Tämä on Jukka Itkosen lauluteksti nimeltä Leivonen, jonka on säveltänyt Marjatta Meritähti. Teksti alkaa sanoilla: "Taivas on niin korkea, minä lintu pieni". Teksti löytyy teoksesta Miljoonan markan pakarat sivulta 185.
Vaihtoehtoja on monta. Voit lainata varatut teokset siskosi kortilla. Voit myös ottaa mukaan kirjeen, sähköpostiviestin tai sinulle edelleenlähetetyn tekstiviestin, jossa varauksen noudosta ilmoitetaan siskollesi ja lainata kirjat omalla kortillasi. Olet tällöin vastuussa lainaamistasi kirjoista.
Emme löytäneet tietoa, että Mustapään Muistosta olisi varsinaista julkaistua ruotsinnosta, joskin epävirallisia yritelmiä on olemassa. Mia Berner kertoo muistelmateoksessaan PS - Merkintöjä suruvuodelta (Tammi 1986, s. 225-226, suom. Liisa Ryömä) hänen ja Saarikosken puhuneen Mustapään kääntämisen vaikeuksista ja Muisto-runosta:
Varsinkin yhdestä runosta puhuimme usein ja eräänä päivänä Pentti pani pöydälle yrityksensä numero kaksi. Ei lopullisena ruotsalaisena tulkintana, ei hän uskonut siihen pystyvänsä, mutta lähinnä lähtökohdaksi jatkuville keskusteluillemme ja avuksi minulle, mikäli tohtisin ryhtyä hiomaan pidemmälle Pentin luonnosta. Minä tohdin, yksityiskäyttöön, mutta emme koskaan harkinneet julkaisemista tällä vaikealla alueella...
Deweyn luokituksessa 117 Structure on Filosofian (100) alaluokan Metafysiikka (110) alla. YKL:ssä ei ole näin tarkkaa jakoa: lähin luokka on 11 Filosofia, joka puolestaan jakautuu historiallisen ajanjakson mukaisiin osastoihin.
Deweyn luokituksen taulukota löytyvät osoitteesta http://www.oclc.org/dewey/resources/summaries/deweysummaries.pdf .
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä(YKL) löytyy osoitteesta http://ykl.kirjastot.fi/ .
William Shakespearen sonetteja ovat suomentaneet Paavo Cajander, Aale Tynni ja Kirsti Simonsuuri. Tynnin suomennos sisältyy teokseen William Shakespeare: Sonetit (1995). Kirsti Simonsuuren suomennos on luettavissa teoksesta William Shakespearen sonetit : Nautintojen ajan aarre (toim. ja suom. Kirsti Simonsuuri, 2010).
Paavo Cajanderin suomennos on vuodelta 1914. Saat suomennoksen sähköpostiisi.
Helsingin yliopiston avoimesta julkaisuarkistosta löytyi Milka Varmolan Pro gradu -tutkielma Kun pesee ja parsii paikkaa, niin kestää vielä monta aikaa. Siinä kerrotaan, että kuupelointi, eli keskeltä hieman kuluneen lakanan iän pidentäminen siirtämällä keskikohta reunoille, oli käytännöllinen tapa korjata jo kuluneita vuodevaatteita ja myös ehkäistä ennalta niiden kulumista puhki. Kuupelointiin oli erilaisia mahdollisuuksia ala- ja ylälakanoille.DSpace (helsinki.fi)
Maailman ensimmäisenä koirapsykologina pidetty Anders Hallgren toteaa kirjassaan Koiraongelmia ja ongelmakoiria : koiran normaali ja epänormaali käyttäytyminen seuraavaa: "Olen tavannut erittäin harvoin koiria, joita voisi sanoa 'luonnevikaisiksi', enkä käytä sitä termiä. Häiriytyneen käyttäytymisen syyksi on melkein aina ilmennyt jokin muu kuin parantumaton vika 'luonteessa'."
Ongelmakäyttäytyminen ei Hallgrenin mukaan ole seurausta "huonoista ominaisuuksista", vaan vika on tavallisesti koiran ympäristössä. Tavallisimpia syitä ovat erityyppiset lääketieteelliset vaivat ja stressi-ilmiöt. Tavallisia syitä ovat myös hormonihäiriöt ja ravinteidenpuute, jotka liittyvät usein fyysisiin vikoihin.
Koiran käyttäytymiseen vaikuttavat toki...
Jooga-aiheiseen kysymykseen on vastattu Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellossa jo vuonna 2015 niin, että joogalajien nimet kirjoitetaan suomen kielessä pääsääntöisesti yhteen. Valintaan vaikuttaa kuitenkin käsitteen tuttuus; hathajooga mainitaan tässä artikkelissa tunnettuna lajina, joka kirjoitettaisiin yhteen "hathajooga".
Myös Kielitoimiston ohje yhdysmerkin käyttöön yhdyssanassa, jossa on vierasperäinen sana, perustelee samoin.
Lähteet:
https://www.kielikello.fi/-/joogaa
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/83
Kotimaisten kielten keskus: Kielitoimiston kielioppiopas (2017) / toimitus: Riitta Korhonen ja Sari Maamies
Inkivääri kuuluu Zingiberales kasvilahkoon. Samaan lahkoon kuuluvat esim. banaanikasvit, helikoniakasvit ja kolibrikukkakasvit. Linkki Wikipedia
"Inkiväärikasvit Inkiväärikasvien heimoon.(Zingiberaceae) on yksisirkkaisiin kuuluva kasviheimo, johon kuuluu runsaasti maustekasveja, esimerkiksi inkivääri ja kurkumat" Linkki Wikipedia
Inkivääreihin (Zigiber) kuuluu 198 kasvilajia, joista meillä tunnetuin on mausteinkivääri. Linkki Wikipedia
Mauteinkiväärin varsi ja juurakko kuuluvat siis samaan kasvilajiin, joka kuuluu Inkiväärien kasvisukuun, joka kuuluu Inkiväärikasvien heimoon. Linkki Wikipedia
Lisää tietoa inkivääristä löytyy esim. kirjosta Maas, P.J.M.:Flora Neotropica. 18, Renealmia (...
Talvehtia-sanalle ei ole suomen kielessä vastakohtaa. Jäin kuitenkin pohtimaan kesän viettämisen ilmaisemisen mahdollisuuksia.On joitakin kieliä, joissa kesän viettämiselle on oma sanansa. Esimerkiksi englannin kielessä talvehtia-verbin kääntyy sanaksi winter, jota käytetään myös substantiivin talvi käännöksenä. Sana summer taas kääntyy sekä kesäksi että kesän viettämiseksi. Espanjaksi talvehtia kääntyy muotoon invernar (talvi on espanjaksi invierno) ja viettää kesää veranear (kesä on verano). Suomen kielessä lähimpänä kesän viettämistä teonsanana voisi päästä kesiä-verbi, mutta sillä on toisenlainen merkitys: kesimisellä viitataan hilseilyyn, siis ohuen kerroksen irtoamiseen esim. ihosta tai limakalvosta. Toisaalta — ihohan kesii usein...
Runo on Aale Tynnin Keisari kaalimaassa. Löydät sen Aale Tynnin kootuista runoista (WSOY, 2013) ja Yrjö Jyrinkosken teoksesta Runomuistelmat: ohjelmistoa 20 vuoden ajalta.
Kyseessä on varmaankin Timo Kalevi Forssin teos Unohtumattomia kirjeitä Suomesta (Like, 2020), jota hän esitteli Ylen Ykkösaamussa 24.4.20.
https://finna.fi/Record/outi.2164235
https://areena.yle.fi/audio/1-50463964
Runo on nimeltään "Ilmari ja Antero taivaan portilla". Se alkaa: "Taas taivahan portille kolkutetaan. Pyhä Pietari astuvi aukaisemaan." Runo löytyy kirjasta Lukemisto Suomen lapsille, osasta 2. Tästä kirjasta on julkaistu monta eri painosta. Ainakin 10. painoksessa, jonka ovat toimittaneet M. Airila, Mandi Hannula ja Eero Salola, tämä runo on mukana (Valistus, 1943, s. 94-97). Runon lopussa lukee: "Paul Thaelerin mukaan Alpo Noponen (Joulupukki)".
Lokomotiv Jaroslavlin viimeinen ottelu ennen tuhoisaa lento-onnettomuutta (7.9.2011) oli 3.9. kotiareenalla Jaroslavlissa pelattu harjoituspeli Torpedo Nižni-Novgorodia vastaan. Lokomotiv voitti ottelun 5–2 (3–1, 1–0, 1–1). Pavol Demitran tehopisteet olivat 1+0. Hän teki Lokomotivin 4–1-johtomaalin peliajassa 39.03.
Vastauksen antoi
Urheilumuseon tietopalvelu
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on viime tammikuussa vastattu kysymykseen kauppojen omista merkeistä. Kuluttaja-lehden numerossa 7/2019 on arvosteltu kauppojen merkkejä "halpuuttamisesta" eli tuottajalle maksettavan hinnan pitämisestä alhaalla. Samasta asiasta kauppojen merkkejä kritisoi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah Ylen uutisessa 22.6.2023 sekä MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen Helsingin sanomien uutisessa 22.11.2023.
Finnwatchin raportti vuodelta 2014 paljastaa, että kauppojen omien merkkien halpojen hintojen taustalla on ollut jopa pakkotyötä ja ihmiskauppaa.
Tutkimusta kauppojen omien merkkien ostamisesta löytyy mm. Sini Kuosmasen maisteritutkielmasta "Kaupan omat merkit –...
Kasa näyttää tyypilliseltä jonkin lierolajin tekemältä multakasalta. Asialla on voinut olla esimerkiksi kasteliero, joka tunnetaan myös kastematona. Lierot ovat hyödyllisiä ja niitä ei siis kannata yrittää torjua.Lisää tietoa: https://www.ts.fi/teemat/1074155282
Hei, valitettavasti emme löytäneet tietoa siitä että kappaletta olisi sovitettu viululle ja pianolle nimenomaan G-duuriin, ja muutenkaan sävellajeja ei erikseen luetteloida tietokantaan, paitsi alkuperäinen, jos se kuuluu kappaleen nimeen. Suuri toivelaulukirja 11:ssä kappale on Sävelmä-nimellä D-duurissa mutta muuten vaikuttaisi siltä että instrumentaaliversiot ovat tuossa alkuperäisessä sävellajissa F. Ei ole mahdotonta (joskaan ei kovin todennäköistäkään)etteikö kappaletta löytyisi G-duurissa, mutta sitä on vaikea todentaa tarkastamatta jokaista julkaisua erikseen.
tyovaenliike.fi-sivustolle, joka on työväenperinnelaitosten (Työväenmuseo Werstas, Kansan Arkisto ja Työväen Arkisto) verkkopalvelu on tietoa mm. sisällissodan vankileirien haastatteluista ja muistelmista. Sivu löytyy alta. Joihinkin muisteluihin pääsee sivun kautta, mutta kannattaa ottaa yhteyttä myös suoraan näihin työväenperinnelaitoksiin. Alemman linkin kautta pääsee laitosten sivuille ja yhteystietoihin.
http://www.tyovaenliike.fi/tyovaenliikkeen-vaiheita/alasivu-3/sisallissodan-jalkinaytos-vankileirit/
http://www.tyovaenliike.fi/keitameolemme/
Ylen Elävässä arkistossa voi myös kuunnella sisällissodan muisteluja:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/01/24/he-olivat-mukana-sisallissodassa-1918
Hakupalvelu Finnan...
Suomeksi julkaistuissa Lassi ja Leevi -albumeissa kyseisen film noir -henkisen etsivän nimeä ei ole käännetty, vaan hän esiintyy nimellä Tracer Bullet. Kävin myös läpi Helsingin Sanomissa vuoden 2017 tokokuun ja lokakuun välillä julkaistut Lassi ja Leevi -stripit, mutta etsivähahmo ei esiintynyt niissä. Voit itsekin selata lehdessä julkaistuja strippejä, ne eivät ole maksumuurin takana.
Lähteet:
https://www.hs.fi/lassijaleevi/car-2000005444018.html
Bill Waterson: Lassi ja Leevi juhlakirja 4: 10-vuotisjuhlakirja (Semic, 1996)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1580045?lang=fin
Invalidiliiton sivuilla kerrotaan liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen käytöstä: "Liikkumisesteisen pysäköintitunnus on henkilökohtainen. Tunnusta voidaan käyttää vain siinä ajoneuvossa, jossa luvanhaltija on kuljettajana tai kuljetettavana." (https://www.invalidiliitto.fi/vammaisuus/liikkumisen-tuen-palvelut/pysa…). Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksesta säädetään tieliikennelaissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729?search%5Btype%5D=p…
