Kyseessä lienee muunnelma vanhasta germaanisesta nimestä Gottschalk (Godescalc), joka tarkoittaa "Jumalan palvelijaa". Latinankielinen muoto on Godeschalcus tai Godescalcus. Skandinavian kielissä nimi esiintyy yleensä muodossa Gottskalk tai Gotskalk ja se tunnetaan ainakin Ruotsista ja Norjasta sekä Islannista.
Muoto "Gotskalkki" lienee Suomessa syntynyt muunnos, samoin muoto "Gotshalkki". Ilman tarkempaa sukututkimusta on vaikea sanoa, onko nimi kantautunut Norjan vai Ruotsin puolelta. Nettihakujen mukaan nimeä on esiintynyt Karjalankannaksella sijaitsevassa Kuolemanjärven kunnassa 1800-luvulla.
Heikki Poroila
Runo löytyy teoksesta Viisi sarjaa nopeasti virtaavasta elämästä (Arthouse, 1987). Runolla ei ole nimeä, se on teoksen viidennen sarjan kahdeksas säkeistö.
Ahvenanmaan suomenkielisten murretta ei ole tutkittu. Varmaan se voi vaihdella puhujien edellisen kotipaikan mukaan. Suurin osa suomenkielisistä lienee muuttanut Ahvenanmaalle muualta suomesta.Visit åland sivustolla kerrotaan:"Monet ahvenanmaalaiset puhuvat tai ymmärtävät jonkin verran suomea, mutta eivät suinkaan kaikki. Sen sijaan englantia osaa lähes jokainen. Noin 90 % ahvenanmaalaisista puhuu äidinkielenään ruotsia, suomenkielisten osuus on vajaa 5 % ja muun kielisiä on yhteensä noin 5 %." Linkki sivustolle.Myöskään kotimaisten kielten keskuksen sivustoilta ei löydy mainintaa suomalaismurteista Ahvenanmaalla. Linkki sivulle.
Hietaniemen hautausmaan toimistosta kerrottiin, että kyseinen muistokumpu oli yhden kesän kausityöntekijöiden tekemä "pila/kuje". Seppovaaran kirjaansa kuvaamaa oravien hautakumpua ei enää ole hautausmaalla.
Tiedustelemasi Harry Potter osa 4 eli Harry Potter and the Goblet of Fire löytyy jo Helsingin kaupunginkirjastosta, mihin teosta on tilattu 22 kpl. Kirja oli 9.11.2000 hyllyssä esimerkiksi Pohjois-Haagan kirjaston lastenosastolla hyllyluokassa 4.4. Kun etsit tietoja Plussa-tietokannasta ja näet kirjan olevan jossakin kirjastossa hyllyssä, voit tilata sen soittamalla kyseiseen kirjastoon ja pyytää toimittamaan kirjan haluamaasi Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Tämä palvelu on sinulle maksutonta.
Kirjalija J.K.Rowlingin tarkoituksena on ollut kuvata kaikkia Harryn seitsemää kouluvuotta Tylypahkassa, ja hänellä on ollut valmiit suunnitelmat kaikkia osia varten alusta lähtien eli luvassa on kolme uutta kirjaa. Kirjoja on tulossa...
Aki Sirkesalon laulu Pikku ihminen löytyy nuottina kokoelmasta Ipanapa laulukirja (Paasilinna 2011). Tässä suora varaus/tilauslinkki: https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b2004001~S9*fin.
Heikki Poroila
Ihminen itkee erityisen paljon elämänsä ensimmäisten kuukausien aikana, mutta aikuiseen verrattuna lapsi itkee runsaasti tämän jälkeenkin. Keskeisenä psykologisena syynä tälle pidetään sitä, että lapsi ei ole vielä kykenevä käsittelemään tai kommunikoimaan kokemiansa epämiellyttäviä tuntemuksia muilla tavoilla. Monet tutkijat ovat myös argumentoineet, että lapsen itkulla on ollut keskeinen evolutiivinen tehtävä ihmislajin historiassa, sillä aikuisella näyttää olevan erityinen psykologinen herkkyys lapsen itkulle, mikä saa aikuisen keskittämään huomionsa itkevän lapsen hoivaamiseen.Lähteitä:Nieminen, Sanna (8.5.2024): Vauvan itkuisuus ja rauhoittelu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.terveyskirjasto.fi/osv00008Campbell, John (19...
Emmystä ei kovin paljon tietoa ole, vain joitakin otteita ja tunnelmia löytyy sieltä täältä eri lähteissä.Emmy Parviainen oli viettänyt varakkaan perheen lapsena huoletonta elämää Jyväskylässä. Siellä hän kävi tyttökoulun.Tyttökoulun käytyään hän tuli Helsinkiin jatkamaan opintojaan Ottilia Stenbäckin johtamassa Suomalaisessa Jatko-opistossa.Helsingissä Emmy asui Bulevardin varrella sijaitsevassa Ahlstubben pensionaatissa. Vappuna Emmy tapaa ylioppilaislaulajien joukossa olleen Arvidin ja he kihlautuvat ja menivät naimisiin vuonna 1884 Emmyn ollessa 19 vuotias. Arvidin isä ei ensin ollut mielissään pojan valittua morsiamekseen sekatavarakauppiaan tyttären, mutta pian Emmy hurmasi myös appiukon välittömällä olemuksellaan.Nuoripari matkusti...
Finna.fi -palvelun hakutoiminnolla voi hakea niin yleisten kirjastojen, korkeakoulukirjastojen kuin erikoiskirjastojenkin aineistoja. Valitsemalla hakuehdoksi portugalin kielen sekä aikakauslehdet, vaikuttaa siltä, että suomalaisiin kirjastoihin ei tilata portugalinkielisiä painettuja lehtiä. Hakutuloksista (linkki alla) nähdään, että kirjastoissa on tarjolla esimerkiksi suomalaista teollisuutta tai tiettyä tieteenalaa koskevia lehtiä, ei kuitenkaan aivan uusimpia sellaisia.https://finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc%2Cid+asc&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22por%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=aikakauslehti&type0%5B%5D=AllFieldsLastu-...
Talvisodan jälkeen ruskealalaiset evakuoitiin ensi vaiheessa Itä-Hämeen, Sysmän, Hartolan, Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan pitäjiin. Pika-asutuslain tultua voimaan kesäkuussa 1940 maataloussiirtoväen sijoituskunniksi määriteltiin Iisalmi ja sen maalaiskunta, Kiuruvesi, Vieremä ja Pielavesi.
Lähteitä:
Hasunen, Reijo. Yleistietoa Ruskealasta. Karjala-lehden n:o 15 liite 23, 1972.
Hietanen, Silvo. Siirtoväen pika-asutuslaki 1940: asutuspoliittinen tausta ja sisältö sekä toimeenpano. Hki: Suomen historiallinen seura, 1982.
Martha's Vineyardin saarella sijaitsi yksi Yhdysvaltojen ensimmäisistä tunnetuista kuurojen yhteisöistä ja siellä syntyi oma viittomakieli, jota käytti aikoinaan valtaosa saaren väestöstä. Saari on innoittanut monia yhdysvaltalaisia kauno- ja tietokirjailijoita.
https://www.mappit.net/bookmap/places/635/marthas-vineyard-ma-us/
Romaanikirjoilijoista todennäköisin olisi Philip R. Graig. Hän on kirjoittanut kokonaisen sarjan jännityskirjoja, jotka sijoittuvat Martha's Vineyardille. Sarjan ensimmäinen kirja, A Beautiful Place to Die, ilmestyi vuonna 1989 ja toinen, The Woman Who Walked into the Sea, vuonna 1991.
https://en.wikipedia.org/wiki/Philip_R._Craig
Kuuluisa Martha's Vineyardille sijoittuva...
Kyseessä ei ole William Shakespearen runo vaan katkelma Hamletin toisen näytöksen toisesta kohtauksesta. Lähettämäsi sitaatti on Matti Rossin suomennoksesta (2013, s. 107).Paavo Cajanderin suomennoksessa (1879) kyseinen kohta kuuluu näin:"Mikä mestariteos ihminen on! kuinka ylevä järjeltään! kuinka ääretön taidoltaan! kuinka elävä ja ihmeteltävä muodoltaan ja liikunnoiltaan! toimissaan kuinka enkelin näköinen! ajatuksissaan kuinka Jumalan kaltainen! maailman kaunistus! olentojen alkukuva! Ja kuitenkin, mitä on tuo tomun ydin? Miehet ei minua huvita, ei, eikä naiset liioin, vaikka hymynne näyttää, että sitä luulette."https://www.gutenberg.org/cache/epub/15632/pg15632-images.htmlMyös Yrjö Jylhä, Veijo Meri ja Eeva-Liisa Manner ja Lauri...
Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjastoista lainattua aineistoa voi palauttaa mihin tahansa HelMet-kirjaston toimipisteeseen riippumatta siitä, mistä aineistosta on kyse. Tämä koskee siis myös Kirjasto 10:n aineistoa.
Kaikkia vaikutteita ei toki haeta USA:sta - esimerkkinä vaikkapa nuorison viimeaikainen kiinnostus kaukoidän populaarikulttuuriin. On kuitenkin totta, että eurooppalaiset ovat ottaneet paljon vaikutteita Yhdysvalloista. Tosin myös amerikkalaiset ovat saaneet varsin paljon vaikutteita Euroopasta. Kiinnostava teos molemminpuolisesta vaikutteiden ottamisesta Yhdysvaltain ja Euroopan välillä on esimekiksi Richard Pells: Not like us - How Europeans have loved, hated, and transformed American culture since World War II (teoksessa käsitellään myös aikaa ennen toista maailmansotaa).
Valtioneuvoston kanslian yhteydessä 1998-2003 toimineen Suomen sotasurmat 1914-22 -projektin voisi ajatella edustavan virallisluonteista tietoa. Projektin julkaisuista FM Iiris Heinon Hinnalla hengen ja veren : suomalaisten vapaaehtoisten sotasurmat Virossa vuonna 1919 analysoi suomalaisten vapaaehtoisten kärsimiä tappioita. Teoksen mukaan varmuudella surmansa vapaaehtoisjoukosta sai 147 miestä.
Virossa menehtyneiden tietoja voi tarkastella myös Sotasurmasampo 1914-1922 -palvelussa.
Itäkeskuksen kirjastossa oli Helsingin kaupunginkirjaston tilastojen mukaan vuonna 2001 112099 kirjaa, muuta aineistoa kuten levyjä ja videoita oli 27918 kappaletta. Kuten arvaat, määrät vaihtelevat. Kirjoja sekä hankitaan että poistetaan koko ajan.
Kappalenumeroidusta painoksesta voidaan käyttää nimeä bibliofiilipainos.
Suomessa puhutaan tavallisesti vain numeroiduista kirjoista tai painoksista, koska tämä on yleensä oleellinen tunnusmerkki.
Joskus osa kirjan ensipainoksesta on numeroitu. Numeroitu kappale on arvokkaampi kuin numeroimaton ja alkupään numero arvokkaampi kuin loppupään. Tällöin bibliofiilipainoksen rinnalla on siis toinen, numeroimaton ja suurempi painos, joka on yleensä myös halvempi.
On myös mahdollista, että numeroitu ensipainos on teoksen ainoa painos.
Lähteet:
Kalevi Kuitunen: "Kirjatoukan tietolipas" (1994), s. 108-109.
http://www.mikawaltariseura.fi
