Kyseessä on suomennos Cat Stevensin ikivihreästä laulusta "Wild world". Se julkaistiin alunperin "Kai jäädä saan" -singlen b-puolella vuonna 1991. Parin vuoden päästä laulu julkaistiin cd:llä "Elämää eteenpäin". Sen jälkeen laulua ei ole julkaistu muilla cd:illä eikä sen nuotteja ole saatavilla. Ainoa keino on, että lainaat cd:n ja otat sanat talteen joko kuuntelemalla tai kansilipukkeesta.
"Elämää eteenpäin" cd:tä löytyy jonkun verran Suomen kirjastoista mm. Jyväskylän, Joensuun ja Rovaniemen kirjastoista. Voit kaukolainata cd:n lähimpään kirjastoosi. Kaukolainapyyntö tulee aina tehdä oman kirjastosi kautta ja siitä peritään yleensä erillinen maksu.
Hei!
Tikkurilan kirjastossa ei voi, mutta Keskustakirjasto Oodissa onnistuu. Tikkurilassa on myös firma nimeltään Tikkurilan kopiopalvelu.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Kaupunkiverstas/Kaupunkiverstaalla_avataan_lisaa_palvelu(211623)
New Headway -sarjasta Upper-Intermediate tai Advanced voisivat olla sinulle sopivia kirjoja. Kirjat saa lainaan Satakirjaston kirjastoista:
https://satakirjastot.finna.fi/
Hyviä vinkkejä löytyy myös Helsingin työväenopiston sivustolta, jossa esitellään eri kielten oppikirjoja:
https://www.hel.fi/sto/fi/opiskelu/oppikirjat
Kaisa Neimalan ja Jarmo Papinniemen teos Aloittamisen taito on kokoelma mestarillisia kirjan aloituksia. Siinä käsitellään maailmankirjallisuuden mieleenpainuvampia alkuja ja tutkitaan niiden voimaa. Olisiko tästä teoksesta apua? Kirja on saatavilla Helmet-kirjastoista ja sen saatavuuden voi tarkistaa osoitteessa helmet.fi.
Kyseistä Avotakan numeroa ei ole lainattavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista. Lehteä on saatavissa esimerkiksi Varastokirjastosta eli voit tehdä siitä kaukopalvelupyynnön. Tässä suora linkki kaukopalvelulomakkeeseen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto
Lomakkeeseen tarvitaan muun muassa kirjastokortin numero, nimi ja yhteystiedot sekä tiedot tilattavasta aineistosta. Yleistä tietoa Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta saat täältä
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Metodistikirkossa on vuodesta 1956 lähtien voitu vihkiä myös naisia pastoreiksi.
Lähde: Metodistikirkon rakenne – Metodistikirkko
Suomen baptistit nimittävät vain miespastoreita.
Vesimittarit syövät pääsääntöisesti ötököitä. Löysin kuitenkin tieteellisen julkaisun, joka raportoi vesimittarien syövän ajoittain sammakon kutua; artikkeli arvelee, että tähän vaikuttavia tekjiöitä ovat muun muassa sammakoiden ja vesimittarien määrä alueella, vesistön tyyppi, sekä se, kuinka päällekkäisiä sammakoiden ja vesimittarien fenologiat - eli vuosisyklit - ovat.Lähde:Watanebe et. al. (2020): Predation of frog eggs by the water strider Gerris latiabdominis Miyamoto. Entomological Science 23(1)
Diojen skannaaminen digitaaliseen muotoon on mahdollista Malmin ja Pasilan kirjastoissa sekä Oodissa.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84859https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#86476
Ilmiön nimi on ingressiivinen puhe eli sisäänhengityspuhe (vrt. egressiivinen puhe, jossa puhetta tuotetaan uloshengityksen aikana). Ilmiötä on tutkittu aika vähän, mutta sisäänhengityspuhetta näyttäisi esiintyvän sekä suomen että ruotsin kielessä. Sisäänhengityspuheella näyttäisi olevan paralingvistinen merkitys eli sen käyttö välittää puhekumppanille tietoa, joka ei sisälly puheen varsinaiseen sanalliseen sisältöön. Kyseessä on siis kulttuurinen ilmiö. Mistään ei löytynyt selitystä, miksi sitä esiintyisi juuri suomen ja ruotsin kielessä tai esiintyykö sitä muuallakin.Ks. Robet Eklund: Ingressive speech as an indication that humans are talking to humans (and not machines) (2002)
Yliopiston nimipäiväalmanakassa 2013 Nimma mainitaan yhtenä 2000-luvun tyttöjen uniikkinimistä, joka saattaa olla analoginen uudismuodoste eli muiden nimien mallin mukaan muodostettu uusi nimi. Almanakka tosin huomauttaa, että "joillekin nimille voi toki löytyä muitakin tulkintoja". Nimmankin tapauksessa saattaisi olla juuri ja juuri mahdollista ajatella sen pohjautuvan ortodoksisesta kalenteristamme löytyvään Nimfodoraan. Nimfodora kärsi perimätiedon mukaan marttyyrikuoleman yhdessä kahden sisarensa Minodoran ja Mitrodoran kanssa Bityniassa Vähässä-Aasiassa 300-luvun alussa. Suomen ortodoksisessa kalenterissa nimi on 10.9., muistopäivä on sama katolisessa kirkossa.
Suomessa Nimma-nimi on ollut hyvin harvinaisena käytössä jo ennen 2000-...
Oslon MM-kisojen 50 kilometrin hiihdosta löytyi tulokset vain 20. ensimmäiseksi tulleen kohdalta, 20. oli italialainen Gianfranco Polvara.
Kysymyksessä on varmaankin Arturo Kinch, hänestä löytyi jonkin verran tietoa internetistä. Hän perusti Costa Rican hiihtoliiton 1970-luvun lopulla ja on osallistunut lukuisiin talviolympialaisiin vuodesta 1980 alkaen. Hänen lajejaan ovat olleet syöksylasku, suurpujottelu ja murtomaahiihto. Sijoitukset ovat olleet heikonlaisia, esimerkiksi Torinossa hän sijoittui 15 kilometrin perinteisellä toiseksi viimeiseksi häviten voittajalle yli puoli tuntia.
Suomenkielistä tietoa ei löytynyt, mutta tässä muutamia englanninkielisiä linkkejä, joista löytyy tietoa Arturo Kinchistä ja tuloksista:
Oslon MM-kisojen 50...
Lyhyitä luonnehdintoja aiheesta Sosiaalinen media tiedonhankinnassa voi lukea mm seuraavilta sivuilta. Sivuilla on esitelty yhteisöllisen tiedonhankinnan keskeiset lähteet.
https://seamk.libguides.com/tiedonhakijanopas/sosiaalinenmedia
https://www.kirjastot.fi/tiedonhaun-opastus/sosiaalinen-media-tiedonhankinnassa?language_content_entity=fi
Muita verkkoaineistoja
Sosiaalisen median riskejä ja tiedonhankintaa käsittelee Jari Bundan Laurea-ammattikorkeakoulu opinnäytetyö (2012).
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/48632/Jari_Bunda.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Pertti Marttila käsittelee Laurea-ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään Sosiaalisen median hyödyntäminen palveluliiketoiminnassa.
http://www.theseus.fi/...
Kyseessä saattaisi olla Gerald V. Kussin pakinakokoelma Me kalahullut (1965). Epätäsmällisesti kuvausta vastaavia teoksia voisivat olla myös esimerkiksi ruotsista suomeksi käännetty Curt Lindhén humoristinen Mätäkuun kalajuttuja (1958) tai Norman MacLeanin lämminhenkinen perhokalastusromaani Ja keskellä virtaa joki (1976, suom. 1993).
Näistä teoksista löytyy tietoa väestönsuojelusta talvisodan aikana:
1) Talvisodan historia. 4 : Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat / toimittanut Sotatieteen laitoksen sotahistorian toimisto toimittanut KIRJA 1991
2) Helsingin väestönsuojelu : väestönsuojelun taustaa, toimintaa ja tapahtumia 1927-1989 / Jukka Knuutt KIRJA 1990
3) Sodan ja rauhan rajalla: muistelmia ylimääräisten kertausharjoitusten ajalta syksyltä 1939 / toimituskunta: Sture Merikallio, Antero Heikkinen, Osmo Lampinen KIRJA 1996
Kyseessä on Liettuan lippu.(lähde: Talocci: Valtioiden liput ja vaakunat, 1993)
Myös Internetissä on lippukuvastoja ja -hakemistoja, esimerkiksi
http://www.geographic.org/flags/ (ks. linkki Flag indentifier)
http://allstates-flag.com/fotw/flags/
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/
Tavoitteena on saada Helsinkiinkin Emagz-palvelu käyttöön, ja tällöin niin, että lehtiä voi lukea myös etäkäyttöisesti kirjastojen ulkopuolella. Espoossa ja Vantaallahan palvelussa on mahdollista lukea lehtiä vain kirjastoissa.
Alan perustajana pidetään skotlantilaista Walter Scottia.
Alexandre Dumas on ranskassa kirjallisuuslajin perustaja (Kolme muskettisoturia, jne).
Henryk Sieniewicz on kolmas tärkeä lajin edustaja, hän sai myös Nobelin palkinnon. Hänen kirjansa sijoittuvat Puolan historiaan, paitsi tunnetuin niistä, eli Quo Vadis, joka tapahtuu antiikin Roomassa.
Suomessa historiallisen romaani aloittajia oli esimerkiksi Topelius. Myös Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla luetaan historialliseksi romaaniksi. Uudempia historiallisen romaanin kirjoittajia ovat esimerkiksi Mika Waltari, Kaari Utrio ja Raija Oranen.
Ulkomaisia historiallisen romaanin nykytekijöitä on esimerkiksi Ken Follett tai Conn Iggulden. Historiallisen romaanin kenttä on valtavan laaja...
Sukututkimusseuran sivuilta ei löytynyt varsinaista tutkimusta. Jos kyse on siitä, että haluat ottaa itsellesi Oksa -sukunimen, se on mahdollista, jos pystyt todistamaan, että sukunimi on ollut käytössäsi aiemmin tai se esiintyy suvussasi viiden sukupolven sisällä. Tai jos nimi on käytössä lähipiirilläsi (lapsesi, sisaruksesi, puolisosi, adoptiovanhempasi). Viraston tilastojen mukaan Suomessa elää nyt 1107 Oksa-nimistä henkilöä. Oksa-nimi on useimmiten otettu nimi, luontoaiheisena nimenä se oli usein suosittu 1800-luvun länsi-Suomessa. Joissakin tapauksessa nimi perustui talonnimeen. Tietoja Oksa-nimisistä henkilöistä on 1840-luvulta alkaen.
Sukunimen muutoksen hoitaa Digi- ja väestövirasto. Käytännön tietoa...
Mahdatkohan tarkoittaa tätä juuri ilmestynyttä Merete Mazzarellan kirjaa: Fredrika Charlotta, o.s. Tengström : kansallisrunoilijan vaimo (Helsinki : Tammi, 2007)
Fredrika Runebergistä on toki muitakin kirjoja, tässä linkki kirjojen saatavuustietoihin HelMetissä: https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&l…
