Hei!
Vastauksen alkuun on mainittava, että vastaajalla ei ole pätevyyttä vastata oikeustieteellisiin kysymyksiin, joten vastaus annetaan hyvin yleisellä tasolla, julkisiin lähdeaineistoihin viitaten.
Osakeyhtiölain 21.7.2006/624 kolmannen (3) luvun pykälässä 15 sanotaan osakasluettelosta seuraavasti:
"Osakasluettelo
Jos yhtiön osakkeita ei ole liitetty arvo-osuusjärjestelmään, hallituksen on pidettävä osakkeista ja niiden omistajista luetteloa (osakasluettelo), johon merkitään kunkin osakkeenomistajan nimi ja osoite sekä yksilöityjen osakkeiden tai osakekirjojen lukumäärä osakelajeittain ja osakkeiden antamispäivä. Osakasluetteloon on merkittävä myös muut erot osakkeiden tuottamissa oikeuksissa ja...
Ensimmäisessä epäselvässä siirrossa kyseessä voisi olla Linnoitustykistöpatteristo 5. Patteriston esikunta sijaitsi 13.7.1940 lähtien Joensuun Vainonniemessä. Patteriston linnakkeet olivat eri puolilla Pohjois-Karjalaa. Patteriston perustamista välirauhan aikana kuvataan muutamalla sivulla Teuvo Rönkkösen linnoitustykistöhistoriikissa:
Rönkkönen, T. (2006). Suomen linnoitustykistö 1940-1944. Sotamuseo.
Toisen epäselvän siirron lukisin "...kenttätykistökoulu ja varustustöitä 7kk".
Kysymyksessä tarkoitetaan varmaankin vuoden 2001 Syksyn sävel -kilpailussa kolmannelle tilalle sijoittunutta Saanan (oik. Sari Matala) itse säveltämää ja sanoittamaa iskelmäkappaletta "Muistatko".
Saanan CD-levystä "Elämä hymyilee" (2001) näyttää olevan useampaa versiota, joista joihinkin sisältyy myös tuo "Muistako" -kappale (Columbia (Sony) COL4960539). Lisätietoja esim: http://www.jvvv.net/cd/elama.html
Ainakin Seinäjoen ja Kuopion kaupunginkirjastoissa on tuota Muistatko -kappaleen sisältävää versiota "Elämä hymyilee" -CD:stä. Kyseisen CD:n voi tilata kaukolainaksi ko. kirjastoista.
Valitettavasti pääkaupunkiseudun (ja monien muidenkin) yleisten kirjastojen kokoelmissa näyttää olevan vain sitä versiota "Elämä hymyilee" -levystä,...
Alkuräjähdyksen tapahtumapaikkaa ei ole olemassa, koska sekä avaruus, materia että aika syntyivät siinä. Alkuräjähdyksessä ei siis ollut kyse tietyssä pisteessä tapahtuvasta räjähdyksestä, jonka jälkeen ainetta olisi sinkoutunut ympäriinsä avaruuteen, vaan siitä, että avaruus itse alkoi voimakkaasti laajentua. Kaikki nyt havaitsemamme paikat ovat siis olleet olemassa vasta sen jälkeen eli noin 13,7 miljardia vuotta. Samasta syystä ei voida myöskään kysyä, mitä oli aikana ennen alkuräjähdystä, sillä ennen sitä ei ollut olemassa aikaakaan.
Lähteet ja lisätietoja:
Enqvist, Kari: Tyhjästä syntynyt (WSOY 1994)
May, Brian: Bang! Maailmankaikkeuden historia (Ajatus 2007)
Singh, Simon: Big bang: maailmankaikkeuden synty (Tammi 2007)
Tietopalvelun vastaajalistalla kenellekään ei tullut mieleen teosta, joka täsmäisi täydellisesti kirjan kuvauksen kanssa. Kollega vinkkasi kuitenkin Daphne Du Maurierin Talo rannalla -teoksen (1970) sisältävän ainakin samankaltaisia elementtejä. Siinä päähenkilö tekee matkoja menneisyyteen entisen opiskelukaverinsa kehittämän aineen avulla.
Teoksesta lisää Kirjasampo-palvelussa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12571
Kilpailu- ja kuluttajaviraston vuonna 2015 julkaistun kyselytutkimuksen mukaan myymälän sijainti oli selvästi tärkein tekijä sekä pääasiallisen että täydentävän ostospaikan valinnassa. Sijainnin jälkeen myymälän valintaan vaikuttivat eniten omia tarpeita vastaava tuotevalikoima, myymälän tuttuus, varmuus tuotteiden saatavuudesta, korkealaatuiset tuotteet sekä myymälän siisteys ja viihtyisyys. Myös aukioloajat vaikuttivat valintaan.
Perusteet asioinnin keskittämiselle tiettyyn kaupparyhmään vaihtelivat jonkin verran. Kyselytulosten mukaan K-ryhmään keskittäville tärkeimpiä olivat tuotetarjoukset ja myymälän sopiva sijainti, ja he arvostivat kanta-asiakkaille kohdennettuja tuotetarjouksia ja mainontaa, mutta eivät niinkään rahallista...
Näyttää siltä, että ehkä lukuunottamatta kirjaa Helsingin seudun rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema, julk. Helsingin seutukaavaliitto 1986, Helsingistä ei nimenomaan huvilakirjaa ole tehty, kuten esim. Tampereelta, Turusta, Espoosta (Erkki Härö: Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema) ja Kauniaisista (Asuminen ennen ja nyt: Kauniaisten huvilakulttuuria).
Helsingissä on asiaa lähestyttävä kaupunginosittain, esim. Marjaniemen huvilayhdyskunta, kirj. Väinö E. Leino 1952; Lauttasaaren rakennettu ympäristö (julk. Lauttasaari-Seura 1983); Kulosaari - unelma paremmasta tulevaisuudesta, kirj. Laura Kolbe; Retki Vihermeilahdessa, kirj. Eeva Anero 1993; Elämää Vuosaaren Kallahdessa, kirj. Torolf Lassenius; Itä-Jollas : osayleiskaavan...
Internet-haun perusteella vaikuttaa siltä, että havaijinleike on suomalainen ilmiö. Muissakin maissa kyllä syödään Havaiji-nimisiä liharuokia, mutta ne eivät ilmeisesti kuitenkaan ole sama asia kuin Suomessa tunnettu havaijinleike.Kirjaston vanhoista keittokirjoista ei löytynyt mitään tietoa havaijinleikkeestä, muita leikkeitä kirjoissa kyllä esiintyy. Vanhoissa sanomalehdissä sana "havaijinleike" alkaa esiintyä noin 1970-luvulla.Havaijinleikkeellä lienee jonkinlainen yhteys Hawaii-pizzaan (kinkku-ananaspizza) ja Toast Hawaii -leipään, joissa molemmissa käytetään ananasta. Ananas ei ole alkuperäinen kasvilaji Havaijilla, mutta alueella oli paljon ananasviljelmiä 1900-luvun alussa.
Tampereen kaupungin ylläpitämän Muuttuva Tampere -instagramtilin päivityksen (13.2.2025) mukaan nykyisin Tampereen lyhin katu on Kalevassa sijaitseva 19-metrinen Ylämummo. Aiemmin titteliä hallussaan pitäneen Helenankujan pituus on noin 24 metriä.Lähde: Muuttuva Tampere, Instagram.
Aivan täysin näihin tuntumerkkeihin osuvia kirjoja ei löydetty. Seuraavia kirjoja ehdotettiin:
Tuomola, Johanna: Koeta kestää, Kati (Karisto, 1994)
Tiivistelmä: Kati oli innoissaan, kun Jukka kertoi ilmoittaneensa hänet kahden viikon valmennuskurssille, jota piti maineikas esteratsastaja Eero Juntunen. Täynnä iloista odotusta Kati saapui Ortesin kanssa Juntusen tilalle, joka osoittautui täydelliseksi pettymykseksi. Paikat olivat rempallaan, tallit hoitamattomat ja hevoset säälittävässä kunnossa.
Päähenkilö ei ole poika, mutta tallit ja hevoset ovat huonossa kunnossa.
Jorma Vainonen: Tallipoika (Tammi, 1978)
Poikapäähenkilö, mutta kertoo ravihevosista. Vanhempi teos.
Kirjoja on suomennettu 8 kappaletta. Englanniksi niitä on ilmestynyt yli 60. Gummerus ei suunnittele uusia suomennoksia Risingshadow-sivuston mukaan. Linkki sivustolle.Kirjat ovat: Alaston kuolema, Maineikas kuolema, Kuoleman ikuistama, Kuoleman hurmio, Kuoleman riitit, Kuoleman enkeli, Kuolema ovella ja Kuoleman salaliitto.
Kirjastot poistavat aineistoa silloin, kun
- se on kulunut korjauskelvottomaksi tai pahoin likaantunut
- se on sisällöltään vanhentunut
- se on jäänyt "seisomaan hyllyyn"
- kokoelmia kehitetään ja tuoreutetaan
Ennen kuin kirja poistetaan, arvioidaan kuitenkin varastointitarve. Kirjasto varastoi kaikkia kotimaista alkuperää olevia kirjoja 1-3 kpl ( ks. http://www.lib.hel.fi/virkku/varastointiperiaatteet.htm ). Kirjoja voidaan myös siirtää toimipisteestä toiseen.
Poistopäätös on aina tapauskohtainen, ja siinä on mukana arviointia monelta kannalta. Esimerkiksi arvokas klassikko pidetään kokoelmissa, vaikka se olisi likaantunutkin tai vaikka sitä lainattaisiin vähän.
Poistoja tehdään vain kirjaston omista periaatteista lähtien, eikä...
On yllättävän yleinen väärinkäsitys, että kaikista ja kaikesta löytyy tai täytyy löytyä kuvia ja tekstiä. Mitä uudemmasta ilmiöstä on kysymys, sitä todennäköisimmin kaikki kiinnostava aineisto on toistaiseksi julkisuudelta piilossa. Uudet kirjailijat, laulajat ja vastaavat ovat julkisuudelta piilossa kuten me kaikki olemme siihen asti, kun joku alkaa julkaista ko,. henkilöön tai ilmiöön liittyvää aineistoa. Joskus sen tekee artisti itse, joskus kustantaja tai levy-yhtiö, mutta olennaista on, etteivät kuvat ja tekstit ilmaannu tyhjästä. Kouluissa annetaan ilmeisesti jatkuvasti esitelmätehtäviä hyvin uusista asioista, ja silloin tilanne on kysymyksessä kuvatun kaltainen. Myöskään meillä kirjastoissa ei ole mitään taikakeinoja etsiä ja löytää...
Kirjassa Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Otava, 2000 uudistettu laitos) kerrotaan, että vanhoissa lähteissä esiintyy Naukkarisia erityisesti nykyisen Kerimäen alueella. 1560-luvun tuomiokirjoista löytyy muutamia mainintoja Juvalta ja Pellosniemeltä. Myös Parikkalasta, Uukuniemeltä ja Viipurin pitäjästä löytyy nimiä 1500-1600 -luvuilta, jotka viittaavat Naukkariseen. Siirtolaisina Naukkarisia on muuttanut varsinkin Sortavalasta. Kirjassa mainitaan Viljo Nissilän huomio vuodelta 1975, että Laatokan luoteisrannalla aiemmin hyvin tavalliseen sukunimeen sisältyy ri-loppuinen tekijänimi, joka tulee verbistä naukata. Varmaa tietoa nimen sisällöstä ei kuitenkaan ole.
Lisää mielenkiintoista tietoa nimestä löytyy Sukunimi-info -...
Elämä juoksuhaudoissa kappaleen on sanoittanut Usko Kemppi. Laulun tekstiä suojaa tekijänoikeus kunnes tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Tämän laulun tekijänoikeus on vielä voimassa, eli siihen tarvitaan lupa.
Alla lisää tietoa Teoston sivuilta:
https://www.teosto.fi/teosto/toiminta/tekijanoikeus
Ainakin yksi opinnäytetyö löytyy, jossa aihetta käsitellään: Pölyttäjähyönteiset osana kavillisuuden monimuotoisuutta: case Korkeasaaren eläintarha / Nora Ruuth (Hämeen ammattikorkeakoulu, 2019) Opinnäytetyö on myös verkossa luettavissa:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/190934/P%c3%b6lytt%c3%a4j%c3%a4hy%c3%b6nteiset%20osana%20kasvillisuuden%20monimuotoisuutta%20Case%20Korkeasaaren%20el%c3%a4intarha_NoraRuuth.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Usein kehystämöt tekevät entisöintiä. Kannattaa etsiä haulla maalauksen entisöinti, taulun entisöinti, maalauksen konservointi, taulun konservointi. Konservaattoriliiton konservaattoreita löytyy heidän sivuiltaan, https://www.konservaattoriliitto.fi/etsitko-konservaattoria/maalaustait…;
Etsin kirjallisuutta aiheesta, mutta en löytänyt oikein käytännön oppaita Helmetistä, Englanninkielinen Cleaning painted surfaces voisi olla käytännöllinen, mutta sitä ei löydy Helmetistä, vain AMK-kirjastoista ja Vaski-kirjastosta, josta sitä toki voi pyytää oman lähikirjaston kautta kaukolainaan, https://www.finna.fi/Record/3amk.104465
Finnasta löytyi listaa konservointikirjallisuudesta, mutta se vaikutti enemmänkin ammattikirjallisuudelta,...
Tietoa hallitusten kokoonpanoista löytyy täältä Valtioneuvoston sivulta:
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/v2
Tässä hallitukset, joissa ei ole ollut SDP ja Maalaisliitto/Keskusta mukana:
Ingman enemmistöhallitus 1918-19:
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/m1/3
Cajander virkamieshallitus 1922 :
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/m1/8
Cajander II virkamieshallitus 1924 :
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/m1/10
Mantere vähemmistöhallitus 1928-29 :
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-...
Suomen käsityön museosta saimme seuraavan vastauksen:
Normaalisti kirjaimet viittaavat ryijyn saajaan tai tekijään ja ovat henkilön nimikirjaimet. Viimeinen kirjain D tarkoittaa tavallisesti tytärtä (dotter). Eli Joku (E...) jonkun (C...) tytär (D), kuten nimet tuohon aikaan ilmaistiin.
