Kirjastosta löytyy paljon kirjoja ja lehtiä, joissa on lastenvaatteiden kaavoja. Pääkaupunkiseuden HelMet-tietokannasta löytyi useita Muotimuksu-lehden numeroita, joissa on pelkästään lastenvaatteiden kaavoja ja muita vinkkejä:
http://helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=kaavat+lastenvaatteet&searchscope=…
Internetistä kannattaa etsiä englanniksi hakusanoilla: 'baby clothes patterns', 'childrens clothes patterns' tai 'kids clothes patters'.
Kaikenkattavaa laululuetteloa ei ole, mutta Suomen kansalllisdiskografia Violasta on paljon apua. Violan sivuilla kerrotaan näin: "Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia. Tietokantaan on tallennettu tiedot kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 sekä kotimaisista nuoteista vuodesta 1977. Viola-tietokannassa on tiedot sekä musiikkijulkaisuista että niihin sisältyvistä yksittäisistä teoksista ja kappaleista."
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/kansallisbibliografiapalve…
Violasta voi siis hakea myös yksittäisiä, nuotteihin tai äänitteisiin sisältyviä lauluja, ja sen mukaan Suhmuran Santra ei ole muuttanut Viroon. Viola-haku löytyy alta:
https://finna.fi
Tarkoitat ehkä Cornelis Vreeswijkin En...
James Joycen Ulysses-romaani on suomennettu kahdesti, Pentti Saarikosken suomennos Odysseus on vuodelta 1964 ja Leevi Lehdon suomennos Ulysses vuodelta 2012. Kumpaakaan ei ole luettu äänikirjaksi.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on lainattavissa CD-tallenteena äänikirja BBC:n tuottamasta dramatisoidusta alkukielisestä Ulysses-teoksesta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2041995__Sulysses%20joyce…
Naxos Spoken World LIbraryssa Joycen Ulysses on kuultavissa alkukielisenä yhden lukijan lukemana äänikirjana sekä lyhennettynä että lyhentämättömänä.
http://helsinkilib.naxosspokenwordlibrary.com/home.asp
Kirjastot.fi-sivuilla on laaja luettelo suomalaisista kustantajista: https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat?language_content_enti….
Kirjoja julkaisevat kuitenkin hyvin monet erilaiset tahot, joten lista ei välttämättä ole täydellinen. Lisäksi nykyään julkaistaan paljon teoksia omakustanteina.
Hei,Kyseessä on Jorma Kääriäisen esittämä kappale Haukka samannimiseltä levyltä (2016). Löytyy suoratoistopalvelusita ja aika hyvin tallenteita myyvistä kaupoista.
Yleisradion artikkelissa nimipäivistä vuodelta 2010 kerrotaan seuraavasti:
Taisi olla Kustaa Vilkuna, kun oli 1900-luvun puolivälissä, joka ei halunnut tyttöjä ja poikia samalle päivälle. Nyt se ei ole enää tärkeä näkökohta, sanoo Helsingin yliopiston almanakkapäällikkö Heikki Oja.
https://yle.fi/a/3-5624584
Kustaa Vilkuna (1902-1980) oli suomalainen akateemikko, kansatieteilijä, kielitieteilijä ja historiantutkija, jonka teoksia on mm. Etunimikirja vuodelta 1947.
Urho Kekkonen asui Kajaanissa vuodet 1911-1921. Vuonna 1919 hän suoritti ylioppilastutkinnon ja oli armeijassa lokakuusta 1919 kesään 1920, jolloin hän palasi takaisi Kajaaniin. Syyskuussa 1921 hän muutti Helsinkiin aloittaakseen lakitieteen opinnot Helsingin yliopistossa. Kajaaniin hän palasi sen jälkeen vain muutamiksi kuukausiksi kesällä 1927, 1930 ja 1931 tuomarin ja pormestarin viransijaisuuksia hoitamaan.
Lähde: Urho Kekkonen: Vuosisatani 1. Otava 1981, s. 162 alkaen.
Voit lainata Seitti-kortilla ihan normaalisti edelleen. Korttia voit käyttää kaikissa Eepos-kirjastoissa.
Halutessasi voit vaihtaa kortin uuteen Eepos-korttiin missä tahansa kirjaston toimipisteessä, myös kirjastoautossa. Uudesta kortista veloitetaan kolme euroa.
Kuvakirjoja, joissa on aiheena toisen vanhemman muuttaminen ulkomaille, löytyy varsin vähän. Sen sijaan ikävästä, erossa olemisesta, kaipauksesta ja vanhempien avioerosta löytyy runsaasti kuvakirjoja. Tähän on poimittu muutamia, jotka saattaisivat sopia.
- Katri Tapolan kuvakirjassa Siinä sinä olet isä on muuttanut ulkomaille töihin. Kirjassa käsitellään lapsen kaipausta ja vanhemman poissaoloa.
- Anne Boothin Lähetän sinulle haleja -kirjan kuvauksen mukaan "kirja lohduttaa kaipaavaa sydäntä ja koskettaa kaikkia, jotka joutuvat olemaan erossa omasta rakkaastaan."
- Hannamari Ruohosen Kadonnut äiti -kuvakirjaa kuvaillaan näin: "Liikuttava, hellä ja lämpimän värikylläinen kuvakirja kertoo pienen lapsen...
Tampereella toiminut Nuorisolaivayhdistys ry järjesti tällaisen kilpailun vuonna 1970. Mustalahden satama-altaan jäälle jätettiin auto ja yhdistys järjesti arvauskilpailun uppoamisajankohdasta. Auto huljahti jäiden läpi lopulta keskiviikkona 6. toukokuuta.
Hymy-lehti oli 60-70-lukujen aikana upottamassa kujplavolkkaria ainakin Hämeenlinnan juhannusjuhlilla. Laulaja Irwin Goodmanin piti pelastautua järveen upotetusta autosta. Kupla ei uponnutkaan, vaan jäi pinnalle kellumaan.
Hei,
Kyseessä on varmaankin Heidi ja vaarojen vuori / Fred ja Mark Brogger. Kirja on jatkoa Johanna Spyrin Pikku Heidille.
"Pikku Heidin ikimuistettava tarina jatkuu! Heidi jättää hyvästit lapsuutensa alppikodille, isoisälle, ystävälleen Pekalle ja lemmikilleen Schwanli-vuohelle ja lähtee hienoon sisäoppilaitokseen Italiaan. Lähtö on haikea, mutta Heidi päättää yrittää parhaansa. Vilpittömyyttä ja hyväsydämisyyttä tarvitaan, kun Heidi yrittää suhtautua ymmärtäväisesti niihinkin koulutovereihinsa, jotka kiusaavat häntä maalaismoukkana. Mutta pian Italia joutuu sotaan. Koulu suljetaan, ja tytöt sijoitetaan pahamaineiseen orpokotiin, missä hyväntekijöinä esiintyvä pariskunta pelaa likaista peliä orpolasten kustannuksella...
Sadussa Aladdin ja taikalamppu, joka kuuluu Tuhannen ja yhden yön satuihin, Aladdin laskeutuu portaita pitkin maan alle. Hän löytää taikalampun, huoneita täynnä aarteita sekä maanalaisen puutarhan, jonka puiden hedelmät ovat kallisarvoisia jalokiviä.
Valitettavasti en löytänyt kuvailuusi sopivaa äidinkielen oppikirjaa. Oma-alkuisia oppikirjasarjoja ovat Oma lukutaito, Oma aapinen ja Oma kieli. Näistä mikään ei sovi kuvailuusi. Oma lukutaito ja Oma aapinen -sarjat ovat värikuvitettuja ja kovakantisia. Oma kieli puolestaan on 1950-luvulta. Missään näistä kirjoista ei myöskään ole Säde Hagert -nimistä henkilöhahmoa.1990-luvun oppikirjasarjoista sana äidinkieli esiintyy sarjassa Koulun äidinkieli (Pirkko Kiravuo ym.). Voisikohan kyseessä olla se? Sen sisältöä en valitettavasti päässyt tarkistamaan, joten kuvituksesta tai henkilöhahmoista ei ole tarkempaa tietoa.
Jean M. Untinen-Auelin isovanhemmat sekä isän että äidin puolelta olivat syntyneet Suomessa. Untisia on Suomessa tätä nykyä parisensataa; heidän joukostaan ainakin löytynee kirjailijan sukulaisia. Hänen äidinisänsä nimi oli alkujaan Wirtanen (tämä muutti sen Yhdysvaltoihin asetuttuaan), joten Jean M. Untinen-Auelin sukulaisia lienee myös maamme moniaiden Virtasten/Wirtasten ja heidän jälkeläistensä joukossa.
Lähde:
http://www.finnala.com/Auel_Jean.html
Helsingissä voi kuvaamassasi tilanteessa olevan henkilön ohjata Diakonissalaitoksen ylläpitämään päiväkeskukseen Hirundoon. Liikkuvan väestön päiväkeskus Hirundo sijaitsee osoitteessa Hämeentie 31 ja on avoinna ma–pe klo 10–16.
Lisätietoa löydät alla olevasta linkistä Diakonissalaitoksen sivuille.
https://www.hdl.fi/tukea-ja-toimintaa/maahanmuuttajille/liikkuva_vaesto/
Tarina on hyvin samantyyppinen kuin Raul Roineen Tarinoita Metsolan väestä satukokoelmasta löytyvä Koiran ja suden ystävyys. Siinä susi aikoo syödä koiran, joka kutsuu suden mieluummin syömään upeaa hääillallista. Susi hyväksyy ehdotuksen ja niin koira ja susi piiloutuvat hääsaliin pitopöydän alle. Hääväki heittelee luita ja jopa paistinkimpaleen koiralle ja susi syö hyvällä mielihalulla. Lopuksi hääväki alkaa laulaa ja leikkiä piirileikkejä, ja tässä vaiheessa susi intoutuu mukaan lauluun, ensin vienosti ulisemalla ja sen jälkeen oikein ulvomalla. Koira yrittää hyssytellä sutta, mutta tämä ei voi olla ulvomatta. Tässä vaiheessa väki katsoo pöydän alla ja susi hutkitaan kuoliaaksi.
Martti Haavion Iloisessa eläinkirjassa tarina ...
Kyseessä on Hannu Lemisen ohjaama elokuva Valkoiset ruusut vuodelta 1943. Sen pääosia näyttelevät Helena Kara ja Tauno Palo.
Lisätietoa elokuvasta on esim. kansallisfilmografia Elonetissä: http://www.elonet.fi/fi/elokuva/120963. Sisältöseloste-kohdasta löytyy tarkka juonikuvaus.
Näin yleisen kirjaston puolella lähtisin liikkeelle tästä teoksesta:
Hämäläinen Riku, Wikström Tiina. (2004): Pohjois-Amerikan intiaaniuskonnot. SKS.
Toinen hyvä yleisesitys:
Andersson, Rani-Henrik & Henriksson Markku (2010): Intiaanit: Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia. Gaudeamus.
Jälkimmäisessa teoksessa on kattava lähdeluettelo, josta löytyy runsaasti lisää luettavaa. Suuri osa aineistosta on englanninkielistä.
Lisää yliopistotasoista tutkimusta voi etsiä yliopiston kirjaston aineistohausta, vaikkapa hakusanoilla "native american studies".
