Ekologisen jalanjäljen käsite on kehitetty nimenomaisesti ihmisyksilöiden tai -yhteisöjen noudattamien elämäntyylien ekologisten seurausten havainnollistamiseksi. Niinpä eläinten ekologisen jalanjäljen mittaaminen on mielekästä oikeastaan vain ihmisen lemmikki- ja tuotantoeläimistä puhuttaessa. Ulkomaisten tutkimusten mukaan keskikokoisen koiran ylläpito aiheuttaa lähes kaksi kertaa katumaasturia suuremman ekologisen jalanjäljen. Luonnonmukaisesti elävät villieläimet eivät ole tässä mielessä merkittäviä maapallon resurssien kuluttajia.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Hanna Kokko, Ekologinen jalanjälki. - Teoksessa Suomen luontotieto. 1, A-Kar. Weilin+Göös, 2005
Brenda & Robert Vale, Time to eat the dog : the real guide to sustainable...
Hei,
Harry Potter ja kuoleman varjelukset on yksi kirja. Kirja on sitten jaettu kahteen osaan kun siitä on tehty elokuvia.
Alla linkki Helle-Finnaan mistä pääset tekemään varauksen kirjaan.
https://helle.finna.fi/Search/Results?lookfor=Harry+Potter+ja+kuoleman+varjelukset+&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
Tämä voisi olla Sofia Lundbergin Kuin höyhen tuulessa. Siinä kaksi naapurintyttöä ovat kuin sisarukset huolimatta perheiden aineellisista eroista. Lilly on köyhän yhdeksänlapsisen perheen keskimmäisiä, jonka äiti kuolee synnytykseen. Viola perhe on varakkaampi ja heillä on rahaa laittaa Viola oppikouluun. Tyttöjen keskinäinen, salainen päivä on Lillyn äidin kuolinpäivä, 12.8. Heillä on silloin tapana kerätä ruusunpunaisia kiviä rannalta.
Tyttöjen elämä erkaantuu jo murrosiässä, vaikka yritystä yhteydenpitoon onkin. Lillystä tulee laulaja, varsin kuuluisa, ja hän muuttaa Pariisiin. Viola avioituu Gunnarin kanssa ja jatkaa ravintolassa. Vaikka Lilly esiintyy Ruotsissakin, hän ei ota yhteyttä ystäväänsä.
Viisikymmentä vuotta...
Sanalla puti on useita merkityksiä. Yksi niistä on 'piiskuri, raipparangaistuksen toimeenpanija', ja putipaalu on johdettu tästä. Putipuhtaassa sana taas esiintyy merkityksessä 'kunnollinen, hyvä, kelpo'.putipuhdas - Suomen etymologinen sanakirja (kotus.fi) puti - Suomen etymologinen sanakirja (kotus.fi)
Ei pitäisi olla mitään yleistä syytä, ettei yleisluontoiseen kysymykseen annettua vastausta julkaista. Inhimillinen virhe on toki mahdollinen, mutta jos tällaisia tapauksia on ollut useampia, se ei kuulosta uskottavalta. Tällaisesta ongelmasta ei ole laajemmin kyselty, joten mistään yleisestä julkaisuongelmasta ei näyttäisi olevan kysymys. Jotkut kysymykset ovat kyllä niin yksityisluontoisia, että niitä ei julkaista verkkosivuilla, mutta niitä on suhteellisen vähän. Jos saan sähköpostiini jonkun esimerkin vastauksesta, joka ei ole mennyt julkiselle puolelle, voin pyytää toimitusta tutkimaan tarkemmin tapausta. Tarkoitushan on, että kysymykset ja vastaukset hyödyttävät kaikkia kiinnostuneita.
Heikki Poroila
"Hei Kollega kävi arkiston kortistojen äärellä ja löysi oheiset toisinnot:
Ensimmäisestä löytyi neljä toisintoa: ”Missä nauriit kasvaa puussa taikka maassa” Uskela, 1909. (Varsinais-Suomi) ”(Kaupunkilaisen hienostumista pilkataan:) Ei enää tiär mis nakrik kasva puus vai maas vai katotem pääl.” Yläne, 1914. (Varsinais-Suomi) ”Miss nakrit kasvaa puuss’ vai maass’ vai kattoten pääll’?” Kokkola (Hämeenlinnan alakansakouluseminaari), 1943. (Etelä-Pohjanmaa) ”Miss nauriit kasvaa puuss’ vai maass’ vai kattoiten pääll’ko?” Huittinen (Hämeenlinnan alakansakouluseminaari), 1944. (Satakunta)
Toisesta kaksi: ”Niin kauan kun me elämme täällä, pitää olla paita housujen päällä.” Laukaa, 1938 ”Nii kauvan kuin me eläm tääl pitäkää paita housujen pääl,...
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Tiedustelin hieman asiaa ja sain seuraavanlaisia vinkkejä.
Varkausmäki Könönpellossa on varmaan paras paikka kerätä marjoja ja sieniä.
Kämärin aluetta hieman epäilimme. Siellä on kyllä muuten mukava liikkua lähiluonnossa,
mm. mukavia luontoreittejä ja uimaranta sekä hienoja siltoja kosken yli.
Vattuvuori on myös yksi mahdollinen ulkoilualue lähellä kaupungin keskustaa, jossa on
myös metsää ja hyviä reittejä liikkujalle ja frisbeegolfratakin.
Myös Pieksämäen ja Jäppilän suuntaan mennessä, läheltä tietä, voi löytää marjapaikkoja,
näin täällä meillä arveltiin. Hyviä hetkiä luonnossa!
Yst. terv.
Virpi Naumanen
Donna Leonin teosta Give Unto Others (2022) ei ole vielä käännetty ruotsiksi. Teos on Guido Brunetti -sarjan 31. osa. Louise Bäckelin Förlag julkaisee seuravan ruotsinkielisen Brunetti -sarjan käännöksen keväällä 2025. Kyseessä on sarjan 24. osa nimeltä Kärlek som dödar (Falling in love, 2015). Bokförlaget Forum on julkaisut sarjan aikaisemmat 23 osaa ruotsiksi.
Voisiko kyseessä olla kirjailija Ninni Schulman? Hänen kirjassaan "Viimeiset leikit" on Ingrid Wolt-niminen vankilasta vapautunut entinen poliisi, joka muuttaa pienelle paikkakunnalle Taalainmaalle ja alkaa selvittää rikoksia.
Hei!
Eksakteja tietoja luetuimmista lastenkirjoista ei ole kovin helppo pääkaupunkiseudun lainausjärjestelmästä saada. Lukuihin vaikuttaa esim. se, kuinka monta kappaletta kutakin teosta meille on hankittu. Yritämme kuitenkin saada sinulle listan Vantaan suosituimmista lastenkirjoista. Lähetän ne sinulle
sähköpostina myöhemmin.
Noitakirjoista ja yliluonnollisia ilmiöitä käsittelevistä kirjoista tällä hetkellä suosituimpia, varatuimpia ja luultavasti lainatuimpiakin ovat Rowlingin Harry Potter -kirjat. Nuorimmat lukijat ovat kahdeksan-
vuotiaita ja mummofanejakin löytyy. Harryhan on noitien sukua. Muutenkin fantasiakirjat ovat nykyään erittäin suosittuja, niitä lukevat sekä tytöt että pojat. Fantasiakirjoista suosikkeja ovat Pottereiden...
Kössi Kenguru on väriltään vihreä. Pääkaupunkiseudun kirjastoista on saatavilla yksi Kössi-aiheinen video, "Kössi Kenguru satujen maassa". Videon saatavuuden voi tarkistaa Plussa-aineistohaulla osoitteesta http://www.lib.hel.fi -> kirjat ja muu aineisto.
Voisikohan olla kyseessä vuoden 1907 suuronnettomuus Oulunsalon Varjakassa, jolloin 20 naista hukkui. Purjevene oli Helmi-hinaajan perässä, kun hinausköysi tarttui mastoihin ja kaatoi purjeveneen.
Tapahtumasta tehty: Surulaulu tapaturmasta, joka tapahtui Warjakan retillä 18. pnä Lokakuuta 1907 ja jossa hukkui 20 henkeä löytyy digitoituna täältä: https://digi.kirjastot.fi/items/show/120916
Lisätietoa tapahtumasta löytyy seuraavista verkkoartikkeleista:
http://kirjastolinkit.ouka.fi/kaleva/loka05/3632132.xml
http://www.kaltio.fi/vanha-arkisto/news/25/40/Monien-tarinoiden-Varjakk…
https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/traaginen-hukkumisturma-ei-unohdu/40…
Kyseessä voisivat olla Bertil Almqvistin Barna Hedenhös-sarjan kirjat, jotka on suomennettu nimellä Musa Ja Muru. Sarjaa on suomennettu tosin vain kolme osaa:
Musa ja Muru Amerikassa
Musa ja Muru Egyptissä (suomennettu myös nimellä Muinosen perhe matkustaa Egyptiin)
Musa ja Muru Englannissa
Perheeseen kuuluvat isä Luukas, äiti Luuluu, lapset Musa ja Muru Murikka, koira Nuija sekä vielä kesy alkulehmä ja hevonen. Murikan perhe ei myöskään asu Kivikauden Amerikassa, vaan Ruotsissa. Amerikkaan murikan perhe matkustaa Esi-Tiki laivalla, ja tarinat tosiaan päättyvät usein sanoihin "Oma maa mansikka, muu maa mustikka".
Sata-kirjastoista Vampulan kirjastosta näkyy löytyvän Musa ja Muru Egyptissä. Muita osia löytynee antikvariaateista.
Kielenhuollon kirjoista ei selvinnyt onko ajatusviivan lukeminen viivaksi virheellistä. Sitä pitäisi kysyä Kielitoimistosta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=110 . Kielitoimiston sanakirjan mukaan pitkäjännitteinen on rinnakkainen ilmaisu pitkäjänteisen kanssa, joten molemmat ovat oikein.
Runo on julkaistu englanniksi Josef Timarin valokuvateoksessa Whispering Birches, joka sisältää Emily Jeremiahin ja Fleur Jeremiahin käännöksiä eri runoilijoiden tuotannosta.
Kirja kuuluu Pasilan kirjaston kokoelmiin: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2181963
Esimerkiksi IndieCo Ry on suomalainen riippumattomien levy- ja tuotantoyhtiöiden yhdistys ja heidän kotisivuiltaan löytyy jäsenlista jota voi tutkia. Ainakin Fullsteam, Soliti, Stupido Records ja Helmi Levyt ovat mielestäni tällä hetkellä aktiivisia, luultavasti muutkin listalla. Kannattaa kysyä vaikka suoraan heiltä tarkempaa tietoa.
Yhteystiedot: http://www.indieco.fi/yhteystiedot/
Kurjet muuttavat ja "vako viiltyy tyhjään" Helvi Juvosen runossa Puolipäivän aikaan, joka julkaistiin alun perin kokoelmassa Päivästä päivään (WSOY, 1954).
Guinnessin maailmanennätysten mukaan näytösajaja ja sijaisnäyttelijä Evel Knievelillä (USA, synt. Robert Craig Knievel) oli ollut 433 luunmurtumaa vuoden 1975 loppuun mennessä. Tämä tieto on siis yhden ihmisen koko elämänaikaisista luunmurtumista, ei kerralla olevista.
https://www.guinnessworldrecords.com/world-records/most-broken-bones-in-a-lifetime/
