Potentiaalin tunnus -ne liitetään kaksivartaloisten verbien konsonanttivartaloon, joka verbillä tehdä on teh-. Oikea muoto on siis tehnemme.
Tehdä-verbi (samoin kuin nähdä-verbi) on poikkeuksellinen siinä mielessä, että sen -ke-loppuisen vokaalivartalon k muuttuu konsonanttivartalossa -h:ksi.
Verbien taivutusmuotoja voi helposti tarkistaa esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjasta, joka on käytettävissä myös sähköisenä osoitteessa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=73
https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu214.htm#Konsonanttivartalo
https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu242.htm
Ennen poliittista uraansa Erkki Tuomioja nautti hetkellisestä maineesta ja kunniasta vuonna 1963, jolloin voitti suositun TV-visailuohjelman Tupla tai kuitti. HS/Archive.org: https://web.archive.org/web/20070930061016/http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Oikea+vastaus+Erkki+Tuomioja/1135223674965
Poliittisena hahmona Tuomioja nousi julkisuuteen viimeistään vuonna 1968, jolloin hänet valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon. Tuohon aikaan hän myös työskenteli televisiotoimittajana, ja oli täten luultavasti melko tunnettu ympäri Suomea.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Erkki_Tuomioja#Poliittinen_ura
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/357.aspx
Opinnäytejärjestelmien vertaaminen ja tutkintojen suomentaminen on aina vähän ongelmallista, koska järjestelmät poikkeavat toisistaan. Parhaiten pulmasta selvinnee puhumalla vastaavuuksista: esimerkiksi a-level -tutkinnot vastaavat ylioppilastutkintoa, ja USA:ssa näitä vastaa high school diploma.
Sinun tapauksessasi dissertation olisi ehkä "tieteellinen opinnäyte, joka vastaa gradua/väitöskirjaa" työn laajuudesta riippuen.
Teoriassa varmaan voisi, mutta se ei varmaan halua puuttua asiaan hätiköiden. Tapauksen pitäisi olla kansallisesti merkittävä sekä alioikeuksien pitäisi olla päätösissään erimielisiä. Presidentinvaalien tulos on kyllä kansallisesti merkittävä, mutta tuomioistuimet ovat olleet tähän asti hyvinkin yksimielisiä hylätessään vaalivilppivalitukset.Korkeimman oikeuden jutturuuhka on melkoinen. Yhdysvaltain korkeimman oikeuden sivuilla todetaan (google-kääntäjän mukaan) näin:"Osapuolten, jotka eivät ole tyytyväisiä alemman oikeusasteen päätökseen, on haettava Yhdysvaltain korkeinta oikeutta heidän tapauksensa käsittelystä. Ensisijainen tapa hakea muutosta tuomioistuimelta on pyytää sitä myöntämään Certiorari-kirje. Tämä on pyyntö, jonka...
Tilastokeskuksen verkkosivuilla on rahanarvonmuunnin vuosille 1860-2021. Kuluvaa vuotta ei ole vielä laskurissa, koska koko vuoden tiedot tiedetään vasta vuoden päätyttyä. https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Eri lähteet esittävät hyvin samankaltaisen listan rautatiettömistä maista sekä huomioita tilanteen muutoksista. Joissakin maissa on aiemmin ollut rautatieverkko, toisissa on suunnitelmia sellaisen rakentamiseksi.
https://www.worldatlas.com/articles/countries-without-a-railway-network…
https://www.telegraph.co.uk/travel/lists/countries-with-no-railways-air…
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_rail_transport_netwo…
Kaikki luetellut maat eivät ole itsenäisiä - esim. Macao. Vertailuksi voikin ottaa Wikipedian luettelon itsenäisistä maista:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_sovereign_states
Turun kansakoulujen kesäsiirtolatoiminnasta löytyy tietoja ainakin muutamasta teoksesta. Kimmo Ikosen kirjoittamassa kirjassa, ”Turun koulut aikansa ilmiönä: 140 vuotta yleissivistävää opetusta (1872-2012)”, on luku ”Itsenäisen Suomen alkutaival”, jossa kerrotaan jonkin verran kesäsiirtolatoiminnasta.
Perusteellisempia tietoja löytyy kirjasta ”Turun kaupungin kansakoulut 1913-1923: kertomus lukuvuodelta”, johon on koottu kyseisten lukuvuosien vuosikertomukset. Vaikuttaisi siltä, että kesällä 1919 oppilaita ei lähetetty Ruissaloon vaan Paraisille, Nauvoon ja Taivassaloon. Lukuvuoden 1918-1919 vuosikertomuksessa nimittäin todetaan, että ”[t]änä vuonna ei voittamattomien esteiden tähden onnistuttu järjestämään kuin 3 siirtolaa”, s. 34....
FinEd.fi listaa suomalaisten yliopistojen väitöskirjoja vuosittain. Fined.fi
Koska haku sieltä on hieman hankala, kokeilin myös Helda-hakua. Se hakee Helsingin yliopiston väitöskirja-aineistoja. Asiasanoiksi pistin asiakasläht* työyht*. Haku löysi 24 tuoreehkoa väitöstä esim.
Kohtaavatko työntekijöiden ja lähiesimiesten näkemykset hyvästä työntekijästä? Ruokolainen, Mervi; Ylinen, Tyyne; Ruotsalainen, Maarit (Tampereen yliopisto, 2018),
Palveluohjaus aikuissosiaalityössä : Työntekijän näkökulma sosiaalitoimen uudistumiseen Pääkkönen, Arja (Helsingin yliopisto; University of Helsinki; Helsingfors universitet, 2018)
ja Itsearviointi reflektiivisenä rakenteena : Kuvastin-menetelmän...
Majavan maha ja elimistö ei pysty sulattamaan kasvien ja puiden selluloosaa. Sillä on umpisuolessaan bakteereita ja alkueläimiä, jotka hajottavat sen syömää ruokaa. Eliöt muuttavat typpiyhdisteet valkuaisaineiksi ja tuottavat majavan elimistöön myös vitamiineja. Majavat syövät myös omia ulosteitaan, jolloin ne saavat pieneliöiden arvokkaat tuotokset talteen:
http://www.kalassa.net/kalapedia/index.php/Euroopanmajava
Helmet-kirjastossa varauksen tai lainan uusimisen voi tehdä joko paikan päällä kirjastossa, netin kautta Helmet-verkkosivuilla tai puhelimitse. Puhelimitse asioidessa on hyvä olla kirjastokortin numero valmiiksi lähettyvillä, sitä tarvitaan. Helmet-kirjastojen puhelinnumerot ovat Helmet-verkkosivuilla.
Lainat voi uusia viisi kertaa ellei niihin ole varauksia. Bestsellereitä, Pokkarihylly-kirjoja ja esineitä ei voi uusia. Uusiminen ei onnistu myöskään silloin, jos maksamattomia maksuja on 30€ tai enemmän.
Helmet verkkosivut Helmet
Etsimäsi Seitsemän meren takana on Itä-Saksassa vuonna 1982 valmistunut Der Prinz hinter den sieben Meeren. Elokuva on esitetty TV2:ssa vuonna 1987.DEFA-Stiftung: Der Prinz hinter den sieben Meeren (lisätietoa ja traileri)
Kyseiset Einari Vuorelan runot on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Keväthartaus (1921). Toukokuun yö on kokoelmassa nimeltään Toukokuu.Voit lukea runo Gutenberg-projektiin digitoidusta Keväthartaus-kokoelmasta.https://www.gutenberg.org/cache/epub/75964/pg75964-images.html
Täydellistä vastausta kysymykseesi on vaikea antaa, koska mitään tilastotietoja ei ole mahdollista saada. Yleensä kirjastosta kysytään useimmin klassikkoja, joista tunnetuimpia ovat Grimmin veljesten sekä Perrault´n keräämät sadut sekä H.C. Andersenin sadut.
Näitä satuja on kyselty ahkerimmin meiltä Töölön kirjaston lasten osastolta:
Pieni merenneito/H.C. Andersen
Prinsessa Ruusunen (useita versioita, mm. Perrault´n)
Lumikki (Grimm)
Tuhkimo (Grimm)
Kultakutri ja kolme karhua (engl. kansansatu)
Dokumentin nimi on Battle for Rio eli Taistelu Riosta. Sen on ohjannut Gonzalo Arijon ja elokuva on julkaistu vuonna 2014. Dokumentti on esitetty Yle Areenassa ainakin kahdesti. Finna-tietokannasta löytyy lisätietoa: https://www.finna.fi/Record/helle.1563466?sid=4869639888
Liuskat ovat dvd-levyjen suojaamiseen tarkoitettuja magneettinauhoja. Niitä esiintyy pääsääntöisesti isojen kirjastojen kokoelmiin kuuluvissa levyissä. Listaa suojamattomista dvd-levyistä ei ole käytettävissä. Mikäli olet halukas saamaan jonkun tietyn kirjaston kokoelmassa olevan dvd-levyn, voit soittaa kirjastoon varmistaaksesi millainen dvd-levy on kyseessä. Kirjastojen yhteystiedot osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Nuikki on saanut jopa oman Wikipedia-sivun.
Siellä häntä luonnehditaan hulluksi tiedemieheksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Professori_Nuikki
Hullua tiedemiestä Wikipedia luonnehtii näin:"Hullu tiedemies on huippuälykäs, mutta hänellä on epämääräinen moraali ja psykopaattisia piirteitä." https://fi.wikipedia.org/wiki/Hullu_tiedemies
Psykopaattiset piirteet taas summataan: "... ominaisia piirteitä ovat pinnallinen viehätysvoima, itsekeskeisyys sekä myötäelämiskyvyn, syyllisyydentunnon ja pidäkkeiden puute. Psykopaatille tyypillisiä ovat julmuus, epäsosiaaliset teot, alkoholin ja huumeiden käyttö, vastuuttomuus ja moraalittomuus. Kokonaisväestöstä noin yksi prosentti voidaan kategorisoida psykopaateiksi...
Arvelet aivan oikein.Lehdet haluavat lukijoidensa tietoja mm. lukijoiden profiloimiseen, lehden käytön seurantaan ja tietysti myös mainontaan. Mainonta voi olla joko suoraan lukijalle suunnattua tai hänen lukemiensa sivujen mainosten kohdentamista.
Suomen tietotoimisto kertoo tietosuojasivuillaan tietojen käytöstä näin:"
STT-konserni: Voimme käsitellä käyttäjän henkilötietoja STT-konsernin sisällä. STT-konserniin kulloinkin kuuluvat yhtiöt ovat nähtävillä täällä.
Suostumus: Voimme luovuttaa käyttäjän tietoja kolmansille osapuolille, mikäli käyttäjä on antanut siihen suostumuksensa.
Journalismi: Voimme luovuttaa käyttäjän henkilötietoja, kuten henkilöstä otetun valokuvan, journalistisia, taiteellisia tai...
Ilmeisesti muistat kirjan nimen aivan oikein. William Goldmanin romaani Taikuri vaikuttaisi nimittäin sopivan näihin tuntomerkkeihin. Teos julkaistiin Otavan kustantamana vuonna 1977. Helmet-kirjastoista löytyy vielä pari lainattavaa kappaletta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au1333898e-f914-4320-8e4b-a…
Margot on helmeä tarkoittava nimen Margaret muunnos. Tähän kysymykseen on vastattu jo aiemmin kirjastot.fi -sivustolla ja alkuperäisen vastauksen pääset lukemaan oheisesta linkistä.
Lähde: Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus, 2007
Taru Mäkisen Ninna-sarjassa päähenkilö Ninnan paras ystävä on nimeltään Säde.
Ninna-kirjat:
Ninnan musta pilvi. 1982
Ninnan sininen kevät. 1983
Ninna ja kultainen nuoruus. 1983
