Vanhan kirjasuomen sanakirjan mukaan kukkaro esiintyy jo Mikael Agricolan teksteissä 1500-luvun puolivälissä. Se on voinut tarkoittaa kolehtihaavia tai laukkua, mutta ennen kaikkea pussia, erityisesti mutta ei yksinomaan rahapussia. Oletettavasti sanonnalla on tarkoitettu juuri nyöreillä suljettavaa nahkapussia. Tällaisia käytettiin yleisesti Euroopassa vielä 1600-luvulla.
Osanottoni.
Pyytämäsi valtakirjamallit suomeksi
http://www.tlhautauspalvelu.fi/File/Valtakirja.pdf?rnd=1364160851
http://testamenttiopas.com/mallit-ja-pohjat/perukirja-malli/
ja ruotsiksi
https://www.lerum.se/globalassets/documents/forvaltningssidorna/stod-och-omsorg/dodsboanmalan/fullmakt-att-foretrada-dodsbo.pdf
http://husjuristen.com/pdf/Fullmakt_Bouppteckning_Arvskifte.pdf
Laulu kolmesta hylkeenpyyntialuksesta löytyy Yrjö Jylhän suomentamana antologiasta "Hallitse, Britannia!" : englantilaista runoutta (WSOY, 1929). Kirjasta ilmestyi vuonna 2013 ntamon kustantama näköispainos.
Aiheesta on kysytty palvelussamme aiemminkin.
Venäjän ja valkovenäjän kielet kuuluvat itä-slaavilaisiin kieliin. Venäläiset ja valkovenäläiset ymmärtävät toisiaan melko vaivatta, samoin ukrainalaiset.
Vastaaja on viitannut Jaakko Anhavan teokseen Maailman kielet ja kielikunnat (s. 79).
https://www.kirjastot.fi/comment/66378?language_content_entity=fi
Työajan joustosta on puhuttu 1960-luvun lopulta lähtien, ja 1970-luvun alusta löytyy paljon keskustelua ja kokemuksia normaalityöajasta poikkeavista järjestelyistä. Esillä olivat porrastettu ja liukuva työaika, tiivistetty ja laajennettu työviikko, yksilöllinen työaika, joustava eläkeikä, opintovapaat ja sapattivapaa. Tällöin ideoitiin paitsi erilaisia päivittäisiä ja viikottaisia työaikamalleja myös elämänkaaren joustoa.
Liukuva työaika oli 1970-luvulla levinnein näistä uusista työaikaratkaisuista. Sen keksijänä pidetään tavallisesti Christel Kammerer -nimistä saksalaista liikkeenjohdon konsulttia, joka sai aikaan liukuvan työajan käyttöönoton Messerschmitt-Bolkow-Blohm-yhtiössä vuonna 1967. Tämän jälkeen liukuvan työajan käyttö levisi...
Pavarotti on varsin harvinainen sukunimi: se ei yllä Italiassa edes tuhannen yleisimmän listalle. Eräiden lähteiden mukaan Pavarotti-sukunimeä esiintyy lähinnä Pohjois-Italiassa, eniten Emilia-Romagnan maakunnassa. Kaikkiaan maassa lienee Pavarotti-nimisiä perheitä n. 150.
Lähteitä:
https://www.mappadeicognomi.it/classifica_cognomi.php
https://www.cognomix.it/mappe-dei-cognomi-italiani/PAVAROTTI
https://www.cognomix.it/origine-cognome/pavarotti.php
Yleisimmät sukunimet Italiassa
- järjestyksessä: https://cognome.eu/italia
- alueittain: https://viaggi.corriere.it/eventi/cards/cognomi-piu-diffusi-in-italia-e-meno-diffusi/
"Onni, – epäselvä haavekuva oli liukunut pakenevana ohi. Elämä oli hopeaisten kalojen pyydystämistä paljain käsin pettävästä vedestä. Kalat kimalsivat ja liukuivat pakoon tyhjien käsien välistä, saattoi tuntea vain liukkaitten suomujen kosketuksen ja hipaisun kaiken luistaessa pois."
Mika Waltari, Appelsiininsiemen (WSOY, 1931), s. 493
WHO:n julkaisema Global status report on alcohol and health 2018 kertoo alkoholinkäytöstä vertaillen maanosia, https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/274603/9789241565639-e…. Kaavioista näkyy esim. s. 42 missä päin maailmaa käytetään eniten alkoholia henkilöä kohden, Suomea tummempia alueita on siellä täällä, erityisesti Euroopassa. Rajua kausittaista juomista harrastetaan Suomea enemmän muiden muassa Venäjän alueella ja joillain seuduilla Afrikassa, s. 48. Esimerkiksi alkoholin aiheuttamien sydän- ja verisuonitautien aiheuttamien kuolemien kartalla tummimmat alueet ovat Suomesta itään s. 74. Sivun 353 appendixiin on koottu Euroopan maiden alkoholinkäytön lukuja, kokonaiskulutusta sekä erilaisten alkoholituotteiden käyttöä....
Kyseessä voisi olla Hjalmar Gullbergin runo Åt halvgudarna, jota ei ole suomennettu. Runo löytyy kokoelmasta nimeltä Dödsmask och lustgård (1952). Kyseisessä runokokoelmassa käsitellään muutenkin jumal- ja paratiisimyyttejä, joten mikäli tämä runo ei tunnu vastaavan muistikuviin, voi kokoelma olla tutustumisen arvoinen. Dödsmask och Lustgård löytyy teoksesta Dikter (1985), oheisesta linkistä voit tarkistaa teoksen saatavuuden Vaski-kirjastoissa: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.78408
Voisikohan kyseessä olla Stefan Mählqvistin Älä pelkää, isä (Gummerus, 1977)? Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta kertoo siitä näin: "Melkein kolmevuotias poika ei saa unta ennen kuin isä tulee viereen ja he lähtevät yhteiselle mielikuvitusmatkalle. - Kannen kuvassa sinipukuinen poika kolmen krokotiilin kanssa."
Voit vaihtaa kotikirjastosi kirjautumalla Helmetin Omiin tietoihin ja valitsemalla sen jälkeen painikkeen Muuta yhteystietoja. Tämän jälkeen aukeaa uusi ikkuna, josta löytyy kirjasto-valikko. Valitse siitä haluamasi kirjasto, ja valitse Jatka. Tämän jälkeen tietoihisi päivittyy uusi kotikirjasto. Jos uusi kirjasto ei heti näy, kannattaa omista tiedoista kirjautua ulos ja sen jälkeen uudelleen sisään, silloin tiedon pitäisi viimeistään päivittyä.
Jos kotikirjaston vaihtaminen ei onnistu Helmetissä, voit myös käydä asioimassa kirjaston palvelupisteessä, ja pyytää että henkilökunta päivittää uuden kotikirjaston asiakastietoihisi.
Juhannuksena aurinko laskee Jyväskylän korkeudella luoteeseen. Osoitteessa http://www.suncalc.net/#/63.2331,25.8906,1/2023.06.24/09:53 pystyy määrittämään sekä paikkakunnan että päivämäärän, joiden perusteella ohjelma laskee auringon nousu- ja laskuajat sekä ilmansuunnat pyydetyllä paikkakunnalla.
"Vetro sonoro" ilmaisee, että (juoma)lasit ovat kristallilasia.
Kristallilasi on jaoteltu luokkiin siinä käytetyn lasin ominaisuuksien mukaan (esim. metallioksidipitoisuus, tiheys). "Vetro sonoro" on italiankielinen nimitys yhdelle näistä luokista (ks. oheisen direktiivin liite 1).
eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:01969L0493-19860101&qid=1713947927833
Vuoden 1943 LTO:ssa koodi 10 b. on "nesteinen keuhkopussintulehdus (Pleuritis exsudativa), tapauksissa, joissa tauti on itsenäinen (idiopaattinen) eikä todettavasti esiinny muun sairauden lisätautina." Palveluskelpoisuusluokka A II:n merkitys tässä tapauksessa on "rauhan aikana yleensä 1 vuoden, sodan aikana 1/2 vuoden kuluttua tulehdusoireitten parannuttua. Yleinen tila ja ruumiinvoima hyvä." A II -luokkaan määrättiin yleensä tarkastettava, joka on taistelukelpoinen rintamaoloissa, mutta jonka palvelukelpoisuutta jokin vähäinen rakennevirhe, vika, vamma tai sairaus rajoittaa.
Suomeksi julkaistuissa Lassi ja Leevi -albumeissa kyseisen film noir -henkisen etsivän nimeä ei ole käännetty, vaan hän esiintyy nimellä Tracer Bullet. Kävin myös läpi Helsingin Sanomissa vuoden 2017 tokokuun ja lokakuun välillä julkaistut Lassi ja Leevi -stripit, mutta etsivähahmo ei esiintynyt niissä. Voit itsekin selata lehdessä julkaistuja strippejä, ne eivät ole maksumuurin takana.
Lähteet:
https://www.hs.fi/lassijaleevi/car-2000005444018.html
Bill Waterson: Lassi ja Leevi juhlakirja 4: 10-vuotisjuhlakirja (Semic, 1996)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1580045?lang=fin
Ahkerasti ajan lehdissä ilmoitelleen "T:ri Väntin" Turun kunnankirjurikurssin kesto on ilmoituksista päätellen ollut muutamia viikkoja: esimerkiksi vuoden 1938 jälkipuoliskolla uusia kursseja ilmoitettiin alkavaksi noin kuuden viikon välein (28.7., 12.9., 24.10. ja 5.12.). Väntti oli kurssin ainoa opettaja.
Pitkin 30-lukua lehdissä julkaistiin "tohtori Väntin" koulutusta kritisoivia ja sen tarkoituksen kyseenalaistavia kirjoituksia. Maalaiskuntien liiton näkemyksen mukaan "johtaja" Väntillä ei ollut pätevyyttä antaa kunnallisalan koulutusta. Liitto ilmoitti omana näkemyksenään, "etteivät Väntin kurssit vastaa sitä tarkoitusta, mihin niillä yritetään pyrkiä, eikä niin ollen voida myöskään Väntin kurssin käyneille myöntää minkäänlaista...
Hei,
Varkauden kirjastolla ei ole ollut ikävä kyllä enää vuosiin toimivia digitointilaitteita. Niitä löytyy kuitenkin naapurikunnista eli Leppävirran ja Joroisten
kirjastoilta. Joroisten kirjastolla laitetta voi käyttää kirjaston tiloissa. Leppävirran kirjaston digitointilaitetta voi käyttää kirjastolla tai sen saa lainaksi kirjastokortilla myös kotiin.
Kannattaa kysyä näistä kirjastoista. Leppävirran kirjaston asiakaspalvelu: 044 797 5572 ja 044 797 5571.
Ja Joroisten kirjaston asiakaspalvelu: 040 017 6166.
Ellen Svinhufvudin kakun lisäksi ei löytynyt suoraan presidenteille nimettyjä ruokia. Puhutaan kylläkin Marskin vorschmackista, presidentti Mannerheimin lempiruoasta.
Anna-Maija Tantun toimittamassa teoksessa "Makujen ja elämysten Kultaranta : sesongin herkkuja kesälinnan keittiöstä" kerrotaan yleisemmin Kultarannan ruokaperinteistä ja juhlamenuista eri presidenttien aikana. Edellä mainitun kakun lisäksi kirjassa on Urho Kekkosen kirjoittama graavilohen resepti.
Kirjan tiedot ja saatavuus Helmet-kirjastoissa:
http://www.helmet.fi/record=b1064708~S9*fin
Vaunut.org-sivustolle skannatussa aikataulussa matka-aika Helsingistä Keravalle on ollut 30-48 minuuttia vuonna 1939.
Sivuston keskustelupalstan junaharrastajat osaisivat varmasti kertoa aiheesta lisää. Toinen mainio tietolähde olisi arvatenkin Suomen rautatiemuseo.
