Yksiselitteistä määritelmää ei löytynyt sanakirjoista.
Yksi määritelmä on tällainen: tietoprosessi=tiedon käsittely, jalostus ja hallinta
Laamanen, Kai
Prosessijohtamisen käsitteet
3. uud. p.
Helsinki : Metalliteollisuuden kustannus , 2002
- tässä kirjassa voisi olla määritelmä tietoprosesseista. Kirjan voi saada kaukolainaksi kirjastoosi.
Google:n kautta löytyi jotakin tietoa aiheesta hakusanalla 'tietoprosessit', näistä voisi olla hyötyä:
- Pöyhönen, Erkki, Prosessit - hallittua tekemistä vai innovaation hillintää? (Systeemityön teemalehti, 2/2004)
http://www.pcuf.fi/sytyke/lehti/kirj/st20042/st042.pdf
- TKK Dipolin sivuilta löytyvästä Tietopalvelun ja tietoresurssien hallinnan koulutuksen 2002-2003 ryhmätyön tiivistelmästä löytyi yksi...
Terveyskirjastossa on Sakari Salosen artikkeli Kroonisesta normaalipaineisesta Hydrokefaluksesta (NPH) Terveyskirjasto 2008
Duodecim aikakauskirjan artikkelissa (2009/ 3) Ville Leinonen & all. Normaalipaineisen hydrokefaluksen kliininen kuva, diagnostiset tutkimukset ja hoito mainitaan Ventrikulomegalia. Duodecim
Atte Karppisen Duodecim aikakauskirjan artikkelissa (2012/16) Aivokammiosunttien ongelmat mainitaan myös Akvedukstenoosi Duodecim
Tarkempia tietoja diagnoosien merkityksestä ja niiden samankaltaisuudesta kannattaa kysyä lääkäriltä.
Kysyin asiaa Työ- ja elinkeinoministeriöstä. Sieltä vastattiin, että uskonnollisia yhteisöjä ei Työnvälitystilaston tiedoista pysty tarkasti erottelemaan. Liitän vastaukseeni ministeriöstä saamani tilastot pdf-muodossa. Asiaa voi tarkemmin kysellä ministeriöstä tai TE-toimistoista.
Kyseinen sitaatti on William Shakespearen näytelmän Henrik IV ensimmäisen osan viidennen näytöksen toisesta kohtauksesta.
Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan vuonna 1897 seuraavasti: Niin, loordit, lyhyt elämän on aika; [--] Matti Rossin suomennoksessa vuodelta 2004 sama kohta kuuluu näin: Voi miten lyhyt onkaan elämä!
http://shakespeare.mit.edu/1henryiv/1henryiv.5.2.html
http://www.gutenberg.org/cache/epub/39557/pg39557-images.html
Shakespeare, William: Henrik IV. Ensimmäinen osa. (suom. Matti Rossi, 2004, WSOY)
Näin spesifiä tutkimusta ei löytynyt Finna.fi:n kautta (yliopistojen kirjastot, osa yleisistä kirjastoista), suurimpien kaupunginkirjastojen luettelosta eikä Liikenneviraston usein kysyttyjen joukosta. Ehdotan, että tiedustelette asiaa Liikennevirastosta https://www.liikennevirasto.fi/yhteystiedot tai Helsingin kaupungilta, https://www.hel.fi/helsinki/fi/kartat-ja-liikenne/kadut-ja-liikennesuun… tämän sivun yhteydessä mainitaan Kaupunkiympäristön asiakaspalvelu tahoksi, johon kannattaa olla yhteydessä. Hsl:n julkaisut-luettelosta ei myöskään löydy tällaista, https://www.hsl.fi/julkaisut , mutta ehkä sieltäkin kannattaisi tiedustella. Hsl:n sivulta ei löydy tutkimus- tai julkaisut-osasta yhteystietoja erikseen, mutta...
Lankalasi (wired glass) on lasia, jonka lasimassan sisällä on rautalankaverkko. Sitä on käytetty etenkin turvalasina esimerkiksi ovissa, väliseinissä ja ikkunoissa, sillä lasin rikkoutuessa sirpaleet jäävät kiinni rautalankaverkkoon.
Lankalasin keksijänä pidetään yhdysvaltalaista insinööriä Frank Shumania (1862–1918). Hän patentoi keksintönsä Yhdysvalloissa vuonna 1892 nimellä "Process of embedding wire-netting in glass". Uutta lasia alkoi ensimmäisenä valmistaa Shumanin perustama American Wire Glass Manufacturing Company Philadelphiassa. Shumanin kehittämät lasityypit menestyivät niin hyvin, että hän pystyi pian jättäytymään pois työelämästä ja keskittymään kokopäiväisesti keksintöihinsä. Shumanin nimissä on yhteensä 64 patenttia....
Löysin kolme eri tietokirjasarjaa, jotka ovat ilmestyneet 1980-luvun lopulla tai 1990 -luvulla, voisiko olla joku näistä:Giuseppe Zanini: Lasten tietokirjat 1-10 (Mestarikustannus oy)J.M. Parramón: Pikkuväen tietokirjasto (Lasten Keskus)Merkurius -kirjat (eri tekijöitä) (Helsinki Media)
Tekijänoikeudet kuuluvat myös kääntäjälle. Tekijänoikeus on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä.Voit lukea aiheesta lisää Sanaston sivuilta:https://www.sanasto.fi/tietoa-tekijanoikeuksista/https://www.sanasto.fi/tunnetko-kaantajien-tekijanoikeudet/Käyttöluvan hankkimiseksi voit kääntyä Sanaston puoleen:https://www.sanasto.fi/luvat/
Verkko-Kaunokki on kaunokirjallisuuden virallinen asiasanasto, jonka mukaan kaunokirjallisuus kirjaston aineistotietokantaan asiasanoitetaan ja josta voit tarkistaa viralliset asiasanat: http://kaunokki.kirjastot.fi/
Kaunokirjallisuuden etsimistä tietystä aiheesta vaikeuttaa se, että usein vanhempaa kaunokirjallisuutta ei ole ollenkaan asiasanoitettu ja haulla löydät vain uudemman kaunokirjallisuuden. Tämä johtuu siitä, että kirjastojärjestelmää ei nykyisessä sähköisessä muodossaan ole ollut olemassa montakaan vuosikymmentä.
Kyseessä voisi olla Britta-Lisa Joutsenen kirja Kissa soitti ovikelloa. Se on julkaistu Lasten toivekirjasto -sarjassa vuonna 1967 ja siinä on 132 sivua. Juonitiivistelmä kuuluu seuraavasti: "8-vuotias Eki on koulun jälkeen yksin kotona kun puhuva kissa Mii-Au soittaa ovikelloa. Kissa jää asumaan perheeseen, mutta vain lapset ymmärtävät sen puhetta. Mii-Aun seurassa Ekin itseluottamus kasvaa ja hän huomaa osaavansa monia asioita."
Ikävä kuulla, että lukeminen menee pakkosuorittamiseksi.
Ääni- ja e-kirjojen laina-aika kompromissi. Kirjoja on melko vähän ja suosituimpia kirjoja jouruisi jonottamaan pidemmällä laina-ajalla vielä kauemmin.
CD-äänikirjoilla on neljän viikon laina-aika.
Jos e-kirjojen kuunteluun on jokin terveydellinen syy, voisi kokeilla Celia-kirjastoa. Helmet kirjastoissa voidaan rekisteröidä Celian asiakkaaksi. https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Aanikirjoja_lukemisesteisille
Kyseessä on Lauri Viljasen runo Evoe! kokoelmasta Tähtikeinu (1926).
Voitte lukea runon myös esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimasta Uusi Suomi -lehden numerosta 18, joka ilmestyi 1.5.1926. Lehden sivu aukeaa alla olevasta linkistä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1705213?term=KEV%…
Kysymystä voisi lähteä tarkastelemaan esimerkiksi palkintojen kautta.
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto jakaa Mikael Agricola -palkintoa, joka myönnetään vuosittain Agricolan päivänä vuoden parhaalle kaunokirjallisuuden käännökselle. Viime vuosien voittajat ovat:
2018 Jaana Nikula
2017 Tuomas Kauko
2016 Vappu Orlov
2015 Juhani Lindholm
Otavan kirjasäätiö myöntää joka toinen vuosi Erkki Reenpää -suomentajapalkinnon. Sen ovat voittaneet viimeksi:
2017 Jaana Nikula
2016 Kaijamari Sivill
2015 Marja Kyrö
Tammen Jarl Hellemann -palkinnon tuoreimmat voittajat ovat:
2017 Arto Schroderus
2016 Helinä Kangas
2015 Antero Tiittula
Vuoden 2018 voittaja valitaan ensi toukokuussa. Ehdolla on esimerkiksi Jaana Nikula. Häntä voisi siis pitää...
Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole käännetty. Aale Tynniltä ei ole ruotsinnettu yhtään kokonaista teosta, vaan ainoastaan yksittäisiä runoja. Jotakin jatkuvuudesta -runo on teoksessa Pidä rastaan laulusta kiinni (1969).
Palvelussa on aiemmin kysytty Aale Tynnin ruotsinnoksista, ja sitä kautta löytyvät teokset, joissa on hänen runojaan. Vastauksen jälkeen on ilmestynyt yksi teos lisää: Skapa den sol som inte finns : hundra år av finsk lyrik / i tolkning av Torsten Pettersson. Vastaus vuodelta 2007 löytyy täältä:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=a37e4d85-fda9-4eb…
