Vaikka kirjan yksityiskohdat eivät ehkä aivan täysin täsmääkään kysymyksessä esitettyjen muistikuvien kanssa, ehdottaisin Jalavan scifi-sarjassa vuonna 1989 julkaistua Kari Nenosen romaania Messias. Kirjan tarina alkaa Italiasta, mutta sen Torinon käärinliinaan ja Jeesuksen kloonaamiseen liittyvä juoni kuljettaa lukijan ennen pitkää Israeliinkin. Messiaan päähenkilö on lehtimies Johannes Korpi, joka romaanin aikana siirtyy suuren lääketehtaan tiedotuspäälliköksi.
Kyseinen "keksijä" oli Michael Faraday (1791-1867), eräs sähkömagnetismin historian suurista nimistä.
"Kun Englannin pääministeri oli kysäissyt, mitä hyötyä Faradayn keksinnöistä oli, tämä oli vastannut: 'Jonakin päivänä te voitte kerätä niiden avulla veroja.'" (Ismo Lindell, Sähkön pitkä historia. Otatieto, 2009)
Tarinan varhaisin kirjallinen lähde, W. E. H. Leckyn Democracy and liberty (1889) nimeää kysyjänkin: William Gladstone (1808-1898). Pääministeri Gladstonesta tosin tuli vasta Faradayn kuoleman jälkeen. Tämän eläessä Gladstone toimi sen sijaan valtiovarainministerinä, mihin Faradayn viittaus sähköön mahdollisten verotulojen lähteenä arvatenkin liittyy.
Kyseessä on kaiketikin juttu Kansallisarkiston Keskusarkistosta Mikkelistä. Jutussa kerrottiin asiakirja-arkistojen digitoinnista.
Juttu löytyy Yle Uutisten Keski-Suomen ja Etelä-Savon lähetyksestä 15.9.2021 (kohdasta 4.45) ja on katsottavissa 14 päivää täältä:
https://areena.yle.fi/1-50656335#autoplay=true
Aiheesta voi myös lukea täältä:
https://yle.fi/uutiset/3-12098509
Jonkin verran kirjaa on lainattu HelMet-kirjastoista, mutta ei se mikään kovin suosittu ole. Vuoden 1945 painoksen 9 kappaletta on lainattu kirjaston järjestelmän mukaan parin vuoden aikana 6 kertaa. Uudempaa vuonna 1994 ilmestynyttä painosta puolestaan on HelMet-kirjastoissa 21 kappaletta, ja niitä on lainattu parin vuoden aikana yhteensä 51 kertaa. Teos on ilmestynyt myös ”Kootut kertomukset” -sarjassa, jonka painoksia HelMet-kirjastoissa on 32 lainattavaa kappaletta ja niissä lainoja 73.
Kaikkiaan kirjaa on siis 62 lainattavaa kappaletta, joille on kertynyt parin vuoden aikana lainakertoja 130. Se tekee noin 2,1 lainakertaa kirjaa kohti eli hiukan päälle yhden lainakerran vuodessa. Tosin tällä vastaushetkellä kirjaa näytti olevan HelMet...
Ylen jutun 6.2.2011 mukaan toimeentulotuen perusosa vuonna 1990 oli 418 euroa ja tuen taso ei ollut noussut 20 vuodessa, ks. https://yle.fi/a/3-5318028Laki toimeentulotuesta 30.12.1997 määritteli, että toimeentulotuen perusosa oli "yksin asuvalla henkilöllä ja yksinhuoltajalla kansaneläkelaissa (347/1956) tarkoitetussa ensimmäisessä kuntaryhmässä 2 021 markkaa ja toisessa kuntaryhmässä 1 934 markkaa", ks. https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/1997/1412Perusosan lisäksi toimeentulotuki voi sisältää myös ns. lisäosan, jonka suuruus oli tapauskohtaista.Lisätietoa:Haapola, Ilkka: Köyhyyden kynnyksellä. Toimeentulotuen dynamiikka 1990-luvun Suomessa (2004)
Valitettavasti antamillanne tiedoilla on vaikea sanoa mikä teos on kyseessä. Kysymyksestä puuttuvat myös mainitsemanne skannatut sivut. Kenties asiaa kannattaisi tiedustella antikvariaateista.
Linjatunnukset 3B ja 3T ovat olleet käytössä 1.6.1950 lähtien. Internetin Joukkoliikennefoorumilla on lainaus HKL:n kirjasesta "Pieni opas - En liten vägledning" 15.6.1950. Eräiden linjojen merkinnöissä esiintyvät tunnuskirjaimet on johdettu kaupunginosien, katujen yms. nimistä. Esim. B = Brahenkatu (Berghäll, linjalla 3B myös Brunnsparken). T = Töölö (linjalla 3T myös Tehtaanpuisto).
http://jlf.fi/f12/183-linjanumeroiden-yhteydessa-kaytettavat-kirjaimet/…
http://www.nettilinja.fi/~ahellman/ratikat/helsinki/linjasto/linjat/lin…
Kantapäästä otettavasta näytteestä etsitään synnynnäisiä aineenvaihduntatauteja. Näitä sairauksia on Lääkärilehden artikkelin mukaan seulottu vuodesta 2015.
Kyseessä lienee Karin Boyen runo Morgon, joka alkukielellä löytyy mm. täältä: http://www.karinboye.se/verk/dikter/dikter/morgon.shtml.
Boyelta on suomennettu yksittäisiä runoja mm. teoksissa Viesti mereen : antologia Ruotsin uutta runoutta sekä Runon portilla : ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia runoja, mutta tätä runoa niistä ei löydy. Englanninkielinen versio (http://www.karinboye.se/verk/dikter/dikter-mcduff/morning.shtml) on ilmestynyt teoksessa Karin Boye : complete poems David McDuffin kääntämänä.
Tätä Mynämäki-ongelmaa on ratkottu Mynämäen kotiseutuyhdistys Wirmo-Seura ry:n toimesta vuonna 2012 seuraavasti:
http://www.wirmo-seura.fi/index.php?id=mynamaella
"Tarkkuutta taivutuksiin! Paikannimien taivutusohjeita Kielitohtorin sivulla ruotii asiaa ja esimerkkinä ja poikkeuksena esille nousee Mynämäki:
lainaus:
Merkitystä on silläkin, onko kyse kunnan- vai kylännimestä. Esimerkiksi mäki-sanaan loppuvissa kunnannimissä käytetään tyypillisesti ulkopaikallissijaa (Elimäellä, Kokemäellä), kylännimissä taas sisäpaikallissijaa. Poikkeuksena on kunnannimi Mynämäki, jota suositellaan taivuttamaan paikalliseen tapaan Mynämäessä, Mynämäkeen."
https://www.kotus.fi/ Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimisto toteaa:
Joidenkin...
Kyseessä on Satuaitta 1 ja 2 -äänikirjat. Ne löytyvät Kirkes-kirjastoista sekä cd-levyinä että c-kasetteina. Cd-äänikirjat näyttävät olevan tällä hetkellä lainassa:
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=avlbs&previd=fullt&sesid…
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=avlbs&previd=fullt&sesid…
Kyseessä on varmaankin Immi Hellénin runo "Luonnonkirjaa lukemassa", joka löytyy Hellénin teoksesta "Lasten runokirja. Suomen pojille ja tytöille omistettu" (Valistus, 1930). Runo sisältyy myös mm. Immi Hellénin runojen kokoelmiin "Lapsuuden lauluja" (Karisto, 1991) sekä "Hyvää huomenta, Punahilkka!" (toim. Tuula Korolainen, Tammi, 2011).
Runo alkaa näin:
"Ukki on luvannut viedä Mirjan
lukemaan lehviä luonnonkirjan.
Suuntaavat kulkunsa metsäteille,
poluille, kukkakumpareille."
Saat koko runon sähköpostiisi.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
https://finna.fi
Hellén, Immi: Hyvää huomenta, punahilkka! (toim. Tuula Korolainen, Tammi, 2011)
Vuodelta 2016 löytyy alankomaalainen yliopistotutkimus siitä, kuinka hyvin kyseinen rakenne sopisi käytettäväksi kalaportaina. Suuremman mittakaavan käytännön sovelluksista ei löytynyt tietoa, joskin joidenkin olemassa olevien kalaportaiden sanotaan muistuttavan Teslan suunnitelmia.
https://repository.tudelft.nl/islandora/object/uuid%3Ac871a0b0-a0d5-4b6…
https://tywkiwdbi.blogspot.com/2020/04/fish-ladder.html
Runoa ei ilmeisesti ole käännetty englanniksi eikä ruotsiksi. Kävin läpi Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannan ja kirjastosta löytyviä Leino-käännösten kirjoja enkä löytänyt käännöksiä. Kysyin asiaa vielä varmuuden vuoksi Eino Leino -seurasta. Sieltä sain vahvistuksen siitä, että Kyltyyri-runoa ei ole käännetty englanniksi eikä ruotsiksi, mutta kuulin, että saksannos on olemassa. Ilmoita, jos olet kiinnostunut saksannoksesta. Voin lähettää sen sinulle suoraan sähköpostiin.
Lähteet:
Käännöstietokanta
Ivo Andric sai Nobel-palkinnon vuonna 1961. Häneltä on suomennettu teokset Drina-joen silta : Visegradin kronikka, 1960 (Na Drini cuprija), Konsulit: Travnikin kronikka, 1962(Travnicka hronika) ja Neiti, 1961 (Gospodjica).
Parhaiten tämän saa selville lukemalla näytelmän, https://www.doria.fi/handle/10024/100898. Miljööstä saat osviittaa Kirjasammon kuvauksesta, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_17392.
Jortikan kirja löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta Viikin tiedekirjastosta. Helmet-tietokannasta (http://www.helmet.fi) löytyvät tupakan viljelemistä käsittelevät kirjat ilmestyivät 1930- ja 1940-luvuilla, joten uusien niteiden hankkiminen ei ole helppoa.
Kuvaillun kohtauksen perusteella kyseessä voisi olla John Carpenterin Hulluuden syövereissä (In the mouth of madness, 1994). Televisiossa se on esitetty MTV3:n ohjelmistossa 28.9.1999.
Kotimaisten kirjastojen kokoelmissa Carpenterin elokuvaa ei näytä olevan tarjolla. Kaupallisilta toimijoilta sitä on kyllä saatavilla suomeksi tekstittämättömänä versiona.
