 kiloa.
http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tu…
.
Kuvan asuste tunnetaan englanniksi ainakin nimillä Colonel bow tie, Colonel Sanders tie, Kentucky tie ja string tie. 1800-luvulla miesten muodissa tunnettiin useita erilaisia solmioita ja solmukkeita, joita edelsivät menneiden vuosisatojen runsaammat ja usein röyhelöisemmät mallit ja joista nykyiset kravatiti ja rusetit kehittyivät. 1900-luvun puolella asustetta teki tunnetuksi Kentucky Fried Chicken -pikaruokaketjun perustaja Harland Sanders eli Colonel Sanders, joka esiintyi julkisuudessa aina valkoisessa puvussa ja mustassa nauhasolmukkeessa. Solmuke näkyy myös yhtiön logossa. Nykypäivänä string tie lienee käytössä lähinnä lännenhenkisessä teemapukeutumisessa.
Suomenkielistä nimeä en onnistunut löytämään. Suomessa naru- tai...
Toistaiseksi Googlen sanahaulla (esim. "solar panel hanging over street" jne.) ei ole tullut vastaan tarkalleen kuvailemaasi kokeilua. Yleisesti aurinkopaneeleja on kiinnitetty talojen katoille ja seiniin sekä lyhytpylväisiin. Niitä on myös kävelykatujen pinnalla ja penkeissä. Saksassa on kokeiltu moottoritien ylle rakennettuja aurinkopaneeleita. Kaupunkikortteleissa kadun ylle sijoitettujen aurinkopaneelien ongelma saattaisi olla, että korkeat talot varjostavat katua, eikä auringon valo osu riittävästi paneeleihin. Yhdysvalloissa on testattu aurinkopaneeleja ajotien pinnassa, mutta melko huonoin tuloksin: tutkimus osoitti, että jos vain vähän yli viisi prosenttia aurinkopaneelista jää varjoon, alenee sen kyky...
