Kaivattu elokuva lienee italialaisen Roberto Benignin Kaunis elämä (La vita è bella, 1997).
http://www.film-o-holic.com/arvostelut/la-vita-e-bella/
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/864501
Alun perin hahmon koko nimi on Captain James Hook, ja se on Suomessa käännetty Kapteeni Jaakko Koukuksi.
Disney Wiki:
https://disney.fandom.com/wiki/Captain_Hook
https://disney.fandom.com/fi/wiki/Kapteeni_Koukku
Sinuttelusta ja teitittelystä on kysytty aikaisemminkin tällä sivustolla, vastauksissa on hyviä linkkejä aiheesta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/milloin-oli-viela-tavallista-etta?language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/teititeltiinko-omia-vanhempia-viela-50?from=term/196553&language_content_entity=fi
Sinuttelun yleistyminen sairaalan työntekijöiden kesken liittyy varmasti yleiseen tapakulttuurin muutokseen Suomessa 60-70-luvuilla. Sinuttelu, vapaampi pukeutuminen ja esimerkiksi tittelien poisjättäminen puheessa yleistyivät nopeasti Suomessa noihin aikoihin. Aluksi sinuttelun otti omakseen vasemmistoradikaali älymystö, mutta myös suomenruotsalaiset naapurimaamme Ruotsin vaikutuksesta, jossa sinuttelu vietiin...
Suomen murteiden sanakirja määrittelee sanan lastikka = lasta, liiste tms. Sanan käyttö on Pohjois-Karjala painotteista. Linkki sanakirjaan
Sukunimi-info sivusto kertoo Lastikoiden syntymäpaikkojen olleen 1890-1927 Kalajoella ja Pirkanmaalla. Linkki sivustoon
Pirjo Mikkasen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet, kerrotaan Lastikka nimestä näin: "Ainakin enin osa Lastikka sukunimistä palautuu Alavieskan Lastikan taloon. Samanniminen talo on myös Joutsenossa ja Orimattilassa, samannimistä sukua myös Heinolan seuduilla. Roomalaiskatolisen kirkon ristimänimi Skolastika, josta Lastikka on lohjennut, on tunnettu nii idässä kuin lännessäkin. Esim. Loimaalla 1551 vaimo Scholastica, Muolassa 1693 Lastika eli Scholastica, Kanneljärvellä...
Simo Hämäläisen Suomalainen sotilasslangi -sanakirjan (1963) mukaan niksmanni on yhdistelmä sanoista niksi ja saksmanni.LähdeSimo Hämäläinen: Suomalainen sotilasslangi https://finna.fi/Search/Results?lookfor=suomalainen+sotilasslangi&type=…
HelMet-kirjastojen asiakas voi saada varauksensa noutoilmoituksen
(1) postitse (oletus)
(2) sähköpostitse
(3) tekstiviestinä
Sähköposti-ilmoituksen käyttöönotto:
Voit valita postitustavan itse HelMet-aineistohaun Omat tietoni kohdassa Muuta tietojasi. Aineistoa säilytetään sinulle varattuna 8 päivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa omista tiedoistasi. Jos olet valinnut noutopaikaksi kirjastoauton, varaamasi aineisto otetaan mukaan pysäkille kahdella seuraavalla käyntikerralla.
Tekstiviesti-ilmoituksen käyttöönotto:
Varattujen teosten saapumisilmoitukset matkapuhelimeen tekstiviestinä on käytettävissä DNA:n, Elisan, Saunalahden ja Soneran matkapuhelinliittymistä.
Tekstiviestipalvelun käyttö edellyttää, että sinulla on oma...
Etsimänne katkelma on Eino Leinon runosta Uuden vuoden iltana v. 1898 kokoelmasta Ajan aalloilta, joka ilmestyi vuonna 1899. Katkelma ei tosin ole runon alusta, vaan sen loppupuolelta.
Runo sisältyy esimerkiksi teoksiin Eino Leino: Runot. 2 : 1897-1901, Meiram, Lyydian kuningas, Sata ja yksi laulua, Ajan aalloilta, Hiihtäjän virsiä, Väinämöisen kosinta, Pyhä kevät, Kivesjärveläiset (Otava, 1962) ja Eino Leino: Kootut teokset (Otava, 1926).
http://www.internetix.fi/aspit/runot/runohaku.htm
https://oukasrv6.ouka.fi/Intro
Tätä tietoa oli hieman vaikea löytää. Kollega muisteli, että Sakari Pälsin "Pohjankävijän päiväkirjasta : matkakuvauksia Beringiltä, Anadyriltä ja Kamtšatkasta" kerrotaan ranskalaisesta tutkimusmatkailijasta, joka oli tutkinut pohjoista noihin aikoihin. Voisiko olla kyseessä tämä teos?
Löysin pari kirjaa, joissa Ateneumin taidemuseo on keskeinen paikka. Inari Krohnin Musta ja muut värit on taiteilijaromaani joka sijoittuu 1960-luvulle ja kertoo nuorista taideopiskelijoista. Katja Kärjen Evan neljä elämää on elämäkertaromaani kuvanveistäjä Eva Ryynäsestä, joka taistelee tiensä maatalosta Ateneumiin opiskelemaan kuvanveistämistä. Tämä toki on todelliseen henkilöön pohjautuva romaani.
Kirjailija Marjaana Aumasto kertoi, että teksti on hänen omasta päästään, ja että teksti, kokonaisuudessaan kolme säkeistöä, on syntynyt (sanoitettu ja "sävellettykin") jo ennen romaanin kirjoittamista. Ja kun se tuntui sopivan luontevasti romaaniin, hän lisäsi sen sinne.
Nansenhjelpen (Nansen Hjelp) oli norjalaisen Odd Nansenin perustama avustusjärjestö. Toiminta alkoi 1930-luvulla ja päättyi virallisesti 1945.
https://en.wikipedia.org/wiki/Nansenhjelpen
Helsingin Sanomien aikakoneesta etsien löytyy 2.1.1940 lehdestä pikku-uutinen: "Norjalaisen avustusjärjestön retkikunta saapunut Suomeen". Lehti käytti järjestöstä nimeä Nansen-apu. Avustusjärjestön retkikuntaa johti Sigrid Hellesen-Lund ja toiminnan oli määrä alkaa Suomen Punaisen Ristin alaisena. Retkikunnan oppaana seurasi Oslosta Oslon-lähettiläämme puoliso rouva Vuolijoki.
Kirjallisuudesta ei ainakaan Finna-aineistohaun perusteella tunnu löytyvän aiheesta lähteitä. Suomen Punaisen Ristin toiminnasta on kirjoitettu laaja historiikki...
Tilastokeskuksella ei ole valmiina listausta Suomen suurimmista yrityksistä oikeudellisen muodon mukaan, mutta sellainen on mahdollista tilata maksullisena toimeksiantona Tilastokeskuksen yritysrekisteristä.
Yhteystiedot listauksen tilaamista varten
Yritysrekisterin hinnasto
Finna.fi halla löysin neljä kirjaa, kaksi nuottia ja kymmenen äänitettä, joissa on tekijän A.V. Jaakkola aineistoa. Linkki hakutulokseen.Kalervo Mäkinen on kirjoittanut A. V. Jaakkolasta kirjan Elämä ja runot (2020) Linkki Finna.fi
Oman tunnusluvun saat, kun käyt seuraavan kerran kirjastossa. Voit miettiä tunnusluvun/salasanan valmiiksi,
niin virkailija tallentaa sen tietokantaan.
Koska henkilöllisyys täytyy pystyä todentamaan, ei tietosuojan vuoksi tunnuslukuja puhelimitse eikä sähköpostin välityksellä.
Kaunokirjallisuus-sivusto Kirjasammosta löytyy myös satuja, https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri joko hakemalla sadut hakusanalla tai sadun nimellä.
Kallion kirjaston satuhakemisto löytyy netistä edelleen, http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/ Sen lisäksi Suomen lastenkirjainstituutin tietokannasta Koivu ja tähti voi hakea esim. sadun nimellä http://www.nettiposti.com/sni/tk/haku.cgi
Vastaus koskee Iso-Britannian aatelisarvoja ja muita arvonimiä.
Monarkki ei voi itsenäisesti perua henkilöiden voimassa olevia aatelisarvoja ja arvonimiä.
Alempien aatelisarvojen, kuten ritarinarvon, ja arvonimien peruminen edellyttää Britannian hallituksen alaisen komitean (Honours Forfeiture Committee) suositusta, jonka monarkki hyväksyy. Ritarinarvon tai arvonimien peruminen ei ole epätavallista, esim. 2010-luvulla ritarinarvo peruttiin usealta eri henkilöltä.
Perinnöllisten päärinarvojen sekä ei-perinnöllisten päärinarvojen perumiseen päätevät eri säännöt.
Päärinarvoja ovat herttua, markiisi, jaarli, varakreivi ja paroni. Nykyään perinnöllisiä päärinarvoja myönnetään vain...
Tauskin levyttämän Lintu pieni -kappaleen sävelsi Kari Kuijala ja sanoitti Pertti Mäenpää. Laulusta ei valitettavasti ole julkaistu nuottia.
Epävirallinen sointukartta kuitenkin on verkossa.
Levytystiedot Kansalliskirjaston tietokannassa.
Maapuolustuskorkeakoulun kirjasto voisi olla oikea paikka hakuihin. Linkki yhteystietoihin
Joitakin karttoja löytyy myös yleisten kirjastojen kokoelmista esim. Talvisodan kartta 1939-1940 : sodan tapahtumat ja paikat kartalla. Linkki Helmet hakuun
Veteraanien perintö sivustolla on myös joitakin karttoja. Linkki sivuille
