Helmet-kirjautumisessa ei näytä tällä hetkellä olevan ongelmia. Ehkä kyse on hetkellisestä häiriöstä, joten kannattaa kokeilla hiukan myöhemmin uudelleen.
Mikäli kirjautumisongelma jatkuu, voit uusia lainasi myös soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjastoon ja antamalla kirjastokorttisi numeron.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Teksti Liisa Tavin levyttämään Syksyisemmät päivät -kappaleeseen sisältyy Itkosen sanoituksia sisältävään kirjaan Miljoonan markan pakarat : laulutekstejä vuosilta 1973-2007.
Tavin Naamioita on edelleen saatavilla kirjastoista eri puolella Suomea LP-levynä.
Kyllä, nämä kirjastosidoksiksi nimitetyt kirjat tehtiin nimenomaan kirjastokäyttöä varten. Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi-palvelussa on selvitelty kirjastosidosasiaa perusteellisesti (10.11.11). Vastauksen mukaan kirjastot teettivät aluksi sidokset kirjansitomoissa, ja myöhemmin Kirjastopalvelussa, joka on kirjastomateriaalien ja
-palveluiden toimittaja. Uusista, painosta tulleista kirjoista poistettiin kannet, ja sidottiin niihin uudet, kestävämmät kannet kirjastokäyttöä varten. Koko vastauksen voi lukea alla olevasta linkistä:
http://www.kysy.fi/kysymys/heipa-heikirjastossa-kaydessani-olen-kiinniittanyt-huomioni-eraitten-kirjojen
Vanharuokala-blogin sivuilla esitellään yhdenlaisen kirjastosidoksen tekoa: ...
Verkosta löytyy kultasepänliike J. A. Tarkiaisen pieni historiikkikirjanen, jossa kerrotaan myös liikkeen varhaisista vaiheista. Kirjasen mukaan liike on toiminut Mikonkadulla kolmessa eri osoitteessa: ensin Mikonkatu 4:ssä 22 vuoden ajan alkaen joskus sodan jälkeen, sitten Mikonkatu 1:ssä, johon oli siirrytty vuoteen 1974 mennessä, ja lopuksi Mikonkatu 3:ssa vuodesta 1991 alkaen.
Asia on kirjasessa ilmaistu epämääräisesti, mutta laskemalla selviää, että liike muutti Mikonkadulle viimeistään 1950-luvun alussa, mutta on siis toiminut Mikonkadulla kolmessa eri osoitteessa.
https://issuu.com/testaus/docs/tarkiainen
Lisäksi Helsingin Sanomissa 25.9.1957 mainitaan Tarkiaisen kultasepänliikkeeseen osoitteessa Mikonkatu 4 tehty murto.
Kysymyksestä ei selvinnyt, kuinka yleinen virhe on. Kuvattu virhe ruututekstityksessä voi syntyä monella tapaa riippuen katsotusta kanavasta, palveluntarjoajasta ja katseluun käytetystä laitteesta tai sovelluksesta.
Vain osa televisiokanavista käyttää enää kuvaan kiinteästi poltettuja tekstejä. Useimmilla teksti tulee kuvaan mukaan koodattuna erillisenä singaalivirtana. Teksti muodostuu siis kuvaan vasta vastaanottajan televisiovastaanottimessa, digiboksissa tai katselusovelluksessa, joka tulkitsee koodatun tekstin. Teksti voi olla kuvamuodossa, kuten esimerkiksi valtaosassa Yleisradion ohjelmista, jolloin sen pitäisi näkyä aina lähettäjän haluamassa muodossa ja kirjaintyypillä. Tämä ei kuitenkaan toimi aina esimerkiksi joissain...
Perinteistä punasavea saadaan Suomessa eri puolilta maata. Paraslaatuiseksi arvioidut esiintymät sijaitsevat läntisessä Suomessa. Esimerkiksi Somerolla on satojen vuosien historia punasaven kaivamisesta ja käytöstä.
Erilaisia keramiikkamateriaaleja löytyy eri puolilta maailmaa. Posliinin tärkeintä raaka-ainetta, kaoliinia, louhitaan mm. Saksassa ja Englannissa.
openlearning.aalto.fi. Keramiikan käsikirja.
visitsomero.fi. Kultela – Punasaven kylä 530 vuotta.
Kirjastojen valikoimista löytyi kaksi nuottikokoelmaa, johon kyseinen laulu kuuluu:
Tytöt ei soita kitaraa / Urban Dahlberg, NotPoolen, Ari Leskelä . Otava, 2016 (laulumelodia, sanat, sointumerkit)
Naisten vuoro / Chisu, Erin, Laura Närhi ... . F-kustannus, 2018 (sanat, melodia, sointumerkit, kitaran sointiotteet ja kosketinsoittimien sointutaulukko)
Suomi on tunnustanut Baltian maiden itsenäisyyden vuonna 1919/1920. Uudelleen itsenäistymisen yhteydessä Suomi ei tunnustanut valtioita uudestaan koska katsotaan, että aikaisempi tunnustaminen on edelleen voimassa. Diplomaattiset suhteet Baltian maiden kanssa solmittiin uudelleen 29.8.1991. Alla linkit ulkoministeriön maasivuille, joista löydät maiden osalta tarkemmat päivämäärät itsenäistymisestä.
Viro:
http://um.fi/Public/default.aspx?nodeid=17365&culture=fi-FI&contentlan=1
Latvia:
http://um.fi/Public/default.aspx?nodeid=17231&culture=fi-FI&contentlan=1
Liettua:
http://um.fi/Public/default.aspx?nodeid=17233&culture=fi-FI&contentlan=1
Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä...
Carl Carltonin She's a Bad Mama Jama oli iso R&B-hitti, joka julkaistiin vuonna 1981. Kappaleen sanoitus on ylistys kauniille, kurvikkaalle naiselle. Urban Dictionary -sanakirjan mukaan Bad mamma jamma on nainen, jonka vartalon mittasuhteet ovat täydelliset.
https://www.urbandictionary.com/define.php?term=Bad%20Mamma%20Jamma
Ainakaan kustantamoiden tähän mennessä kirjastolle tulleissa syksyn 2023 ennakkotiedoissa ei ole näkynyt Mourlevat-suomennoksia.
Asiaa voi tiedustella myös suoraan kustantajilta. Yhteystietoja on koottu mm. Suomen Kustannusyhdistyksen sivuille (https://kustantajat.fi/jasenkustantamot) sekä Wikipediaan (https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_kirjankustantamot).
Voisikohan kyseessä olla Grimmin satu "Kolme pikkumiestä metsässä"? Kyseisessä sadussa paha äitipuoli lähettää tytön mansikoita poimimaan talvella, pelkässä paperipuvussa. Satu löytyy esimerkiksi kirjasta: Grimm, Jacob: Grimmin satuja (suom. Anni Swan ; kuvittanut Arthur Rackham), WSOY, 1991
Turusta Helsinkiin 1828 muuttanut yliopisto oli nimeltään Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto vuoteen 1919.
Yliopistossa oli neljä kantatiedekuntaa:
Filosofinen tiedekunta
Lääketieteellinen tiedekunta
Oikeustieteellinen tiedekunta
Teologinen tiedekunta
Filosofinen tiedekunta jakaantui vuonna 1853 kahteen osaan:
Historiallis-kielitieteellinen tiedekunta/tiedekuntaosasto
Fyysis-matemaattinen tiedekunta/tiedekuntaosasto
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_yliopisto#Keisarillinen_Aleksant…
Yhdistyksen pöytäkirjan laatimisesta säädetään Yhdistyslaissa ja sen 31§:ssä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503#L5P31
Mahdollisia lisätietoja voi pyytää täältä
https://www.yhdistystoimijat.fi/yhteystiedot/yhteystiedot/
Vene-lehden numero 6/2020 näyttää löytyvän Oodin, Pasilan, Suomenlinnan, Entressen, Ison Omenan, Lippulaivan ja Tikkurilan kirjastoista. Pasilan kirjaston lehtiä ei lainata kotiin.
Voit varata haluasi lehden ja se toimitetaan valitsemaasi kirjastoon. Tässä ohjeet lehtien varaamiseen.
Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta Varaa tai painiketta Lisää koriin. Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta Jatka. Nyt näytölle ilmestyy luettelo valitsemasi lehden numeroista. Valitse haluamasi numero ja napsauta painiketta Varaa valittu lehden numero.
Voit varata useita saman lehden numeroita...
Rainforest Alliance päätti lopettaa ympäristömerkkinsä myöntämisen palmuöljyn tuottajille ja palmuöljyä sisältäville tuotteille vaiheittain. Virallinen tiedote käytännöstä julkaistiin 23.4.2021 ja uusittu standardi astui voimaan 1. heinäkuuta. Ennen tätä myönnetyille palmuöljysertifikaateille asetettiin viimeiseksi voimassaolopäiväksi 31.12.2022. Olemassaolevia tuotteita ei määrätty vedettäväksi pois markkinoilta, joten kaupoissa voi edelleen olla palmuöljyä sisältäviä tuotteita, joilla on Rainforest Alliance -merkki.
https://kauppa.rckfinland.fi/ymparistomerkit
https://www.rainforest-alliance.org/
https://www.rainforest-alliance.org/resource-item/policy-palm-oil-certi…
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy useita sekä suomalaisia että ulkomaisia etunimiä esittteleviä teoksia.
Niitä voi hakea tieokannastamme http://www.aaltokirjastot.fi/asiasanalla etunimet ja samalla voi tarkastaa teosten saatavuuden.
Nimipäiväkäytäntö vaihtelee huomattavasti eri maissa, joten tarkkoja päiviä on hyvin vaikea löytää. Internetistä, esim. Googlesta http://www.google.fi/ voi koettaa hakusanoilla "baby names" tai "first names" ja calendar.
Pertti Lempiäisen teoksesta Suuri etunimikirja (WSOY, 1999) kerrotaan mm., että Kaarlo on suomalainen muunnos nimestä Karl (saks.= mies, kosija). Lisää nimen alkuperästä voi lukea ko. teoksesta.
Samassa teoksessa kerrotaan myös, että Angelinan lähtökohtana on kreikan sana...
Suoraa käännöstä en minäkään ole mistään sanakirjasta löytänyt, mutta internetin perusteella se voisi olla kirkossa oleva lasimaalaus, jossa käsitellään Jeesuksen kastetta. Internetissä käytettiin myös käsitetta baptism window. Esimerkiksi amerikkalaisen Bluff parkin metodistikirkon sivuilla on kerrottu kirkon lasimaalauksista ja yhtä ikkunaa sanotaan baptism windowksi. Siitä kerrotaan, että maalauksen yläosassa on laskeutuva kyyhky, joka symboloi pyhää henkeä, keskella Jeesus Jordan-joessa ja alla näkinkenkä, joka symboloi kastetta. Lähde: http://onedomain.com/don/bpwindows/baptismwindow.htm
Leluiksi naamioidut pommit olivat melko yleinen syytös toisessa maailmansodan aikana. Esimerkiksi sota-aikaisessa italialaisessa propagandassa syytettiin angloamerikkalaisia leluiksi, nukeiksi, perhosiksi tai kyniksi naamioitujen pommien käyttämisestä siviiliväestöä vastaan. Venäjällä vastaavasta on syytetty suomalaisia vielä viime vuosinakin. Todistusaineistoa tällaisesta ei ole löytynyt.
Talvisodan osalta kyseessä voisi olla muistuma Suomessa "Molotovin leipäkoreina" tunnettujen RRAB-3 -rypälepommien kuorma-ammuksista. Pommista on kuvia esim. SA-kuva -kokoelmassa:
https://mpkk.finna.fi/Record/sa-kuva.sa-kuva-107398
https://mpkk.finna.fi/Record/sa-kuva.sa-kuva-106951
https://mpkk.finna.fi/Record/sa-kuva.sa-kuva-107397
https://mpkk....
Kansalliskirjasto on digitoinut vanhoja sanomalehtiä. Ennen vuotta 1939 painetut lehdet ovat vapaasti käytettävissä. Voit siis itse käydä läpi vuoden 1859 lehtiä ja etsiä tietoja uutisista.
Kansalliskirjaston digitoidut aineistot : https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Vuoden 1859 lehdet : https://digi.kansalliskirjasto.fi/serial-publications?generalTypes=NEWSPAPER&generalTypes=JOURNAL&year=1859
