Nuorimmilla koululaisilla kova juttu olivat Gösta Knutssonin Pekka Töpöhäntä -kirjat ja Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu.
Varhaisnuoriso luki paljon dekkareita. Enid Blytonin kirjoja lukivat kaikki: Viisikko-sarja, Salaisuus-sarja ja Seikkailujen sarja. Etenkin Seikkailujen sarjaa (Seikkailujen saari jne) muistelevat monet aikuiset yhä edelleen, mutta sitä on huonosti saatavana.
Muita salapoliisisarjoja olivat mm. Sivar Ahlrudin Etsiväkaksoset (1. osa Punaisen bussin arvoitus, 1971) ja Alfred Hitchcock ja kolme etsivää -sarja vuodesta 1972 alkaen.
Pojat lukivat paljon myös Edgar Rice Burroughsin Tarzan-kirjoja, joista ilmestyi useita osia suomennettuina tai uusina painoksina 1970-luvun alussa.
Seikkailuista pitävät pojat lukivat myös...
Kuvia kenttä- ja sotasairaaloista löytyy Sotasampo.fi-sivustolta. Valitse etusivulta Valokuvat.
Kuvia voi hakea mm. vapaasanahaulla, aikakauden tai paikan mukaan. Kirjoita Haku-laatikkoon kenttäsairaala, niin saat kuvia kenttäsairaaloista. Haulla sotasairaala saat kuvia sotasairaaloista. Lisätietoa kuvasta, jos sitä on, saat kuvaa klikkaamalla.
Toinen hakupalvelu on SA-kuva-arkisto SA - kuvagalleria. Myös tässä on hakumahdollisuus. Voit hakea samoilla hakusanoilla. Mahdollista lisätietoa kuvasta saat kuvan alla olevasta info-kuvaketta klikkaamalla.
11-vuotias voisi tutkia omien kiinnostuksiensa mukaan tutkia Lukudiplomia, jonka Hämeenlinnan kaupunginkirjasto on tehnyt. Tässä linkin takana on 5.-6.-luokkalaisille erilaisia otsikoita, joiden alla lukuisia suosituksia. https://vanamo.finna.fi/Content/lukudiplomi-hml#5-6Samalle sivulle pääsee liitteestä, QR-koodilla.
Sibelius ei alun perin tarkoittanut Finlandian (opus 26) hymniosaa laulettavaksi. Hymniin tehtiin kuitenkin alusta asti sanoituksia, eikä Sibelius katsonut voivansa sitä tai teoksen laulamista estää. V. A. Koskenniemi on kirjoittanut nykyään yleisesti käytössä olevat sanat (Oi, Suomi, katso, sinun päiväs’ koittaa). Sibelius hyväksyi myös tämän version ja sen ensiesitys oli 7. joulukuuta 1940. Joel Rundt käänsi Koskenniemen tekstin ruotsiksi (O Finland, se, din morgonljusning randas). Suomenkielinen teksti oli siis ensin. (Tietoa aiheesta: Finlandia-hymni – Wikipedia)
Kyseessä on todennäköisesti ruotsalainen elokuva Tur & retur (Meno & paluu) vuodelta 2003. DVD elokuvasta on saatavilla Lastu-kirjastoissa: https://lastu.finna.fi/Record/lastu.328054?sid=3068082367
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisema tuholaisesite sisältää hyvät tunnistuskuvat: https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf.
Tuholaistorjuntayrityksen sivulla lajia voi määrittää tuntomerkkien perusteella: https://www.anticimex.fi/tunnista-tuhoelain.
Valokuvaa voi hyödyntää esim. Googlen kuvahaussa, joka etsii samankaltaisia kuvia (ohje: https://support.google.com/websearch/answer/1325808?hl=fi&co=GENIE.Plat…). On olemassa myös puhelimeen ladattavia sovelluksia, joiden avulla voi etsiä kuvaa vastaavaa hyönteistä.
Jos laji jää kaikesta huolimatta mysteeriksi, voi kokeilla yhteydenottoa Luonnontieteelliseen keskusmuseoon (LUOMUS): https://luomus.fi/fi.
Jos kyseessä on ensipainos tai muu vanha tai harvinainen painos, hinta voi vaihdella muutamasta kymmenestä eurosta jopa satoihin tai yli tuhanteen euroon. Wigwam-yhtyeen ensimmäinen LP:n Hard N' Horny (1969) ensipainokseen yhtyeen jäsenet piirsivät itse pahvikannet. Jokainen ensipainoksen kappale alkuperäiskansineen on siis ainutlaatuinen. Myös Fairyport-albumin (1971) osto- ja myyntihinnat voivat olla satoja euroja hyväkuntoisesta ensipainoksesta. Toisaalta uusintapainokset voivat olla hyvinkin halpoja, muutaman kympin arvoisia.
Discogs-niminen verkkosivusto toimii tietolähteenä ja markkinapaikkana vanhoista äänilevyistä kiinnostuneille keräilijöille. Sieltä voi etsiä levyjen tietoja yhtyeen tai artistin nimellä, levyn nimellä tai levy-...
Kyseessä näyttäisi olevan vuosina 1937-1954 ilmestynyt Kuva : taidelehti. Vuosien 1937-1939 digitoidut numerot ovat luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisessa arkistossa. Myös vuosien 1940-1944 numerot on digitoitu, mutta ne ovat tekijänoikeussyistä käytettävissä vain vapaakappalekirjastoissa. Lehteä kustansi myöhemmin Otavaksi nimensä muuttanut Yhtyneet Kuvalehdet Oy. Lehden tarinasta voisi löytyä enemmän tietoa Yhtyneiden kuvalehtien historiikkiteoksesta:Karlsson, R. (1996). Kansikuva uusiksi: Kuusikymmentä vuotta elämää ja ihmisiä Yhtyneissä kuvalehdissä. Yhtyneet kuvalehdet.
Saarikoski on saanut virikkeen uivaan kiveen kansanrunoudesta, mahdollisesti Martti Haavion Kansanrunojen maailmanselitys -teoksen kautta. "Olen lukenut jännittyneenä ja innostuneena Martti Haavion teosta Kansanrunojen maailmanselitys; jotakin tämäntapaista tuleekin tieteen olla!" (Nuoruuden päiväkirjat 19.1.1956, s. 334)Kuun kasvojen osat 3 ja 4 julkaistiin ensimmäisen kerran Nuori kirkko -lehden numerossa 4/1957, jolloin Saarikoski huomautti niiden olevan peräisin laajemmasta kokonaisuudesta ja liittyvän velisurmaaja-tarinastoon. Haavion teoksessa on velisurmaaja-aiheen vertaileva analyysi Yhteiskunta ja murhaaja, jonka mukaan kansanrunon veljesmurha tehtiin perheen kunnian puolustamiseksi. Murhamies palaa kotiin vasta kun kivi ui.Lähde...
Voisikohan tämä olla Mitsumasa Annon Kuningas, joka rakasti suuria asioita, joka löytyy Lastenkirjainstituutin tietokannasta hakusanoilla aihe kuninkaat, luokitus 85.22, julkaisuaika 1970-1989? Siellä sitä kuvataan näin: "Kuningas haluaa kaiken olevan itsellään suurempaa ja parempaa kuin muilla. Niinpä hänen täytyy syödäkin niin suurilla haarukoilla ja veitsillä, että se on jo hieman hankalaa. Suureen ruukkuun istutetusta sipulistakin kasvaa vain tavallisen kokoinen tulppaani." Hammaslääkäriä ja suuria tonkia tässä tosin ei mainita.
Kyseessä on kaiketikin tšekkiläisen Jaroslav Hašekin romaani sotamies Josef Švejkin seikkailuista (Osudy dobrého vojáka Švejka za světové války. 1-2). Teoksesta on useita suomennoksia. Uusin, Eero Balkin suomennos, julkaistiin vuonna 1992 nimellä Kunnon sotamies Shveikin seikkailut maailmansodassa. Marja Helin, Tuure Lehén ja Elvi Sinervo suomensivat teoksen vuonna 1959. Kunnon sotamies Švejkin seikkailut on suomennettu myös jo vuosina 1932 ja 1935.
Lisää teoksesta voi lukea esimerkiksi Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12249
Teoksesta on myös suomeksi tehty kuunnelma. Se ohjasi Risto Aaltonen. Kuunelmasta on tehty CD-tallenne, joka on lainattavissa kirjastoista.
Teosten saatavuuden...
Kyseessä on suomalainen kansanruno, jonka syntyvuosi ei ole tiedossa:
Piu, pau, papin kello,
apulaisen aisakello,
Kivijärven kirkonkello,
lukkarin lesken lehmänkello,
talonpojan taskukello,
Markkulan Heikin hevosenkello,
vallesmannin vellikello,
Turun kirkon tornikello.
Tieteen termipankki määrittelee viljakasvin heinäkasviksi, jonka jyviä käytetään ravinnoksi:
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:viljakasvi
Ainakin tämän määritelmän mukaan kaikki viljakasvit ovat heinäkasveja.
Palvelupiste Hannikainen palvelee kaupunkilaisia asuinympäristöön ja rakentamiseen liittyvissä asioissa. https://www.jyvaskyla.fi/asuminen-ja-ymparisto/palvelupiste-hannikainen
Siellä vastattiin kysymykseen näin:
Kaupungin suuraluejaossa Ruoke on tosiaan ollut osa Kypärämäki-Kortepohjan suuraluetta ennen kuntien yhdistymistä. Vuodesta 2009 eteenpäin alue on ollut suuraluejaossa osa Kuohu-Vesankaa.
Suuraluejaon lisäksi on olemassa myös muita aluejakoja (mm. kaupunginosajako), mutta esim. tilastollisessa tarkasteluissa hyödynnetään useimmin suuralue – tilastoalue – pienalue -jakoa. Näitä aluerajoja voi tutkia tarkemmin esim. kaupungin karttapalvelun kautta.
https://kartta.jkl.fi/IMS/?layers=Opaskartta&lon=Pienalueet...
Mainoksen musiikillisesta toteutuksesta vastanneen Hot Spot -firman Pera Pirkola kaiveli arkistojaan ja kertoi, että kappaleen tulkitsevat Kaija Kärkinen, Ona Kamu ja Pirkola itse.
Valion piimä | Fono.fi
Ilkka Remes ei ole halunnut antaa kovinkaan paljon haastatteluja tai kertoa elämästään. Hän myös kirjoittaa nimimerkillä. Perustietoja kirjailijasta löydät kuitenkin Kirjasammosta. Lisäksi löytyy joitain haastatteluja. Voit tutustua niihin alla olevista linkeistä. Kirjasampo: Ilkka Remes https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175901005244MTV Uutiset: Julkisuutta kartteleva Ilkka Remes avaa harvinaisessa haastattelussa uutuuskirjansa syntyä: Natsi-Saksa on voittanut sodan ja Suomi on ekofasismin mallimaa – "Muistan elävästi ensimmäisen kerran, jolloin tarinan ydin tuli mieleeni" https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/julkisuutta-kartteleva-ilkka-remes-avaa-harvinaisessa-haastattelussa-uutuuskirjansa-syntya-natsi-saksa-on-...
Kannattaa tarkistaa Aalto-yliopiston Avoimen yliopiston kurssitarjonta, sieltä voisi mahdollisesti löytyä:
https://www.aalto.fi/fi/aalto-yliopiston-avoin-yliopisto
Helsingin Työväenopistossa on kursseja lähinnä tietotekniikkaan ja digitaitoihin liittyen, mutta niistä löytyykin sitten kursseja hyvin kattavasti, täältä löytyvät kaikki kurssit: https://ilmonet.fi/
Kallion kirjaston sivuilta löytyy luettelo Kalliota käsittelevästä kirjallisuudesta, mukana on myös viitteitä lehtiartikkeleihin:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kallio/kirjallisuus/
Varsinkin näissä teoksissa käsitellään tuota aikaa:
Waris, Heikki: Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle. 2.p. 1973
Kotiniemi, Lauri: Muistikuvia Vallilan pataljoonasta. WSOY 1987
Koskinen, Juha: Kallion historia. Kallio-Seura 1990
Salmela-Järvinen, Martta: Taipui vaan ei taittunut: muistikuvia ja näkymiä vuosilta 1918–1939. WSOY 1966.
Salmela-Järvinen, Martta: Kaikissa meissä vikaa on: muistikuvia ja näkymiä vuosilta 1939–1959. WSOY 1968
Pirhonen, Pentti: Stadin ässät : dokumenttiromaani … Tammi, 1985
Kilvissä irvistelevät ja kieltä näyttävät kasvot kuuluvat gorgoille, kreikkalaisen mytologian kolmelle hirviösisarukselle: Stheinolle, Euryalelle ja Medusalle. Huolimatta siitä, että hahmot kuvattiin toisinaan parrakkaina, ne olivat siis naispuolisia. Gorgojen ulkomuotoon kuuluivat myös siivet, torahampaat, raatelukynnet ja suomujen peittämä iho. Ajan myötä Medusan hahmo muuttui vähemmän hirviömäiseksi ja lopulta selvästi naiselliseksi. Käärmeistä koostuvan tukkansa hän kuitenkin säilytti.
Gorgot olivat pelottavia hahmoja, jotka muuttivat kiveksi sen, joka katsoi niitä silmiin. Sekä soturijumalatar Athenella että tarukuningas Agamemnonilla oli Homeroksen mukaan kilvessään gorgon kuva. Sen tehtävä oli suojata...
