Uudet, nykyaikaiset laturit eivät juurikaan kuluta sähköä. Jos laturi olisi koko vuoden seinässä, ilman että siinä on puhelin latauksessa, kuluisi sähköä noin 0,25 kWh. Joidenkin kännyköiden käyttöohjeissa kehoitetaan irrottamaan laturi seinästä latauksen loputtua; puhelimen näyttöön voi jopa tulla kehotus "Irroita laturi pistorasiasta sähkön säästämiseksi". Jos edellä mainittu kulutus 0,25kWh kerrotaan vaikka kolmella miljoonalla ( Suomessa varmaan on ainakin sen verran kännyköitä), saadaan kulumaan sähköä saman verran kuin kuluisi lähes 40:ssä sähkölämmitteisessä omakotitalossa vuoden aikana. Kaikki on siis suhteellista ja pieni vaivahan se pistopulpan irroittaminen seinästä on!
Lisää aiheesta:
http://www.vattenfall.fi/fi/kysymyksia-ja-...
Nimi Kaius on muunnos nimestä Caius, alkuaan ehkä roomalainen etunimi, joka antiikin latinassa on äännetty Gaius (maata omistava, maallinen). Kirkon pyhimyshistoria tuntee lähes 20 Caiusta, alkukirjaimina vaihtelevat C ja G. Valtaosa heistä on vanhan ajan marttyyreja. Nimestä ovat rinnakkaisia asuja Caijus, Cajus ja Caj, saksassa ja suomalaisessa nimistössä tavataan muodot Kaius, Kajus, Kai ja Kaj.
Lisää tietoa nimistä löytyy mm. kirjoista LEMPIÄINEN, Pentti: Suuri etunimikirja ja RIIHONEN, Eeva: Mikä lapselle nimeksi.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjassa (Otava, 1992) kerrotaan, että Turunen on ollut yleinen nimi jo 1600-luvulle tultaessa Savossa, Laatokan ja Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja osassa Pohjois-Pohjanmaata. Siinä mainitaan esimerkiksi Antti turoin Rantasalmelta v. 1541.
Samassa artikkelissa viitataan myös nimeen Turkulainen ja siitä edelleen Turku-nimeen, jonka yleensä katsotaan juontuvat kaupunginnimestä Turku ja merkitsevän turkulaista, Turusta tullutta. Siinä selitetään myös että 'turkulaisella' olisi voitu ehkä tarkoittaa myös Ruotsin (Turun) kirkon alaisuuteen kuuluneita erotukseksi ortodoksisista karjalaisista, tai Käkisalmen Karjalaan Stolbovan rauhan jälkeen siirtyneitä luterilaisia uudisasukkaita.
Runon on kirjoittanut Minna Krohn. Runosta löytyy kaksi versiota.
Versio nimeltä Silmälasit poikkeaa kysyjän muistamasta tekstimuodosta vain vähän. Tämä versio on kirjassa nimeltä Kotipiirin kirja, joka löytyy Helsingin Pasilan kirjaston keskusvarastosta.
Enemmän poikkeava tekstiversio nimeltä Lasisilmät löytyy Minna Krohnin vuonna 1883 julkaisemasta kokoelmasta Pääskysen liverryksiä lapsille (Helsingin Pasilan kirjaston keskusvarastossa). Tämä versio löytyy myös kirjasta Pieni aarreaitta 3, jota saa monesta pääkaupunkiseudun kirjastosta.
Runoa on kysytty aiemminkin. Tuolloinen vastaus oli seuraava (löytyy kysymysarkistosta esim. hakusanalla krohn minna):
"Runon on alunperin kirjoittanut Minna Krohn, ja se on ilmestynyt kokoelmassa...
"Näkkileipä" tulee ruotsin sanasta knäckebröd. Ruotsalaisen selityksen mukaan sana on syntynyt työkalun nimestä brödknäcken; siinä oli varren päässä pyörivä terä, jolla kaulittua taikinaa piirrettiin lohkoiksi. Saksalaiset, jotka myös ovat lainanneet sanan kieleensä (die Knäcke, das Knäckebrot), väittävät, että sana on tullut siitä rahisevasta äänestä, joka syntyy kun tuota leipää syödä narskuttelee.
Lähde:
Veijo Meri, Sanojen synty
Hilkka-nimen lähtökohta on naisen päähinettä tarkoittava sana hilkka. Kerrotaan, että Jalmari Finnen sisar Hilja luki lapsena veljensä kanssa innokkaasti Punahilkka-satua ja häntä alettiin sitten kutsua Hilkaksi. Myohemmin hän muutti nimensä ihan virallisestikin Hilkaksi. Hiljoja on erityisesti Itä-Suomessa kutsuttu Hilkoiksi. Hilja nimi on suomennos latinalaisesta nimestä Placidia, joka tarkoittaa tasaista, hiljaista.
Vilho on suomalainen kutsumamuoto nimestä Vilhelm. Vilhelm-nimi on ollut keskiajalta lähtien suosittu saksalainen miehennimi. Nimi tarkoittaa lujatahtoista kypäränkantajaa ( muinaissaksan wille=tahto ja helm= suoja, kypärä). Nimestä on runsaasti erikielisiä muunnoksia.
Lähde Pentti lempiäinen suuri etunimikirja
Valtion tulot koostuvat 1) veroista ja veronluonteisista tuloista, 2) sekalaisista tuloista, 3) lainoista ja 4) korkotuloista ja osakkeiden myyntituloista. Seuraavassa tarkemmin 1 ja 2 -kohdista:
1) Verot ja veroluonteiset tulot koostuvat tulon ja varallisuuden perusteella kannettavista veroista, joista tuloverotuksen osuus on suurin. Näihin veroihin ja veroluonteisiin tuloihin kuuluu myös liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut, kuten arvonlisävero ja apteekkimaksut. Lisäksi peritään valmisteveroja, joihin kuuluu tupakkavero, alkoholijuomavero, virvoitusjuomavero ja energiaverot. Muita veroja ovat autovero, varainsiirtovero, arpajaisvero, ajoneuvovero ja jätevero. Lisäksi on muita veronluonteisia tuloja, kuten ratavero ja...
Löysimme tietoja vanhoista suomalaisista kyläkeinuista (liekku) olisikohan kyse samanlaisista keinuista. Teko-ohjeita ko. kirjoissa ei varsinaisesti ole, mutta tarkat kuvaukset kuitenkin. Tiedot voi tarkistaa seuraavista lähteistä: Sananjalka 3/1961, s. 67-109, Kalevalaseuran vuosikirja 11, s. 23-29, Kotiseutu 1935, s. 50-53. Kaikki kirjat on saatavissa kirjastostamme.
Suomen kielen ilmaus "kirjoittaa ylös" tulee ruotsin kielen ilmauksesta "skriva upp". Suomen kielen lautakunta on pohtinut tätä ja muitakin svetisismejä Kielikello-lehden numerossa 4/1992. Lautakunta suositteli tuolloin käytettäväksi ilmausta "kirjoittaa muistiin"
Lisää pohdintaa hauskassa kieliblogissa "Kielten ihmeellinen maailma":
http://kirlah-kielet.blogspot.com/2008/02/eteenottajan-yhteys-alhaalla…
Lammiolle Rokka esittelee kaverinsa Suen Tassuksi, joka taas omasta puolestaan sanoo olevansa "sotamies Sus":
- Mut kuule herra luutnantti. Sitähä mie vaan et myö päässää tään Suen Tassun keral sammaa porukkaa.
- Kenen?
- Suen Tassun.
- Mikä teidän nimenne on?
- Sus. Sotamies Susha mie oon.
- Siis Susi... Entä teidän nimenne?
- Rokkahan mie. Antero on etunim. Antikshan minnuu on sanottu koko ikkäi, ja niihä mie sanon itsekkii.
Koskelalle Rokka esittelee kaverinsa näin:
- Ens kerrallaha myö paikalle satuttii. Komppa ukko hää sanokii jot mänkää Koskela luo. Sie varmaa sit oot Koskela. Sellasii terveisii hää lähetti jot tie mitä tahot meil. Myö ollaa täyvennysmiehii näät. Mie oon Rokka ja tää miun kaver, hää on Sus.
Ó:n alkuperäinen merkitys iirin kielessä on 'pojanpoika'. Iirissä sana liitetään todellisen tai kuvitellun esi-isän (ei siis välttämättä isoisän) nimen genetiiviin.
Esim. Ó Briain on Brianin pojanpoika/Brianin jälkeläinen (Briain on Brian-nimen genetiivi).
Useat iirinkieliset sukunimet esiintyvät käytännössä englantilaistetussa muodossa, esim.
Ó Briain: (O’)Brien, (O’) Brian
Ó Cinnéide: (O’)Kennedy
Ó Riagáin: Reagan
Tapa tietysti muistuttaa suomessakin tuttua patronyymirakennetta
http://de.wikipedia.org/wiki/Irische_Familie
Aimo on ollut suomalaisessa almanakassa vuodesta 1908, mutta lappalaisena miehennimenä se on tavattu jo 1500-luvulla. Suomalaiseen nimistöön Aimon toivat Lapissa toimineet papit ja muut virkamiehet. Aimo-sanan merkitys on kielitoimiston sanakirjan mukaan 'kunnon, hyvä, mainio, oiva, kelpo, (aika)moinen, iso, runsas'. Oletettavasti myös saamen áibmu 'ilma, maailma, olotila' kuuluu samaan yhteyteen.
Lähteet:
Kustaa Vilkuna: Etunimet. 4. uudistettu painos 2005.
Kielitoimiston sanakirja. 1. osa A-K. 2006.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. 2004
Kirjasto- ja tietopalvelualan keskeisimmät jäsenyydet liittynevät ammattiliittoon ja alan asiantuntijajärjestöihin. Jäsenyys on vapaaehtoista ja riippuvaista työpaikan sijoittumisesta Suomen kirjastokenttään (julkinen vai yksityinen, yleinen vai tieteellinen). Suomen kirjastoseura ry on kaikille avoin kirjastopalvelujen kehittämiseen pyrkivä järjestö. Tietoasiantuntijat ry on tietoalan asiantuntijajärjestö. Tieteellisillä kirjastoilla on oma järjestönsä Suomen tieteellinen kirjastoseura ry.
Ammattiliittojen jäsenyys julkisella sektorilla eli kaupungin- ja kunnankirjastoissa jakaantuu pääasiassa JHL:n (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto), JYTY:n (Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto) tai KUMULA ry:n (Kuntien asiantuntijat)....
Merja on suhteellisen uusi 1950-luvulla yleistynyt nimi, joka on saatu suomensukuisen muinaiskansan merjalaisten mukaan. Merjalaiset elivät yli tuhat vuotta sitten Keski-Venäjällä, mutta kuolivat sukupuuttoon eli sulautuivat ympäröivään valtaväestöön (slaavilaisiin) 1000-1500-lukujen välisenä aikana.
Merja ei merkitse japaniksi, kiinaksi tai latinaksi mitään. Sanan kanta lienee siis suomalais-ugrilainen.
Lisätietoa merjalaisista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Merjan_kieli
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: "Nimipäiväsanat - Mitä nimet kertovat" (Kirjapaja, 1994)
Vilkuna, Kustaa: "Etunimet" (Otava, 1999)
Laura Nowlinin teosta If he had been with me (2013) ei valitettavasti ole suomennettu.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://www.worldcat.org/
Eino on vanha nimi, jo 1500-luvulla Suomessa käytetty. Se on suomalainen versio saksalaisesta pyhimysnimestä Enewald. Enewald-nimi tulee muinaissaksalaisesta nimestä Agniwald, joka tarkoittaa "miekalla hallitseva". Myös Enewald-nimeä käytettiin Suomessa jo keskiajalla.
Miekka puolestaan on Raamatussa alkuaan Jumalan sanan vertauskuva (Ef.6:17, Hebr. 4:12, Ilm. 1:16.)
Eino -nimi mainittiin Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1882. Virallisessa suomalaisessa almanakassa Eino on ollut vuosina 1908-1909 ja on sitä edelleen vuodesta 1912.
Suomen ortodoksisessa kalenterissa Eino -nimi yhdistetään äänteellisesti samantapaiseen nimeen Enos. Nimi tulee hepreankielisestä sanasta aenosch, ihminen. Vanhassa testamentissa Aenosch on Aadamin...
Edvin Laineen vuonna 1955 ohjaama elokuva Tuntematon sotilas on esitetty televisiossa joka vuosi itsenäisyyspäivänä 6.12. vuodesta 2000 lähtien. Elokuvan aiemmat lähetyspäivät ovat olleet 7.12.1967, 6.1.1973, 19.10.1979, 13.1.1985, 2.5.1992, 6.12.1995 ja 27.11.1999. Tieto lähetyspäivistä löytyy Elonetistä, https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_113528.
Lisäksi on 06.12.1997 esitetty Rauni Mollbergin ohjaama Tuntematon sotilas, https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_110974.
Fanny on englantilainen muunnos nimestä Fransiska, joka puolestaan on Frans-nimen (Franciscus) sisarnimi tai muunnos nimestä Stefania. Suomessa Fanny kuuluu topeliaaninisiin nimiin, jotka tulivat muotiin 1800-luvun puolivälissä. Fanny-nimi tuli uudelleen muotiin 2000-luvun vaihteessa. Suomenkielisiä kansan vanhastaan käyttämiä muotoja ovat Fanni, Vanni, Fanny, Vannu, Fannu, Fanne ja Vanssi. Fannyn nimipäivä on 2.3.
Frida on pohjoismainen nimi, joka tarkoittaa kaunis, ihana, ystävä, rakastettu. Se on almanakassa sijoitetu 29.12 Rauha-nimen rinnalle siksi, että saksassa Friede merkitsee rauhaa. Suomalaisia kansanomaisia muotoja ovat Riita, Riitta ja Riitu.
Casimir, vrt. Kasimir on muinaisslaavilainen nimi, joka tarkoittaa rauhantekijä,...
Sitaatti on Kiven Seitsemän veljeksen luvusta yksi. Aapo lausuu ”Talo ilman aitan polulla astelevata emäntää on niin kuin pilvinen päivä, ja sen perheenpöydän päässä istuu ikävyys kuin riutuva syksyilta. Mutta hyvä emäntä on talon kirkas aurinko, joka valaisee ja lämmittää.” Aapon puheenvuoro jatkuu vielä tästä ja kokonaisuudessaan se siis löytyy Seitsemän veljeksen ensimmäisestä luvusta.
Gustav Schmidtin käännöksenä Aapon sanat kuuluvat: ”Ein Hof, in dem keine Hausfrau auf dem Pfad nach dem Speicher schreitet, ist wie ein trüber Tag, und an seinem Familientisch sitzt obenan die Langeweile wie ein hinschwindender Herbstabend. Eine gute Hausfrau aber ist für den Hof eine lachende Sonne, die erleuchtet und wärmt”.
(lähteet: Kivi: Valitut...
