Siteeraan vastauksessani mainiota teosta nimeltä Mikkonen, Pirjo, Sukunimet. Uud. laitos. Helsinki 2000, s. 586 - 587.
"Sario kuuluu ns. otettuihin sukunimiin. 1894 vaihtui Sarioksi Lindroos Helsingiss, 1903 Gustafsson Naantalissa, 1905 Sihlman Tampereella, 1906 mm. Mickelsson Helsingissä, Lindroos Akaassa ja Ähtäriss, Helander Lokalahdella, 1909 Kontkanen Tohmajärvellä."
Sariola on Kalevalassa Pohjolan rinnakkaisnimi. Sariola on myös paikannimenä Jurvassa ja Nurmeksessa.
Voikukkien perusteella tekisi mieleni ehdottaa Jevgeni Jevtušenkoa, joka 60-luvun alussa runoili voikukkahöytyvien lailla lentävistä aatteista. Vuonna 1963 Neuvostoliittoinstituutin vuosikirjassa julkaistussa Beatnikien monologi -runossa "aatteet lensivät luotamme / kuin voikukan höyhenpallot" Erkki Peurasen suomentamana. Jevtušenko-suomennoskokoelmissa Olen vaiti ja huudan (Kirjayhtymä, 1963) ja Runoni (Kirjayhtymä, 1984) ilmestynyt Markku Lahtelan tulkinta samasta runosta (Beatnikien yksinpuhelu) korvaa höyhenpallot siemenillä: "kuin voikukan siemenet aatteet ovat lentäneet".
Hellevi Salmisen nuorisoromaani Baby julkaistiin vuonna 1962. Kustantaja oli Otava. Olisikohan kyse tästä kirjasta?
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9b6c415f-1286-43ce-ace3-a…
Toinen etsimäsi kirja voisi olla Gilbert Jayn Nahkatakki (The Skinner), joka ilmestyi Juhana Perkin suomennoksena Otavalta vuonna 1961.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au11551648-d4d0-4d28-a076-f…
Teokset kuuluvat kirjastoverkkoalueesi kokoelmiin, joten voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
Helmetin italiankielisiä lastenkirjoja pääseet selaamaan tarkennetulla haulla. Aseta Hakusanaksi *, Aineistotyypiksi kirja, Kokoelmaksi lasten kokoelma ja Kieleksi italia. Saat tällaisen hakutuloksen. Tuloksia voi rajata lisää sivun vasemassa laidassa olevista suodattimista kuten Genre.
Torjumistahto löytyy ainakin teoksesta Hakkapeliitta : runo- ja kuvakirja suomalaisesta sotilaasta (Karisto, 1997). Leino kirjoitti runon Hakkapeliitta-lehteä varten 18.12.1925. Alla linkki Kansalliskirjaston digitoimaan Hakkapeliitan numeroon 1/1926, jossa runo alkuaan julkaistiin. Julkaisussa ollut virheellinen päivämäärä 18.6.1925 oikaistiin lehden seuraavassa numerossa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1120966?page=17
Sukututkimukseen liittyviä lyhenteitä löytyy mm. seuraavista kirjoista:
- Karskela: Sukututkijan tietokirja
- Sampio: Opi tutkimaan sukusi
- Selvitä sukusi
- Sukututkijan sanat ja nimet
Oletan Parkkisen tarkoittavan, että Puotilan Leikkimäen alapuolella, maan alla, olisi työkone. Väite saattaa pitää paikkansa, mutta varmaa tietoa en löytänyt. Ajattelin, että asiaan voisi liittyä mahdollisesti Puotilan alla olevat metrotunnelit, minne olisi jäänyt hylätty työkone. Tarkistin Helsingin Sanomien arkistosta kaksi artikkelia koskien metrotunneleita (Helsinki löysi arkistojen kätköistä kartat 60-luvun huimista metrosuunnitelmista (1.5.2015) sekä Helsingin alla kummittelee neljä haamuasemaa – HS tutustui kummajaisiin (15.2.2015)), mutta kummassakaan ei ollut mainintaa Puotilan alla olevista tunneleista.
Ehkä joku lukijoista tietää vastauksen?
Hei
Tässä suora lainaus Fono.fi:n sivuston Esittely-välilehdeltä:
"Kun haluat kuunnella Fono.fi:stä löytämäsi kappaleen, voit joko:
kuunnella sen Spotifystä, jos kappaleen kohdalla on Spotify-logo
tarkistaa, onko äänitettä saatavilla kirjastosta tai
lähettää kappaleesta kuuntelijatoiveen Yleen https://palaute.yle.fi/ "
http://www.fono.fi/Esittely.aspx?
Avain-kustantamon julkaiseman Aikuisten jatko- ja sarjakirjat -teoksen mukaan Robinsonin Alan Banks -sarjaa on julkaistu seuraavassa järjestyksessä:Kuiva kuuma kesä, 2002Kylmääkin kylmempi, 2003Pinnalla ja kätkössä, 2006Suvi saapunut ei, 2007Savua ja tulta, 2009Outo juttu, 2011Paholaisen ystävä, 2013Pimeyden kaikki värit, 2014Paha poika, 2016Kohden pimeyttä, 2018Vallankumouksen lapset, 2019Maasta sinä olet tullut, 2021Viimeiset tahdit, 2021Maan poveen, 2021Varomaton rakkaus, 2023Lisäksi nyt vuonna 2024 on ilmestynyt teos Yli synkän virran. Ilmeisesti kuitenkin sarjan suomentaminen on aloitettu sarjan 10. osasta eli todellisuudessa Kuiva kuuma kesä ei ole sarjan avausosa. Kirjailijan englanninkielisestä Wikipedia-artikkelista löytyy selkeä...
Suomen perustuslaki kieltää syrjinnän sukupuolen perusteella.
Yleissopimuksessa, joka koskee työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvaa syrjintää, sanotaan: "Jokainen jäsenvaltio, johon nähden tämä yleissopimus on voimassa, sitoutuu kehittämään ja noudattamaan sellaista kansallista politiikkaa, jonka tarkoituksena on maan olosuhteisiin ja käytäntöön soveltuvin keinoin edistää yhtäläisten mahdollisuuksien suomista ja tasavertaista kohtelua työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä silmällä pitäen sitä, että kaikki syrjintä tässä suhteessa lopetetaan." http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1970/19700063/19700063_2
Helsingin Sanomien Annamari Sipilä kirjoittaa kolumnissaan, Suomen naisten...
On käännetty. Alkuosan nimi on Krovavyi zakat nad Rimon ja loppuosan Rab velikogo sultana. Molempia osia on saatavana pääkaupunkiseudun kirjastoista, esim. Leppävaarasta tai Pasilasta.
Porvoon kirjastosta löytyi tällaista tietoa:
Porvoon Ilola on ennen vuoden 1997 kuntaliitosta kuulunut Porvoon maalaiskunnan alueeseen. Erillistä historiikkia ei näyttäisi olevan. Kotiseutukokoelmasta löytyvät mm. seuraavat:
- Anders Allardt: ”Borgå sockens historia” (3-osainen, v. 1925-30). Pitäjänhistoriassa on muutamia kappaleita Ilolasta (esim. Illby gård, Säterierna och donationshemmanen i Illby)
- ”Hembygdsminnen” samlade av Borgå folkhögskola. Siinä on ihmisten muistelmia esim. kulttuurisista tavoista (Gamla julseder i Illby)
- ”20 år med Postbacken 1968-1988 – en berättelse om hur ungdomsförbund med sin verksamhet räddade ett hotat backstuguområde”
Lisäksi on muutamia muita muistelmateoksia sekä lehtiartikkeleita mm. alueen...
Valitettavasti Krzysztof Kieślowskin ohjaamasta televisiosarjasta Kymmenen käskyä (Dekalog, 1988) ei valitettavasti ole tehty tallennetta, jota olisi lainattavissa kirjastoista.
Useampaankin otteeseen Ylellä esitetystä sarjasta kannattaa esittää uusintatoive alla olevan linkin kautta.
https://palaute.yle.fi/
http://www.elonet.fi/fi
Kaivattu kirja on Marita Hauhian Se eka (Kirjayhtymä, 1989). Tarinan "onnettomuus mopon kanssa" ei tosin tapahdu kirjan toiselle päähenkilölle Timpalle, vaan tämän kaverille Sakulle, joka ottaa luvatta Timpan kevarin ja kuolee risteyskolarissa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au69971f2a-4da1-4838-ac30-0f4ca6c48f34
Etsimäsi kirja saattaisi olla Satu Hyttisen Haaveita ja haluja : selkokielisiä tarinoita seksuaalisuudesta (Kehitysvammaliitto, 2009). Kirjaan on koottu 30 lyhyttä tarinaa. Niissä kaikissa on jokin pohdiskelun aihe tai ongelma, jonka nuori ihminen voi kohdata. Kirjan tarkoituksena on auttaa keskustelemaan ihmissuhteisiin ja seksuaalisuuteen liittyvistä asioista.
Alun perin Wolfman-nimisenä julkaistua Ian Rankinin Rebus-sarjan kolmatta kirjaa Tooth & nail ei ole suomennettu. Ristinollan (Knots & crosses) ja Kuurupiilon (Hide & seek) jälkeen kolmantena Rebus-suomennoksena ilmestyi sarjan neljäs romaani, Strip Jack (Paljas poliitikko). Kysymyksen "ristiriita" syntyy siitä, että suomalaisen kustantajan kannalta Paljas poliitikko oli kolmas Rebus-dekkari, vaikka se sarjan alkuperäisen englanninkielisen julkaisujärjestyksen mukaan olikin jo neljäs.
Kajaanin pääkirjaston Caiania-kokoelmassa on joitain vanhoja Kajaanin Puhelinosuuskunnan luetteloita. Kannattaa tiedustella niitä sieltä: https://www.kajaani.fi/kulttuuri-ja-liikunta/kirjasto/kirjastojen-yhteystiedot/
Tulikivi esiintyy Raamatussa esimerkiksi Ilmestyskirjassa: "Ja perkele, heidän villitsijänsä, heitetään tuli- ja tulikivijärveen, jossa myös peto ja väärä profeetta ovat, ja heitä vaivataan yöt päivät, aina ja iankaikkisesti" (vuoden 1933 käännös, ilm 20:10). Tulikivi on kiinteää rikkiä, ja se tuottaa palaessaan myrkyllistä kaasua. Tulikiven polttamista käytettiin ennen vanhaan mm. koiden torjuntaan, ks. esim. Kotiliesi 1.5.1924, s. 16. Tulikivi on siis ollut tuttu tuholaistorjunnassa käytetty kemikaali, mutta sillä on myös vahvoja Raamattuun ja paholaiseen liittyviä konnotaatioita.
Asiaa voi tutkia esim. teoksista Suur-Jämsän historia 1-3. Ajallisesti paras lähde lienee Lahti, Markku: Vanhan Korpilahden historia: Korpilahden, Muuramen ja Säynätsalon yhteisaika emäseurakunnan synnystä 1861 kuntien itsenäistymiseen 1923. Sen mukaan (s. 200)erityisesti Korpilahdella metsä oli vahvaa ja uittovesistöjä runsaasti, sahateollisuus vapautui 1861, työvoimaa oli runsaasti saatavilla ja tukkien hinnat olivat alhaalla... Kirjassa on tarkka kuvaus Vanhan Korpilahden sahateollisuudesta. Kirja on Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa. Ehkäpä muitakin syitä nuorten miesten liikkeisiin löytyy näistä lähteistä...
