Itse asiassa aika monissa kirjastoissa myydään jo nyt poistokirjoja, ja joskus kirjastot saattavat myydä myös omia julkaisujaan. Siinä mielessä kirjojen myymistä jo tapahtuu.
Myös ulkopuoliset ovat myyneet ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa kirjoja tietyissä tilanteissa, joissa asiasta on erikseen sovittu. Esimerkiksi osassa Kallion Dekkarikirjastossa pidetyissä, Suomen dekkariseuran järjestämissä Dekkari-illoissa on saattanut olla myytävänä kirjaa, jota tapahtumassa käsitellään. Pasilan kirjastossa taas on järjestetty useammankin kirjan somalikirjamessut, joissa on ollut paljonkin myyntipöytiä. Toisaalta Vuotalossa, jossa Vuosaaren kirjasto sijaitsee, on kirjamyymälä, joskin se ei varsinaisen kirjaston ulkopuolella ja arvatenkin...
Turun Sanomien artikkeliin (19.12.2016) on haastateltu silliasioista tuotekehittäjä Timo Heleniusta, joka kertoo matjessillistä näin:
"Sana matjes (esim. hollanninkielen maatjeshaaring ja saksankielen sanasta madikeshering) tarkoittaa itse asiassa neitsytsilliä. Nimi viittaa siihen, että silli pyydetään aikaisin syksyllä. Meillä pohjolassa matjessillillä tarkoitetaan kuitenkin kypsyttämisen tapaa ja makumaailmaa."
https://www.ts.fi/ruoka/1283498888/Miksi+sillissa+on+niin+paljon+suolaa…
Ainakaan toistaiseksi ei tätä Quentin Blaken kuvittamana julkaistua ennenjulkaisematonta Potter-käsikirjoitusta ole saatavilla suomenkielisenä. Mahdollisista käännössuunnitelmista en tietoa löytänyt, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei se voisi jossain vaiheessa olla tulossa; täkäläisestä perspektiivistä uusi Beatrix Potter -kirja ei kuitenkaan ole aivan niin merkittävä tapaus kuin kotimaassaan, eikä sellainen välttämättä meillä ylitä kirjauutiskynnystä ennen kuin aiottu julkaisupäivä on selvillä.
Eino Pietolasta on niukasti saatavana tietoa painettuna.
Tässä muutamia lehtiartikkeleita::
AHVENAINEN, Ritva: Sinimustat 30-luvun Suomessa. Kaltio (1984) nro 1, s. 37-38
(Arvostelu Eino Pietolan teoksesta "Kytösavun aukeilla mailla)
TAIPALE, ilkka: Salatut sotavangit. Ydin (1987) nro 7-8 s. 45
(Arvostelu Eino Pietolan teoksesta "Sotavangit Suomessa 1941-1944)
HONKANEN, Anne: Eino Pietolan työhuoneessa sota on edelleen läsnä: 79-vuotiaan kirjailijan
tahtoa ei sairauskaan murra
Etelä-Suomen sanomat 25.7.1999
(kirjailijan haastattelu)
TALLIMÄKI, Jouko: Ei...
Kyseessä voisi olla Janoschin pikku karhusta ja pikku tiikeristä kertovat kirjat: Aarretta etsimässä, Oi ihana Panama, Postia tiikerille, Tule terveeksi, pikku tiikeri, Hyvää päivää, pikku possu ja Pikku tiikerin jymyjuhlat. Kirjat on julkaistu yhteisniteenä nimellä Suuri Panamakirja (WSOY, 2004). Janoschin kirjojen pohjalta on myös tehty 26-osainen animaatiosarja, joka on julkaistu dvd-tallenteina nimellä Janoschin tarinatuokio.
Janosch Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
Lisätietoa animaatiosta Eläköön kuvat! -blogissa: http://elakoonkuvat.blogspot.fi/2009/12/janoschin-tarinatuokio.html
Finlandia-palkinnot jakaa Suomen Kirjasäätiö. Heidän verkkosivuiltaan löydät luettelot kaikista voittajista ja ehdokkaista jokaisessa kolmessa kategoriassa sekä muutakin tietoa palkinnosta. Verkkosivun osoite on https://kirjasaatio.fi/
Robert Schumannin Genovevan kehtolaulun sanat löytyvät teoksista Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta (toimittanut Timo Leskelä, 2008), ja 107 kitaralaulua (toimittanut Aapeli Vuoristo, 1997).
Viola https://finna.fi
Kyseessä on Anton Tšehovin novelli Seireeni (Сирена, 1887).
Juhani Konkan suomennos novellista sisältyy kokoelmiin Valitut novellit 1 (1959) ja Hevosenkaltainen sukunimi ja muita novelleja (1985).
Novelli on suomennettu aiemmin nimellä Oikeudenistunnon jälkeen Keskisuomalainen-lehteen (25.9.1926), mutta tässä yhteydessä kääntäjästä tiedetään vain nimimerkki P. L.
https://finna.fi/Record/arto.017519720
https://www.unz.com/print/AmMercury-1947mar-00354/
https://www.tommisal.fi/tsehovteos.php?id=126
https://ru.wikisource.org/wiki/%D0%A1%D0%B8%D1%80%D0%B5%D0%BD%D0%B0_(%D…
Ainoa Suomesta löytämäni Ingeborgintie sijaitsee Helsingissä, Tapaninkylässä. Helsingin kadunnimien historiasta on tehty julkaisuja, jotka ovat saatavilla verkossa: https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunni…;
Julkaisussa 3 kerrotaan että Ingeborgintie olisi nimetty "Immolantien mukaan. Immolantie on saanut nimensä vanhasta talonnimestä Immus. Talonnimi Immus on tulkittu syntyneeksi Ingeborg -nimestä."
Mirkka Rekolan teosta Kohtaamispaikka vuosi (1977) ei ole käännetty kokonaisuudessaan ruotsiksi, mutta mainitsemasi runo löytyy Bo Carpelanin kääntämänä, Carpelanin kokoamasta runoantologiasta Modern finsk lyrik (1984, sivu 230).https://vaski.finna.fi/Record/vaski.76250?sid=5066479278
Aika on tosiaan suhteessa mm. liikkeeseen, eli mitä nopeammin avaruusalus liikkuu, sitä hitaammin aika kuluu. Tiedon saaminen (maahan?) voidaan laskea avaruusaluksen nopeudesta. Monesta näkökulmasta aikaa käsittelevä artikkeli löytyy Ylen sivuilta: https://yle.fi/aihe/a/20-302244 Aikaa, avaruutta ja aikamatkustamista käsitellään myös esim. seuraavissa teoksissa: Rovelli, Carlo: Ajan luonne (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2022)Hawking, Stephen: Ajan lyhyempi historia (WSOY, 2008)Al-Khalili, Jim: Mustia aukkoja, madonreikiä ja aikakoneita (Art House, 2001)Greene, Brian: Kosmoksen rakenne : avaruus, aika ja todellisuus (Terra Cognita, 2005)Valtaoja, Esko: Maailmankaikkeudesta (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2025)
Hei! Vastausta kysymykseen ei valitettavasti ole löytynyt. Kysyin asiaa kirjastolaisten valtakunnalliselta sähköpostilistalta, mutta kukaan listalla olijoista ei tunnistanut tekstiä. Palaan asiaan, jos saamme vastauksen selville myöhemmin. Tai ehkäpä joku tämän lukijoista tunnistaa tekstin.
Kainuun sanomien mikrofilmejä voi lukea Kajaanin kaupunginkirjaston pääkirjastossa. Niistä voi ottaa oheisella tulostimella kopioita. Kopioiden laatu vaihtelee ja voi vanhemmissa lehdissä olla melko huono. Kopioiden hinta on 30 senttiä/kappale.
Kyseessä on varmaankin Irja Askolan runo, joka alkaa rivillä Vaikeimpia ovat perjantait. Runo sisältyy Irja Askolan ja Anja Porion yhteisteokseen Mikä nainen (1985, useita painoksia, Kirjapaja, s. 104 -105).
https://finna.fi/
Etsitty kirja lienee Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au4d41493d-e3ca-4c00-bad6-7556e08cef14
Kirjaan perustuva fantasiamusikaali sai ensi-iltansa Tampereen Työväen Teatterissa joulukuussa 2015. Teatteri yritti saada kirjaa myytäväksi lippumyymäläänsä, mutta siitä oli painos loppu. Tämä inspiroi TTT:tä järjestämään kirjakeräyksen: jokainen Mestaritontun seikkailujen lahjoittaja sai vastalahjaksi lipun teatteriin. Lahjoituskirjat oli tarkoitus lahjoittaa "sopiviin kohteisiin, joissa ne pääsevät lasten luettavaksi". (Moro 19.11.2015)
Kysymyksen sitaatti ei ole runosta eikä se ilmeisesti ole Coleridgeakaan, vaikka se runoilijan nimeen on totuttu liittämäänkin. Quote Investigator -verkkosivun mukaan aforismi "Advice is like snow - the softer it falls, the longer it dwells upon, and the deeper it sinks into the mind" on todennäköisesti parafraasi 1700-luvulla eläneen brittiläisen pappismiehen Jeremiah Seedin saarnatekstistä: "We must consult the gentlest Manner and softest Seasons of Address: Our Advice must not fall, like a violent Storm, bearing down and making that to droop, which it was meant to cherish and refresh: It must descend, as the Dew upon the tender Herb; or like melting Flakes of Snow; the softer it falls, the longer it dwells upon, and...
Goodreads.com-sivuston mukaan kyseessä on George R. R. Martinin kirjoittama lause, jonka lausuu hahmo Tyrion Lannister Tulen ja jään laulu -kirjasarjassa. Kirjasarjan on suomentanut Satu Hlinovsky. Kollegani muisti, että lause saattaisi esiintyä ensimmäisessä osassa Miekkamyrsky. Kirjan voit lainata Helmet-kirjastosta.Kirjasarjaan perustuva televisiosarja Game of thrones puolestaan on esitetty suomeksi tekstitettynä. Hypable-sivuston mukaan sama asia on muotoiltu tv-sarjassa (S01E01, Winter is Coming) näin: “Let me give you some advice, bastard. Never forget what you are. The rest of the world will not. Wear it like armor, and it can never be used to hurt you.”Lähteet:Goodreads.com. https://www.goodreads.com/quotes/tag/tyrion-...
Kysymyksessä siteeratun tekstin laatija on Aaro Löf, "henkisen valmennuksen pioneeri ja @hidasta elämää -sivuston kirjoittaja". Vuonna 2019 Löfiltä ilmestyi itsensä löytämistä käsittelevä kirja Rohkea elämä : 7 askelta todelliseen muutokseen.
https://hidastaelamaa.fi/2015/10/enta-jos-antaisit-itsesi-olla/#47737fa3
