Aihe on herättänyt tutkijoiden keskuudessa keskustelua viime vuosina. Professori Heikki Ylikangas on esittänyt että n. 100 000 miestä jätettiin 1920-30 -luvuilla kokonaan kouluttamatta poliittisista syistä, mikä näkemys pyrittiin kumoamaan teoksessa Teloitettu totuus (Helsinki 2008). Pääsyä armeijaan ei periaatteessa rajoitettu, mutta upseerikoulutukseen hyväksymisessä otettiin huomioon myös asevelvollisen poliittinen luotettavuus. Sotien välisenä aikana kutsuntaluetteloissa oli merkintä "Kansalaiskunto", johon suojeluskunta ja paikallinen poliisi merkitsivät arvionsa asevelvollisen luotettavuudesta. Epäluotettaviksi merkittiin kommunistit tai muuten toiminnallaan epäluotettaviksi osoittautuneet. Erityistehtäviin, upseeri- ja...
Mikä yksi?-lorusta on olemassa useita erilaisia toisintoja. Eroavaisuuksia eri versioiden välillä on varsinkin lorun alkupuolella; kohdat 7-10 sen sijaan olivat osapuilleen samat useimmissa tutkimissani versioissa: seitsemän tähteä Otavassa (Seulasissa), kahdeksan kappaa nelikossa, yhdeksän kertaa (kirkonkelloja) läpätään, kymmenen käskyä laissa. Sellainenkin variantti tosin löytyy, jossa on "kahdeksan äyrii markass". "Kahdeksan kappaa nelikossa" on kuitenkin tavallisin vastaus kysymykseen "Mikä kahdeksan?" Riittäisiköhän se lievittämään kismitystä?
Pohjoismaiden kaltaisista kaukaisista maista on maailmalla monenlaisia uskomuksia, siinä missä Suomessakin usein kuvitellaan vaikkapa Saharan eteläpuolisen afrikan ihmisten asuvan pääosin savimajoissa ja kiinalaisten elävän vain riisillä. Nämä uskomukset liittyvät rajoittuneeseen kuvastoon, jota meillä voi olla vieraista ja eksoottiselta vaikuttavista maailman kolkista. Niitä kutsutaan kulttuurisiksi stereotypioiksi. Kulttuurisia stereotyyppejä on myös se, että yhdysvaltalaisia pidetään kouluttamattomina tai se, että "kaikki amerikkalaiset" luulevat Yhdysvaltojen olevan maailman napa.
Yhdysvaltalaisjohtoisen Quora-kysymyspalvelun kysymyksissä on joitakin viikinkiaiheisia kysymyksiä, joissa tiedustellaan...
Arkkitehtuurimuseon kohdeluettelon mukaan Espoossa Pohjantie 2:ssa sijaitsevat asuintalot (As. Oy Sinipiika) on suunnitellut Arvo O. Aalto (1903 - 1962). Luettelon tiedoissa rakennusten valmistumisvuodeksi on merkitty 1959.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvo_O._Aalto
https://www.mfa.fi/kokoelmat/tietopaketit/tapiola/kohdeluettelo/
Ensimmäinen Anna lehti ilmestyi 1.8.1963 Apu-lehtien kustantamana. Vuonna 1971 Yhteyneiden Kuvalehtien Hopeapeili yhdistettiin Anna lehteen ja tällöin Annasta tuli ” Uusi Anna”.
Anna lehtiä löytyy vuodesta 1980 lähtien pääkirjastosta Pasilasta
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Kaikki numerot ovat luettavissa Kansalliskirjastossa
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto.html
Lähteet: Suomen lehdistön historia osat 8 ja 10 ( Kustannuskiila, 1991)
Louhivaara sijaitsee entisen Ilomantsin alueella n. 60 km Laatokan pohjois-
puolella olevasta Jänisjärvestä pohjoiskoilliseen. Louhivaara on entistä Ilomantsia, Leminahon kylän osa. Leminaho jäi rajan tälle puolelle, mutta Louhivaara rajan taakse. Venäläiset ovat purkaneet ja hävittäneet koko entisen
Louhivaaran kylän, joten venäjänkielistä nimeäkään ei sillä siis ole. Jos tarvitset lisätietoja kylästä, annan tässä muutaman henkilön yhteystiedot. He voivat tietää asiasta lisää:
-Viljo Vestman (puh. 050-3212234)(tekee retkiä veteraanien ym. kanssa ko. alueille)
-kirjailija Pekka Mutanen,(puh. 013-843156) inkeriläinen paluumuuuttaja, joka taitaa myös venäjän kielen ja voi tarvittaessa toimia tulkkina.
Hei!
Välitin kysymyksesi Helsingin kaupunkiveneitä välittävään Skipperiin.
Näin he vastasivat:
"Kaupunkivenepalvelumme varaukset toimivat verkon kautta, joten varauksen tekoon tarvitaan laite, joka on yhteydessä internetiin. Henkilö, jolla ei ole käytössään tällaista laitetta, ei siis valitettavasti pysty venettä vuokraamaan. Kahvilaan saavuttaessa täytyy pystyä näyttämään henkilökunnalle, että on tehnyt varauksen, jotta saa veneen avaimen sekä pelastusliivit. Kaupunkiveneitä käyttää myös moni iäkkäämpi ihminen."
Salmisen versiosta ei näytä julkaistun nuottia. Laulu on käännös brittiläisen Scaffolds-yhtyeen laulusta "Lily the Pink". Tästä versiosta on julkaistu nuotinnoksia useilla kokoelmilla. Tästä linkistä näet Suomen kirjastojen kokoelmissa olevat nuottijulkaisut. Scaffoldsin versio oli muokattu yhdysvaltalaisesta kansanlaulusta "Lydia Pinkham", joka löytyy myös muutamalta kirjastoissa olevalta nuottikokoelmalta.
Vaskin verkkokirjastosta löytyy 1970-luvun maantieteen oppikirjan Meidän maailma 3 opiskeluosa ja tekstiosa vuosilta 1970 ja 1971:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.179490
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.179501
Hakua läheltä liippaavia kirjoja löytyi myös, muun muassa Väinö Auerin Maantieto kansakouluja varten vuodelta 1961 https://vaski.finna.fi/Record/vaski.59828 ja 4. ja 5. luokan Perusmaantieto-oppikirjat vuodelta 1980 https://vaski.finna.fi/Record/vaski.113525 ja https://vaski.finna.fi/Record/vaski.112587.
Kirjat sijaitsevat Turun pääkirjaston varastossa, ja ovat normaaliin tapaan varattavissa verkkokirjaston kautta.
Finnan tietokannasta löytyy myös hakusanalla "YKL 40.07" (Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän...
Hei
Finavian ohjeistuksen mukaan jäätyneitä nesteitä ei saa kuljettaa käsimatkatavaroissa. Jäätyneet nesteet noudattavat nesteiden käytäntöjä matkatavaroissa. Ohjeistus on yhdenmukainen EU:n alueella.
Ruokaviraston sivuilta löytyy tietoa hygieniapassista ja myös mallitesti sekä PDF-muodossa että sähköisenä - Sähköinen mallitesti - Ruokavirasto.
Hygieniapassi.fi-sivustolla on suuri materiaalipankki eri sivustoille, joissa on tietoa ja harjoituksia hygieniapassiin liittyen - Materiaali hygieniapassitestiin valmistautumista varten. Jotkut näistä ovat maksullisia mutta ainakin kotisuomessa.fi näyttää olevan sivusto josta löytyy eri hygieniapassin osa-alueihin liittyvää tietoa sekä tehtäviä - Työelämä (kotisuomessa.fi). Tässä on esimerkki kysymyksistä jota löytyy joka eri osasta - Työelämä (kotisuomessa.fi) - tämä esimerkki löytyy "Mikrobiologian perusteet"-osan lopusta.
Ainakaan Elvi Sinervo- seurassa (http://nimikot.nettisivut.fi/jasenseurat/elvi_sinervo-seura_ry/)
ei oltu tällaisesta sukulaisuudesta tietoisia. Sen sijaan suomentaja Liisa Ryömä on Elvi Sinervon tytär.
En löytänyt varsinaisia osoiteluetteloita, mutta Seinäjoen on kirjastossa Etelä-Pohjanmaan puhelinosakeyhtiön nimiluetteloita vuosilta 1919, 1922, 1923, 1926 ja 1927-1928 sekä puhelinluettelo vuodelta 1932. Näihin on koottu asukkaiden ja yritysten nimiä kylittäin. Mahtaisiko niistä olla apua?
Valitse sivun www.helmet.fi yläosasta tarkennettu haku ja laita hakusanakenttään * (eli yksi tähti-merkki). Valitse kieleksi viro. Voit myös rajata hakua jo tässä vaiheessa kirjoihin aineistosta. Kokoelma-rajoittimella voit valita aikuisten tai lasten kirjat tai kauno tai tietokirjallisuuden. Rajoittimia voi lisätä tai poistaa haun tehtyään sivun vasemmasta laidasta.
Olisiko kyseessä Bertolt Brechtin runo Äidilleni, jonka viimeinen jae kuuluu "miten paljon tuskaa tarvittiin kunnes hän oli niin kevyt!". Runo löytyy ainakin kokoelmasta Brecht, Bertolt: Runoja 1914-1956 (1964, 6.korj.p. 1999). Suomentaja on Brita Polttila.
Veli, jonka kanssa vain toinen vanhemmista on yhteinen, on velipuoli. Samoin sisar, jonka kanssa vain toinen vanhemmista on yhteinen, on sisarpuoli.
Kahden serkun lapset ovat keskenään pikkuserkkuja, heillä on yhteinen isoisoäiti ja isoisoisä. Pikkuserkkua sanotaan myös toiseksi serkuksi. Tästä kaukaisempia, mutta toisiinsa samassa suhteessa olevia sukulaisia ovat kolmas serkku, neljäs serkku ja niin edelleen. Nykysuomen sanakirjan mukaan joskus myös pikkuserkku-nimitystä käytetään yleisemmin kaukaisista sukulaisista.
Lähteet:
Suomen kielen perussanakirja (1994)
Nykysuomen sanakirja (1992).
Tutkin Invaliidiliiton sivuja ja sieltä löysin linkin Meille kaikki ovat tervetulleita -sivulle. Sinne on listattu kampanjaan osallistuvia yrityksiä.
https://www.invalidiliitto.fi/invalidiliitto/palvelut-yrityksille-ja-yhteisoille/yhdenvertaista-palvelua-kaikille
https://www.invalidiliitto.fi/invalidiliitto/yhdenvertaista-palvelua-kaikille/meille-kaikki-ovat-tervetulleita
Finna-tietokannan mukaan kirjasta näyttää olevan toivomasi painos Helka-kirjastossa. Itä-Suomen yliopiston kirjastossa ja Kokkolan kaupunginkirjastossa on lainattavissa kirjan uudempi laitos. Jos tarvitset kirjan, menee omaan kirjastoosi ja tee kirjasta kaunolainapyyntö.
Finna : https://www.finna.fi/Search/Results?dfApplied=1&lookfor=Introduction+to+personality+and+intelligence+haslam&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22
Uusi e-kirjasto on nimeltään e-kirjasto. Sillä pitäisi löytyä myös app, androidille se saatiin julkaistua viime viikon lopulla. Kuntien yhteistä e-kirjastoa hallinnoi ja kehittää Kansalliskirjasto, joten tietoja sen toiminnasta ja käytännön ohjeita saa sieltä, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedot. Kansalliskirjaston sivulta löytyvät linkit appien lataamiseen, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/sovelluksen-uusimmat-omi… .Ellibs toimii tietysti edelleen heidän maksaville asiakkailleen, mutta kirjastojen asiakkuus riippuu kirjastosta. Hyvinkään kirjasto ei valitettavasti ole lähtenyt mukaan vastaamaan asiakkailleen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, joten tarkempaa tietoa on kysyttävä...
Mahtaisiko kuitenkin olla kysymyksessä Seppo Huvilan pro gradu -työ Tietovarastointi organisaatiossa,
1998. Tampereen yliopisto, tietojenkäsittelyopin laitos, tietojenkäsittelyoppi. Sen voi saada kaukolainaksi mikrotallenteena, ja kaukovarauspyynnön voi tehdä omassa lähikirjastossa. Mitään muuta Seppo Huvilalta ei tunnu olevan.
