Ihan täsmällistä tilastoa äänikirjojen kappalemääristä kirjastoittain ei suoraan ole saatavilla, mutta suurimmat kokoelmat niitä varmastikin on kunkin kaupungin pääkirjastossa, siis Pasilassa, Sellossa ja Tikkurilassa. Jos siis tahdot löytää äänikirjat suoraan hyllystä, nämä ja muut suuret kirjastot ovat varmasti parhaita paikkoja niiden etsimiseen. Toisaalta näissä kirjastoissa myös kysyntä on kovaa, joten niissäkään ei välttämättä ole hyllyssä kovin suurta valikoimaa. Niinpä suosittelenkin, että otat käyttöösi koko pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteiset kokoelmat HelMet-verkkokirjaston avulla.
Äänikirjakokoelmia voit tutkia (halutessasi kirjastoittain) seuraavasti: Helmet-verkkokirjaston etusivulla www.helmet.fi näppäile hakukenttään...
Tässä joitakin viime vuosisadalla eläneiden, kristillisen elämänkatsomuksen omakseen kokeneiden, naisten elämäkertoja:
- Anderson, Marian (1957): Oi Herra, mikä aamu: omaelämäkerta
- Tuulio, Tyyni (1950): Ottilia Stenbäck ja hänen aatemaailmansa
- Ståhlberg, Ester (1949): Matilda Wreden testamentti
- Helakisa, Kaarina (1977): Saima Harmaja: legenda jo eläessään
- Laitinen, Kai(1989): Sylvi Kekkosen elämäkerta
- Waite, Helen (1963): Urheat ystävykset: Helen Kellerin ja Anne Sullivanin tarina
- Konttinen, Riitta (1946): Eva Cederström: taiteilijan henkilökuva
Uudempia elämäkertoja:
- Metsola, Tuulikki (1982): Surusta puhkesi kukka
- Priha, Päikki (1994): Silkkinen seppele: Hanna Loimaranta, tuntematon kirkkotekstiilien...
Niin kuin Mytologian sanakirjassa (WSOY, 2000) todetaan, kreikkalaisen mytologian Ekho-hahmo on "personoitu kaiku", eli nymfin nimi perustuu ekho-sanaan - ei päinvastoin. Kreikan kaikua merkitsevä "ekho" on johdettu yleisemmin ääntä merkitsevästä sanasta "ekhe".
Saint-John Persen suomennettuja runoja on mainitsemiesi antologioiden lisäksi julkaistu antologiassa Tulisen järjen aika ja Parnasso-lehdessä (vuonna 1960 numerossa 8 ja 1976 numerossa 4), mutta mistään näistä ei kysymääsi löytynyt. Osa runoista on tosin monisivuisia proosarunoja, joten on mahdollista että säe löytyy jostakin runosta, mutta ainakaan mikään runoista ei ala kysymälläsi säkeellä.
Kaikki kirjat ja Parnasso-lehti ovat Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa tai kirjavarastossa. Hyvä lähde käännösrunojen etsintään on Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta Linkki maailman runouteen:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Edustajat saavat palkkiota koko vuoden eli myös istuntotaukojen ajalta. Kyseessä on palkkio, ei palkka. Lisätietoja: Kansanedustajien palkkiot ja kulukorvaukset
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/palkkiot-ja-kulukorvaukset/…;
Eduskunnan kirjastossa on tehty Kansanedustajien palkkioiden kehitys -tietopaketti:
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhte…
Kirjastoilla ei ole julkaisutoimintaa. Sinun kannattaa tarjota runojasi kustantamoon. Kustantamoja löytyy Suomen kustannusyhdistyksen jäsenlistasta, Kirjastot.fi kustantajat-listasta ja Makupalat.fi:stä Kustantajat ja kirjakaupat.
Vaikka kysymys on sinänsä mielekäs, se on luonteeltaan niin monimutkainen ja laaja, ettei siihen vastaaminen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta ole mahdollista. Todennäköisesti ainoa tapa lähestyä näin monimutkaista asiaa on yrittää etsiä suhteellisen uutta kirjallisuutta ja artikkeleita. Suuremmilla kirjastojen musiikkiosastoilla voi tähän etsimiseen saada apua. Samassa yhteydessä kysyjä voisi täsmentää, mitä ajanjaksoa tai tyylikausia hän tarkoittaa ilmaisulla "Britannian nykymusiikki", joka ei ole niin yksiselitteinen käsite kuin voisi ehkä toivoa. Sekin pitäisi täsmentää, puhutaanko ns. taidemusiikista vai populaarimusiikista tai molemmista.
Heikki Poroila
Erikoistutkija Suomen ympäristökeskuksen Biodiversiteettiyksiköstä antoi tällaisen vastauksen:
Ensimmäisessä kuvassa on vaalea kääpä, mutta ilman näytettä sitä ei voi määrittää. Toisessa kuvassa (LautaSieniRuskeaP) on rivikääpä (Antrodia serialis), joka on luonnossa hyvin yleinen ja lahottaa kaatuneita kuusia. Se viihtyy myös lahoavissa laudoissa ja hirsissä. Usein se tekee kapean, yläpinnaltaan ruskean lakin kasvaessaan puun kyljessä tai esim. pölkyn päässä. Tässä lakkia ei ole koska on kasvanut laudan maata vasten olevalla pinnalla.
Laudat voi jättää lahoamaan. Niillä kasvavat käävät eivät tartu eläviin puihin, eivätkä kuivaan puuhun, esim. lauta- tai hirsiseinään. Maastoon jätettynä ne edistävät monimuotoisuutta ja palauttavat...
Helmetin aineistoista löysin kaksi kirjaa. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skemikaaliriskeist%C3%A4__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Kirjoista voi myös löytyä spraymaalien yms haittavaikutuksiin liittyvää tietoa ja ohjeita. Myös Tukesin sivuilta löytyy kattavasti tietoa. https://tukes.fi/kemikaalit/clp-luokitus-merkinnat-ja-pakkaaminen/luokitus/terveysvaarat. Sen tarkemmin en valitettavasti tietoa löytänyt, mutta toivon, että nämä auttaisivat eteenpäin.
Kirjastojen luettelointitiedoista ei selviä kirjan kovakantisuus, joten sitä kautta emme voi asiaa selvittää. Egmont Kustannuksen sivuilla kerrotaan, että ensimmäiset albumit ilmestyivät 1960-luvulla tosiaan kovakantisina, ja että 2010-luvulla ilmestyi taas uusia kovakantisia painoksia:
https://egmont.fi/2011/08/31/asterix-heraa-uuteen-eloon/
Kauppa.acv.fi-sivustolla on myynnissä mm. Asterix-sarjakuvakirjoja. Näistä kolmen kohdalla on maininta "1. painos, kovakantinen". Kirjat ovat Asterix gladiaattorina (1. p. 1969), Asterix ja Kleopatra (1. p. 1969) ja Asterix legioonalaisena (1. p. 1970). Ilmeisesti ainakin nämä kolme ovat ilmestyneet myös kovakantisina:
https://kauppa.acv.fi/index.php?route=product/category...
Helmi-naistenlehti näyttäisi olevan kirjan tarinaan keksitty. Finna-aineistohaku ei löydä Helmi-nimistä lehteä 1940-luvulta, eikä lähivuosikymmeniltäkään. Vuodesta 1991 on mielenterveysyhdistys Helmi ry julkaissut mielenterveysaiheisiin keskittyvää Helmi-lehteä.
https://www.finna.fi/
Kirjailija itse kertoo seuraavaa:
"Helmi ei ole todellinen lehti, mutta olen ottanut siihen elementtejä eri suomalaisista naistenlehdistä niin kuin Eevasta ja Hopeapeilistä. Naisilla oli iso rooli lehtien toimituskunnissa, ja niissä oli pidetty esillä työtä tekeviä, kaupunkilaisia naisia. Ei ole myöskään sattumaa että Helmi asettuu tarinassa Kotilieden vastakohdaksi, sillä Kotiliedellä oli iso rooli kotiäitikuvan ja -ihanteen...
Agenttilaki on Yhdysvaltojen FARA-laki (Foreign Agents Registration Act) eli laki ulkomaalaisista agenteista. Se on luotu alun perin vuonna 1938 Natsi-Saksan propagandan torjumiseksi. LisätietoaU.S. Department of Justice: https://www.justice.gov/nsd-faraForeign Agents Registration Act (FARA): An Overview: https://sgp.fas.org/crs/misc/IF10499.pdfWikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Foreign_Agents_Registration_Act
Hei,
VHS-kasetteja ja cd-levyjä on mahdollista siirtää muistitikulle pääkirjaston editointitilassa. Tila on tarkoitettu asiakkaiden omatoimiseen käyttöön. Tällä hetkellä tila ei ole käytössä koronarajoitusten takia. Rajoitukset ovat voimassa 30.4. saakka.
Tilaan tehdään varaus Varaamo-palvelussa
Kannattaa seurata kirjaston uutisointia koronarajoituksiin liittyen www.vanamokirjastot.fi
Kuntien jätemääriä on näkyvissä Ymparist.fi:n tutkimuksessa, https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Kotitalouksien_tuott…
Tilastokeskuksen jätetilastosta en löytänyt tilastoa paikkakunnittain, https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ymp__jate/?table…. Tilastokeskuksen tietopalvelusta saattaisi kuitenkin sellaisen saada, https://www.stat.fi/org/yhteystiedot/neuvonta_tietopalvelu.html.
Kuntaliiton sivuilta ei myöskään löytynyt tätä tietoa, mutta sieltä voisi myös kysyä, https://www.kuntaliitto.fi/yhdyskunnat-ja-ymparisto/tekniikka/jatehuolto.
Hyvä kirjallisuuslista aiheesta löytyy hakemalla www:stä Googlella sanoilla narratiivinen terapia. Yksi hakutuloksista on Oulun yliopiston psykologian opiskelijan Saara-Leena Syrjälän tutkielma Narratiivinen lähestymistapa elämän ja minuuden jäsentämisessä (http://wwwedu.oulu.fi/sampo/00-01/appro/narratiivi/tutkimus.html). Tutkielman seitsemäs luku käsittelee narratiivista terapiaa. Luvussa käsitellyt Ihanuksen, Arvilammen ja Katajaisen teokset löytyvät Lahden kaupunginkirjastosta. Ainakin Katajaisen artikkelissa, joka sisältyy Kunnon tarinoita -teokseen käsitellään toiminnan ja tietoisuuden maisemia.
Jos haluat vielä muuta suomenkielistä aineistoa narratiivisesta terapiasta voit hakea Lindasta eli yliopistokirjastojen yhteisluettelosta ja...
She walks in beauty on yksi niistä yhdeksästä Byronin Hebrew melodies -kokoelman kolmestakymmenestä runosta, jotka Valter Juva on tulkinnut suomeksi valikoimassa Sata runoa : valikoituja maailmankirjallisuudesta (WSOY, 1916). Siinä sen nimenä on Hän ihanana hiipii luo.
Virhelyönnit voivat tehdä rahoista merkittävästikin virheettömiä kappaleita arvokkaampia, mutta välttämättä näin ei kuitenkaan ole. Keräilyarvoa alentavasti virhelyönnit tuskin vaikuttavat muuten kuin siinä tapauksessa, että virheellisiä rahoja on lyöty enemmän kuin virheettömiä.Virhelyöntien vaikutus keräilyrahojen arvoon riippuu paljolti siitä, onko kyse toistuvasta vai yksittäisestä virheestä. Toistuvan virheen tapauksessa virheellisiä rahoja on voinut samassa erässä valmistua muutamista aina kymmeniin tuhansiin saakka ennen kuin virhe on havaittu ja korjattu. Tavallisuudesta poikkeaville rahoille löytyy tavallisesti arviohinta keräilijöille suunnatuista rahaluetteloista. Yksittäisistä virheistä puhuttaessa samanlaisina toistuvia...
Vanhojen rahojen arvon määrittämissä kolikon/setelin kunto on olennainen asia. Esimerkiksi 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tiettyjen yksittäisten markkojen arvo saattaa vaihdella kunnosta riippuen 1 euron ja 30 euron välillä. Kannattaa siis viedä markka numismaatikoiden tutkittavaksi. Numismaattiset yhdistykset tarjoavat maksuttomia arviointipalveluja; toisaalta myös rahaliikkeet ottavat mielellään vastaan arviointitehtäviä. Suomen Numismaattisen Yhdistyksen nettisivuilta löytyy yhteystietoja eri numismaattisiin yhdistyksiin.
"Suomen rahat arvohintoineen"-teoksesta ei löytynyt kyseisen vuoden markkaa. Aleksanteri III:n ajalta eli vuodelta 1893 peräisin olevan markan arvo on keskivertokunnossa noin 2 euroa. Nikolai II:n ajalta ensimmäinen...
