Myrskystä puhutaan ainakin Matteuksen evankeliumissa (Matt. 8:23-27), kun Jeesus tyynnyttää myrskyn. Voit hakea lisää sinua kiinnostavia kohtia Raamattu.fi-sivuston haun avulla: https://www.raamattu.fi/
Tässä tulee valikoima kirjoja joissa käsitellään kyseistä aikaa Suomen historiassa:
-Jussila, Osmo: Suomen poliittiinen historia (2006)
-Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia (2005)
-Laurla, Bror: Talvisodasta jatkosotaan ( 1986)
-Leiponen, kauko: Kansa talkoissa (1987)
-Häikiö, Martti: Historia ja väärät profeetat (2003)
-Paasivirta, Juhani: Suomi ja Eurooppa 1939-1956 (1992)
-Talvisodan pikkujättiläinen (1999)
Haluan korostaa että tämä on vain valikoima kirjoista jotka tällä hetkellä ovat paikalla Kirkkonummen kirjastossa. Ylläolevat, sekä joitakin muita ehkä vähemmän kiinnostavia, ovat varattuna teille kirjaston lainaustoimistossa.
Jos itse haluatte tarkistaa mitä löytyy esimerkiksi pääkaupunkiseudun laajemmasta...
Etsimäsi kirja taitaa olla Rakkaimmat eläinsatuni -niminen satukokoelma, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1992 ja sen jälkeen siitä on otettu uusintapainoksia. Kokoelman on toimittanut Lesley O'Mara ja sen ovat suomentaneet Raija Viitanen ja Tatu Pekkanen. Satukirjan julkaisi Kustannus-Mäkelä.
Rakkaimmat eläinsatuni on lainattavissa kirjastoverkkoalueesi kokoelmista. Linkistä pääset tarkastelemaan myös kokoelman sisältoä sekä näet kuvan kirjan kannesta.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.161391
http://lastenkirjainstituutti.fi/
Tiedot ovat koottavissa englanninkieliseltä sivustolta, jonka osoite on https://eurovision.tv/
Sieltä History by country -osiosta käyvät ilmi kilpailijamaiden ensimmäiset osallistumiskerrat. Kunkin maan viimeisimmät osallistumiset täytyy poimia History by year -osiosta.
Peter von Baghin ohjaama kolmiosainen dokumenttisarja "Mikko Niskanen - ohjaaja matkalla ihmiseksi" on esitetty Yleisradion kanavilla vuosina 2010 ja 2012.
Sarja on katsottavissa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Radio- ja tv-arkiston asiakaspisteillä, koronarajoitukset huomioiden.
Ihmisellä taitaa olla sisäsyntyinen tarve luokitella asioita ja ihmisiä ymmärtääkseen maailmaa. Kirjallisuutta on niin monenlaista ja niin paljon, että sitä on ollut ihan pakko jakaa kirjastossa eri luokkiin ja genreihin. Karkein jako on tietysti tietokirjallisuuteen ja kaunokirjallisuuteen. Kaunokirjallisuutta jaetaan kohderyhmän mukaan aikuisten, lasten ja nuorten kirjallisuuteen. Runot ja näytelmät ovat olleet olleet aina omissa hyllyissään. Kertomakirjallisuutta on jaettu vähitellen eri osiin eli genreihin. Eri kaupunkien kirjastoissa vähän eri tahtiin ja aina asiakkaiden toiveita kuunnellen. Monet asiakkaat haluavat lukea juuri tietyntyyppistä kaunokirjallisuutta, joten genrejaottelu helpottaa heitä.Jyväskylän kirjastojen...
Kirjastot eivät järjestä kieltenopetusta, mutta Helmet-kirjastojen e-kirjasto tarjoaa asiakkaiden käyttöön kielikursseja viidessä eri verkkopalvelussa. Espanjan alkeita on tällä hetkellä tarjolla kahdessa niistä, Promentor Web -kielikursseilla ja OverDrive-e-kirjastossa. Alla olevan linkin kautta löydät lisää tietoa verkkokielikursseista ja niiden käytöstä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Verkkokurssit/Kirjasto_tarjoaa_verkkokielikursseja_kay(135063)
Kannattaa muistaa, että kirjastot tarjoavat runsaasti itseopiskeluunkin soveltuvaa aineistoa perinteisten kirjojen ja äänitteiden muodossa. Tällaista aineistoa löydätte Helmet-haulla esimerkiksi hakusanoilla "kielikurssit espanjan kieli itseopiskelu".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Pellervon taloustutkimus PTT eli entinen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos on Pellervo-seuran (nykyisin Osuustoimintakeskus Pellervo) ja Maataloustuottajain Keskusliiton perustama laitos.
Pellervo-nimi tulee Sampsa Pellervoisesta, joka on kalevalaisessa runoudessa pellon haltija, sadon ja pellon suojelija. Pellervo nimi puolestaan juontuu pelto-sanasta.
https://www.ptt.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Osuustoimintakeskus_Pellervo
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/10/22/pellervo-seura-1939
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sampsa_Pellervoinen
Lunttasin asiaa Wikipediasta. Linkit Smurffit Wikipedia ja Smurfs WikiNat eli Natural Smurf on suomeksi LuontosmurffiColérigue on snappy smurfling tai Grouchy Smurf eli ärjysmurffi Molasson on Laiskasmurffi
Olisikohan kyseessä Matti Laineman ja Taisto Talasmaan teos Erätulilla Alaskassa vuodelta 1978? Ajankohta on hiukan myöhempi kuin muistamanne, mutta kuvaus kirjasta täsmää. Vaellus Alaskan halksi tehtiin 1.6. - 11.8.1976. Matkalle osallistui Laineman ja Talasmaan lisäksi kolmaskin, Tarmo-niminen mies, jonka sukunimi ei käy ilmi kirjan takakansitekstistä eikä kirjan sisältöä silmäillessä.
https://finna.fi
Lainema, Matti: Erätulilla Alaskassa (Otava, 1978)
Välitin kysymyksesi kirjastomme lastenosaston asiantuntevalle henkilökunnalle. He päätyivät perusteellisen pohdinnan jälkeen muutamaan ehdotukseen, joiden joukosta toivon mukaan löydätte sopivan lahjakirjan:
Airola, Sari: Lentävät syntymäpäivät minareettimaassa
Havukainen, Aino: Tatu ja Patu kirjat
Kirkkopelto, Katri: Molli
Korolainen, Tuula: Kissa Killin villi lelupäivä
Nopola, Tiina: Siiri ja heppa huoleton
Ruohonen, Laura: Yökyöpelit (runokirja)
Ruuska, Kerttu: Elsa ja Lauri juhlissa
Kirjastossa on kyllä muutamia Linnanmäen historiikkeja, mutta niistä ei valitettavasti löydy noin yksityiskohtaisia tietoja. Jos kuvien maalaajat tunnettaisiin nimeltä, heidät todennäköisesti olisi mainittu ainakin Eeva-Kaarina Holopaisen varsin laajassa teoksessa "Saisko lipun karuselliin : Linnanmäki 1950 - 1990", mutta siinäkin kerrotaan vain vuonna 1896 valmistuneesta saksalaisesta karusellista näin:
"Koristeellisen ja suurta taitoa tekijältään vaativan karusellin oli rakentanut saksalainen tivolimies."
Myöskään verkkolähteistä en onnistunut löytämään kaipaamiasi tietoja.
Sinun kannattanee kysellä asiaa suoraan Lasten päivän säätiöltä, vaikka epäilen, ettei tietoa välttämättä sieltäkään löydy. Tässä yhteystiedot:
https://www....
Huudahduksilla harvoin on mitään aivan yksiselitteistä merkitystä, vaan niiden sisältö on tilannekohtaista ja tulkittavissa kontekstistaan. Niin tässäkin tapauksessa. Herodeksen hoo vastaa varmaan parhaiten nykysuomen huudahdusta oi.
Tulostus on ollut pois käytöstä Vantaan kirjastojen asiakastulostusprosessista löytyneen tietosuojavaaran ja koronarajoitusten takia. Kirjasto etsii kaupungin tietohallinnon kanssa uutta ratkaisua tulostukseen, ja tulostusmahdollisuus on tulossa asiakkaiden käyttöön mahdollisimman pian.
Etsimäsi kirja on varmaankin Kerstin Thorvallin ja Monica Schultzin kuvakirja Muistatko Saaran (Mer om Sara, suom. Kaija Pakkanen, 1981).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
"Suorakaiteen muotoinen kuvakirja kertoo viisivuotiaasta Saarasta, joka asuu kaupungissa äidin kanssa ja käy päiväkodissa. Saaran isä on bussinkuljettaja ja asuu muualla uuden perheensä kanssa; äidilläkin on miesystävä. Kirjassa Saara saa uuden ystävän, Lotan, suuttuu päiväkodissa ja karkaa ja lähtee äidin kanssa lomalle lentokoneella. Loman jälkeen punaiset farkut aiheuttavat pahaa mieltä. - Värikkäät kuvat; sisänäkymä mm. linja-auto, lentokone, vaatekauppa; ulkonäkymä mm. aurinkoranta, kerrostalo. - Jatkoa kirjaan: Saara (1981)"...
"Nainen käyttää yleensä syvää surupukua kuukauden päivät. Sen jälkeen hän vaihtaa pitkän huntunsa suruharsoon ja käyttää sitä n. kolmen kuukauden ajan kevyempää surupukua, so. mustaa pukua ilman suruharsoa, jolloin jo voidaan käyttää vaaleita sukkia. Yleensä on sääntönä, ettei suruharson kanssa voi käyttää muuta kuin mustia sukkia ja kenkiä."Elmgren-Heinonen : Käytöksen kultainen kirja 3.p. Wsoy 1956 s. 223-237 Kuolemantapaus ja hautajaisetPuolison, lapsen, vanhempien tai appivanhempien kuoltua käytettiin ennen kokomustaa surupukua vuoden ajan, sisarten, veljien kälyjen tai lankojen kuoltua puoli vuotta tai vain lyhyen aikaa. Pitkää tiheää suruharsoa naiset käyttävät vain aivan läheisten omaisten kuoltua,...
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan kirjaa ei ole käännetty suomeksi. Salisachsin teoksista on suomennettu ainoastaan Ylpeät silmät (Gummerus 1964).
Jussi on saatu ruotsalaisperäisestä Jussesta, joka on taas nimen Johannes kutsumamuoto. Nimeä Johannes on Suomessa käytetty jo keskiajalla. Nimen merkitystä on kysytty aikaisemminkin tästä palvelusta. Vastaus on arkistossa
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=734c1112-8… .
Tässä on muutama linkki sivustoille, joilta pitäisi löytyä monenlaista tietoa asunto-osakeyhtiön osakkaalle.
http://www.taloyhtio.net/
Tietopaketti taloyhtiön asukkaalle, hallituksen jäsenelle ja isännöitsijälle. Portaalissa mm. lakitietoa ja kiinteistön kunnossapitoa. Sivuilta selviää isännöitsijän palkkiot, tilintarkastukset, turvallisuussuunnitelmat, peruskorjaukset ja verotusasiat.
https://pihaparlamentti.fi/
Pihaparlamentti on Isännöintiliiton julkaisema blogi, jossa pohditaan taloyhtiöiden laki- ja järjestysasioita. Blogissa on juttuja muun muassa yhtiökokouksista, vastikkeista, häiritsevästä elämästä, remonteista ja asunnon vuokraamisesta.
https://www.omataloyhtio.fi/
Tietoa yhtiökokouksen, hallituksen ja isännöitsijän toiminnasta,...
Kun johonkin kirjaan kiinnittyy varauksia, uusiminen keskeytyy siihen asti, kunnes kaikki varaajat ovat saaneet vuorollaan kirjan lainaksi. Käytännöllä pyritään kohtelemaan kirjaston asiakkaita tasapuolisesti eli kirjan jo haltuunsa saanut ei voi jatkaa laina-aikaa varaajien kustannuksella.
Lomailu mökillä ei ole perusteltu syy ohittaa varausjonoa. Kirjaston käyttösäännöt eivät tunne "käytännön syitä". Kysyjä ehkä viittaa sellaisiin harvinaisiin tilanteisiin, joissa lainaaja ylivoimaisen esteen takia ei voi palauttaa lainaansa ajoissa. Kirjastossa voidaan harkita esimerkiksi myöhästymismaksujen mitätöimistä, jos myöhästyminen ei johdu lainaajasta (esimerkiksi varkaustapaukset tulkitaan yleensä tällaisiksi). Laina-aikaa voidaan kirjaston...
