Sanan "aurinko" etymologia on edelleen selvittämättä. Vuonna 2010 Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoi sanan alkuperästä näin: "Aurinko-sanan ikä ja alkuperä ovat toistaiseksi hämärän peitossa. Lähisukukielistä ei ole voitu osoittaa etymologisia vastineita lainkaan. Toisaalta on voitu osoittaa, että auringolla on suomensukuisissa kielissä ollut muita vanhoja nimityksiä, esim. päivä ja kåjå, jonka johdoksiksi on selitetty suomen kajastaa ja kajo. Tältä kannalta arvioiden aurinko voisi olla nuori, mahdollisesti lainaperäinen sana. Kaikin puolin uskottavaa ja moitteetonta lainaetymologiaa ei kuitenkaan ole esitetty, vaikka sanaa joskus onkin arveltu balttilaisperäiseksi. Vertailukohdaksi on mainittu liettuan ausra 'aamurusko', josta...
Ilmeisesti kyseessä on Michał Kleofas Ogińskin (1765–1833) säveltämä poloneesi. Suomessa teos tunnetaan nimellä Jäähyväiset isänmaalle.
Musiikin tv-sarjaan on säveltänyt Joel Mäkinen. Tunnuskappaleen nimeä ei ole mainittu ohjelman lopputeksteissä.
Sekä haveri että haaveri pohjautuvat ruotsin sanaan haveri. Alunperin myös haaksirikkoa ja merellä tapahtunutta onnettomuutta nimitettiin haaveriksi (suomen kirjakielessä sana on ensi kertaa mainittu Albin Stjerncreutzin vuonna 1863 ilmestyneessä merisanakirjassa), mutta sanan alettua merkitä pikku onnettomuutta tai vahinkoa yleisemminkin on siirrytty käyttämään muotoa haveri.
Haveri-sana juontuu alasaksan ja ranskan kautta italian sanaan avaria, joka tarkoitti merimatkasta koituvia kaikenlaisia lisäkustannuksia, myöhemmin etenkin merillä tapahtuneesta onnettomuudesta aiheutuneita kuluja. Tämän sanan on selitetty perustuvan arabian vahinkoja merkitsevään sanaan 'awār'. 'Awārīja' tarkoitti vahingoittunutta omaisuutta.
Haverin alussa oleva h...
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirjan mukaan sanonta "pitää jöötä" merkitsee pitää järjestystä tai pitää kuria. Sanonnassa esiintyvä sana "jö" tulee ruotsin sanasta "gö", joka merkitsee mm. meteliä, huutoa, rähinää. Selitys on se, että kurinpito tapahtuu usein rähinän voimalla.
Tove Janssonin seuran sivuilla oli lista Janssonin tuotannosta, teoksia on suomennettu yleensä muutama vuosi alkuperäisteoksen ilmestymisen jälkeen. Muumikirjathan ovat itsenäisiä, ja ne voisi lukea alla olevassa (vanhimmasta alkaen) tai muussa järjestyksessä. Lisäksi on esim. Sami Malilan muumikirjoja, mutta olen jättänyt ne pois, koska ne eivät ole alkuperäisiä.
Muumit ja suuri tuhotulva
Muumipeikko ja pyrstötähti
Taikurin hattu
Muumipapan urotyöt
Kuinkas sitten kävikään?
Vaarallinen juhannus
Taikatalvi
Kuka lohduttaisi nyytiä?
Näkymätön lapsi
Muumipappa ja meri
Muumilaakson marraskuu
Vaarallinen matka
Outo vieras Muumitalossa
Hyvää muumisyksyä!
Lähteet:
http://www.tovejanssonseura.fi/etusivu/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Anu on lyhennelmä nimestä Anna. Anna on kreikkalainen muoto hebrealaisesta sanasta hannah, joka merkitsee armoa.
Neitsyt Marian äidin nimi oli Anna.
Anna on kristikunnan eniten käytettyjä nimiä ja siitä on kymmenittäin muunnoksia. Anu on nimen karjalainen muunnos.
Uskonnonhistoriassa Anu -nimellä on aivan toinen merkitys: Anu oli muinaisten babylonialaisten taivaan, myrskyjen ja aaltojen jumala.
Lähde:
Lempiäinen, Pentti
Suuri etunimikirja,WSOY 1999
1. Emme valitettavasti onnistuneet löytämään suomi-dari-sanakirjaa mistään Suomen kirjastosta. Todennäköistä siis on, että sellaista ei ole vielä tehtykään.
2. Välitimme kysymyksesi Helsingin yliopistolle, josta Petri Pohjanlehto,
Iranistiikan erikoistutkija, vastasi näin: "mainitsemasi kielet suhtautuvat toisiinsa hieman kuten suomenruotsi ja ruotsinruotsi: kirjoitettuna kielet näyttävät melko samalta, mutta ääntämyksessä on jonkin verran huomattaviakin eroja. Darinkielisellä henkilöllä ei ole suuria vaikeuksia ymmärtää farsinkielistä puhetta, samoin toisinpäin. Sen sijaan Afganistanissa darin ohella käytetty kieli, pashto, on aivan erillinen kielensä."
Marita on espanjalainen hellittelymuoto Mariasta, pikku Maria, mutta Marita on käytössä myös Italiassa. Myös Suomen ortodoksisessa kalenterissa Marita yhdistetään Mariaan. Länsi-Suomessa ja etenkin Pohjanmaalla Maritaa ja Marittaa pidetään Margaretan kutsumanimenä. Suomen almanakassa Maritan nimipäivää vietetään Marian kuolinpäivänä 15.8. Nimi on ollut erityisen suosittu 1940-1970 -luvuilla, mutta jo 1800-luvulla sitä on käytetty. Lokakuun lopussa 2006 Marita -nimisiä naisia oli Suomessa 28324.
Etunimistä löytyy tietoa monista lähdeteoksista. Tässä on käytetty seuraavia lähteitä: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999;Uusi suomalainen nimikirja, 1988; Vilkuna, Kustaa;toim. Pirjo Mikkonen: Etunimet, 2005. Väestökeskuksen www-sivulta...
Caritan aiempi kirjoitusasu oli Karita. Nimi ei ole ruotsalaista alkuperää vaan tulee latinan sanasta caritas = kunnioitus, rakkaus (muinaisranskan charité, engl. charity). Anglosaksisissa maissa nimeä on annettu sisaruksille: Faith, Hope, Charity eli usko, toivo ja rakkaus. Tanskan Karite on selitetty kreikkalaisen jumaltaruston sulottarien, khariittien pohjalta. Meidän Karita-nimellemme yleisin selitys on, että se olisi yhdistelmä Katariinasta ja Margareetasta. Katolisessa kirkossa on useita pyhimyksiä, joiden nimi on Caritas tai sen kreikkalainen vastine Agape.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Uusi suomalainen nimikirja, Otava
Suomennos löytyy "Iloisen laulajan kirjasta" (toimittanut Reino Hirviseppä). Kirjaan sisältyy laulu "Päivän sankari(-ttare-)lle". Laulu loppuu kertosäkeeseen joka on juuri "Ja må han leva...". Suomennos, jonka on tehnyt Palle, kuuluu "Ain' eläköön hän, ain' eläköön hän, ain' satavuotiaaksi hän eläköön, ain' eläköön hän, ain' eläköön hän, ain' satavuotiaaksi hän eläköön!"
"Iloisen laulajan kirjasta" on ilmestynyt neljä painosta välillä 1956 - 1975 niin että suomennos on levinnyt laajalle.
Kolmas osa The Perfect Hope on ilmestynyt vuonna 2012. Sarjaa Suomessa kustantavalta Gummerukselta kerrotaan, että käännös on luvassa alkuvuodesta 2014.
Paavo Cajanderin suomennos (ensimmäinen painos vuodelta 1897):
Miks sokeroitset tuota lukin jolkkaa,
Jok´on sun surmaseittiinsä jo saanut?
Hupakko! tappoveistäs itse hiot;
Mut kerran vierä kiroomaan mua kaipaat
Mujuista tuota kyssää, rupikonnaa.
Suomennos julkaistiin William Shakespearen Koottujen draamojen V osassa 1958; suomennos on muuttamaton - lukuun ottamatta sanaa tappoveitsi, joka on kirjoitettu isolla alkukirjaimella.
Matti Rossi suomennos (2004):
[Kuvakuningatar, vallan kuvitelma minun tuolillani,]
miksi sokeroit tuon myrkyn pullistaman lukin puheet,
olet joutunut sen verkkoon, ja sen myrkky tappaa;
hullu, hiot veistä joka surmaa sinut. Koittaa päivä,
jolloin huudat MargareetaA avuksesi kiroamaan
tuota kyssäselkää rupikonnaa....
Kirjan Nalle Puh rakentaa talon viidennessä luvussa Puh sanoo ensin, että "joskus lauluja ilmestyy päähän" ja sitten yhdeksännessä luvussa tulee kysymyksessä jäljitetty kohta, jossa hän täsmentää: "Mutta se ei ole Helppoa -- sillä Runous ja Hyrinät eivät ole Haettavissa, ne Ilmestyvät. Eikä siinä auta muu kuin mennä sellaiseen paikkaan mihin ne ilmestyvät."
Imponeerattu eli olla otettu -ilmaukset voisi lyhyesti kuvailla vaikkapa näin:
Olla mielissään, olla imarreltu, tehdä vaikutus.
Esimerkiksi ruotsin kielen verbi "imponera" merkitsee suomennettuna "tehdä voimakas vaikutus"
Topelius-sitaattihan tämä on ("Hejsan, ur vägen, ruskor och tallkottar!"). Suomenkielisessä muodossaan "Hei, pois tieltä, risut ja männynkävyt" se esiintyy jo Aatto Suppasen vuonna 1893 julkaistussa Lukemisia lapsille -suomennoksessa. Viljo Tarkiaisen ja Valter Juvan myöhempi tulkinta (1906) ei näiltä osin poikkea Suppasen näkemyksestä.
Mustialan maatalousoppilaitoksen oppilasuhreista ilmestyi aikanaan muistokirja
Mustialan muistoja Suomen vapaussodan ajoilta. - Mustialan toveriliitto, 1923.
Se luettelee kaikkiaan 41 v. 1918 eri tavoin surmansa saanutta Mustialan oppilasta.
Näistä 6 oli entistä oppilasta, eikä heitä ole otettu huomioon seuraavassa eli jäljelle jää 35.
Näistä 35:stä oli
Maamiesopiston 1. vuosikurssin opiskelijoita 15
Maamiesopiston 2. vuosikurssin opiskelijoita 15
Karjanhoitajakoulun opiskelijoita 5
Taisteluissa kaatuneita oli 2 (molemmat 2. vuosikurssilta)
Helmikuussa oli 12 saanut surmansa yrittäessään eri teitä siirtyä valkoisten puolelle
Lähinnä lienee nyt kysymys niistä jäljelle jääneistä 21:stä, jotka Tammelan punakaarti oli pidättänyt 19.4. ja jotka...
Tutkimani lähteet eivät valitettavasti tarjonneet selitystä suuttuneen mustaksi muuttumiselle. Pitäisin kuitenkin luultavana, että sanonta perustuu paljolti kielellisiin seikkoihin: yhtäältä loppusointuun (suutun/muutun), toisaalta alkusointuun (mustaksi muutun). Rasistinen se tuskin on; uskoisin, että musta tässä on tarkoitettu ymmärrettäväksi enemmän kuvaannollisessa kuin kirjaimellisessa merkityksessä ('synkkä, ankea, lohduton, toivoton, surullinen, murheellinen').
"Alakuloinen ihminen on apea, murheellinen, masentunut, tarmoton ja muodoltaankin musta", kirjoittaa Juha Kuisma kirjassaan Tupenrapinat : idomeja ajan uumenista (kursiivi lisätty). Suuttumista seuraava mustaksi muuttuminen lienee juuri tällaista "muodon mustumista...
Viktor Rydbergin Tonttu-runon on suomentanut Valter Juvan lisäksi Yrjö Jylhä.
Jylhän suomentamana Tonttu-runo löytyy esimerkiksi teoksesta
Runon pursi : maailmankirjallisuuden kertovaa runoutta.
3. painos. WSOY, 1980 (sivut 344-347).
Tämä teos löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista.
Jylhän suomentamana runo löytyy myös Urho Somerkiven kirjasta Neljäs lukukirja, jota on luettu kouluissa. Sitä ei löydy meidän kokoelmistamme mutta esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjastosta se löytyy.
