Tarkoitatko hiljaista tietoa (=tacit knowledge Michael Polanyin mukaan)? Suomeksi aiheesta löytyy ainakin seuraavanlaista kirjallisuutta: Koivunen, Hannele: Hiljainen tieto, 1997; Tieto ja tietoyhteiskunta (toim. Matti Vuorensyrjä ja Reijo Savolainen), 2000; Nurminen, Raija: Hiljainen tieto hoitotyössä, 2000. Myös esim. Ikujiro Nonaka (1995) on kirjoittanut hiljaisesta tiedosta yritysmaailmaa käsittelevässä kirjassaan The knowledge-creating company - how Japanese companies create the dynamics of innovation.
Hiljaisesta tiedosta on kirjoitettu myös artikkeleita. Haku Aleksi-nimisestä tietokannasta tuotti 19 viitettä, joista tässä lyhyet tiedot: Hakala, Juha: Hiljainen tieto voi olla menestyksen avain (Alakerta), Aamulehti 2001-01-26; Kokka...
Kirjassa "Iskelmän tähtitaivas : 500 suomalaista viihdetaiteilijaa", jonka ovat kirjoittaneet Tony Latva ja Petri Tuunainen (WSOY, 2004), kerrotaan Syksyn sävel -kilpailun tulokset vuosilta 1968-2001 ja myös taustatietoja jokaisesta kilpailusta. Kilpailukappaleista kerrotaan sijoitus, kappaleen nimi, esittäjä, säveltäjä ja sanoittaja.
Vuoden 1988 Syksyn sävel -kilpailun tulokset:
1. Surun pyyhit silmistäni (Kirka)
2. Sä minut syttymään saat (Matti & Teppo)
3. Siivet (Paula Koivuniemi)
4. Tähtihetki (Teuvo Oinas)
5. Ollaan yhdessä (Tarja Ylitalo)
6. Minen mee uimaan (Mikko Alatalo; diskattiin, koska kappale oli esitetty julkisesti ennen kilpailua)
7. Oo mamma mia mia maa (Marion)
8. Me teimme sen (Katri Helena)
9. Rankan...
Ylen Elävästä Arkistosta löytyy sivulta "Rock-Suomi-bonuksia: 1990-luku" tietoa, nimiä ja videoita:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/09/02/rock-suomi-bonuksia-1990-luku
Pomuksen eli Populaarimusiikin museon sivuilla on 90-luvun populaarimusiikin historiikki, jossa on myös runsaasti nimiä:
http://pomus.net/kehityslinjat/1990-1999
Yle uutiset kysyi vuonna 2014 lukijoilta parasta ysäribiisiä, joista mm. koostettiin Top10-lista. Artikkelin (15.4.2014) voi lukea alla olevasta linkistä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/15/lukijat-aanestivat-parhaat-ysaribiisit-yllattaako-voittaja
Ruotsissa on ollut hyvin vähän hiilikaivostoimintaa, mitä olisi tarvittu muun muassa metalliteollisuudessa. Ruotsissa onkin historian saatossa käytetty paljon puuhiiltä.
Kuitenkin hiilikaivostoimintaa on aiempina vuosikymmeninä harjoitettu Skånen alueella Helsingborgin kaupungin kupeessa. Englanninkielinen Wikipedia tietää myös kertoa, että Helsingborgin vieressä sijaitsevassa Höganäsin kunnan alueelta löydettiin hiiltä ja aloitettiin kaivostoiminta vuonna 1797. Toiminta loppui kuitenkin 1960-luvulla.
http://en.wikipedia.org/wiki/H%C3%B6gan%C3%A4s
Weikko Pakarisen Kreikan kieliopissa löytyy taivutuskaavioista tuo lyhenne, joka tarkoittaa vartalo. Vartaloon liitetään päätteet, jotka esimerkiksi substantiiveilla ilmaisevat sukua, lukua ja sijaa, verbeillä lukua, "suuntaluokkaa" (Pakarisen kieliopissa) eli aktiivi, medium, passiivi, tapaluokkaa ja aikamuotoa.
Hei!
Saa tuoda jos kirjastossa on kirjankierrätyspiste. Valitettavasti tekijänoikeuksien takia niitä ei voi tarjota kirjastoille lainakokoelmaan otettavaksi. Sellon kirjastossa Espoossa olisi ehkä eniten potentiaalisia ottajia, koka siellä on suuri venäläinen kokoelma. Tikkurilan kirjastossakin on taas kierrätyskärry. Muista kirjastoista kannattaa varmuudeksi kysyä ovatko ne jo palauttaneet kirjankierrätyspisteensä, koska monesta paikasta ne otettiin koronan takia pois.
Japani kuuluu niihin maihin, joilla ei ole kotimaisia öljyvaroja.
Käyttökelpoisen katsauksen Japanin energiataloudesta – nimenomaan öljyn näkökulmasta – voi lukea Paul Robertsin kirjasta Kun öljy loppuu : uuden energiatalouden vaihtoehdot. Roberts huomauttaa Japanin olleen jo kauan tuontiöljyn varassa ja toteaa kotimaisten öljyvarojen puutteen johtaneen maassa sekä energiatehokkaan politiikan omaksumiseen että niukasti energiaa kuluttavan elämäntavan hyväksymiseen.
Acanthosoma haemorrhoidale tunnetaan suomeksi nimellä tuomilude. Toinen sitä muistuttava ludelaji on Elasmostethus interstinctus eli lehvälude. Molemmat ovat yleisiä ja ihmisen kannalta harmittomia.
Suomenkielisillä nimillä netistä löytyy jonkin verran tietoa ko. hyönteisistä (esim. http://www.google.fi). Hakutuloksista löytyy myös linkkejä suomalaisille hyonteisharrastajien keskustelupalstoille.
Hei,
Eipä taida kattavaa teosta olla, mutta näistä lienee apua:
Kunnasranta, M., Holmala, K., Martikainen, M., & Nieminen, M. (2022). Veenkoirasta vaakalintuun: Kalevalan eläimiä. Juminkeko.
Råman, M. (2009). Kielastaja: Supisuomalainen mytologia. [Marita Råman].
Seuraavat artikkelit kuitenkin löytyvät:
Mäkinen, K. (1997). "Kalevalan linnut". Julkaisussa Hiidenkivi : suomalainen kulttuurilehti, 4(1), ss. 14-17.
Qvarnström, Einar: "Något om fåglarna i Kalevala" Julkaisussa Nordenskiöld-samfundets tidskrift 1949, sivut 79-90
Lisäksi Suomen kuvalehdessä oli 2003-2004 tienoilla artikkelisarja Kalevalan eläinhahmoista.
Leena Lehtolaisen kirjat ovat hyvin suosittuja. Uskoisin hänen olevan yksi lainatuimmista suomalaisista dekkarikirjailijoista. Siitä kertoo esim. se, että pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen vuoden 2007 lainatuimpien aikuisten kirjojen luettelossa on viisi Lehtolaisen kirjaa (Viimeinen kesäyö, Rivo satakieli, Luonas en ollutkaan, Jonain onnellisena päivänä, Kun luulit unohtaneesi). Hänen kirjojaan myös varataan paljon kirjastoista: luettelossa Helmet-kirjastojen halutuin aineisto 12.3.2008 on kaunokirjallisuuden luettelossa Lehtolaisen Luonas en ollutkaan sijalla 14.:
http://www.lib.hel.fi/Page/64e3e456-6d5f-4b5f-9916-f01ef6cbb1e4.aspx
Lehtolaisen Kuparisydän-kirjasta on otettu useita painoksia: kymmenes painos ilmestyi vuonna 2007....
Gambina on eräs Alkon (tuolloin Alkoholiliike Oy) vanhimmista tuotteista. Se on sekoitettu punaisesta vermutista ja ginistä ja maustettu appelsiininkuorella. Lisätietoa löytyy esim. Viinimaa-sivustolta: https://viinimaa.fi/juomat/vakevat-viinit/gambina.
Pitää mennä sivustolla helmet.fi tarkennettuun hakuun. Siellä 1.hakulaatikkoon tähti, joka tarkoittaa että kaikki mahdollinen. Seuraavaan laatikkoon alavalikosta aihe ja laatikkokohtaan EI jännityskirjallisuus. Jos vielä enemmän haluat karsia niin valitse seuraaviin laatikoihin EI rikoskirjallisuus ja Ei poliisikirjallisuus ja Ei psykologinen jännityskirjallisuus. Nämä ns asiasanat löytyvät www.finto.fi.
Vasemmalta alempaa kohdasta kokoelma valitse äänikirjat. Lisäksi voi toki määritellä tarkemmin valikoista esim. kielen.
Valitettavasti joskus hakutulos ei vaikuta täydelliseltä. Silloin voi rajata lisää hakutuloksen oikealla puolella olevista hakuehdoista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt...
Sain apua vastaamiseen Eduskunnan kirjastosta:Historiallisen aikakauskirjan artikkelissa Kivuton murros? : naisten oikeus akateemisiin opintoihin 1800- ja 1900-luvun taitteen Suomessa / Heini Hakosalo Historiallinen aikakauskirja 104 (2006) : 4, s. 397-407 kerrotaan, että- naisia alkoi ilmaantua yliopistojen lukusaleihin 1860-luvulla. Asiasta ei tehty virallista päätöstä, sillä yliopistojen statuutit eivät yleensä puhuneet naisten opinnoista mitään. Topeliuksen historian luennot saattoivat olla ensimmäisiä, joita naiset kuuntelivat artikkelissa kerrotun tarinan mukaan. Keisarillisen Majesteetin armollisessa kirjeessä 1871 no 11 s. 9 annetaan naisille oikeus käyttää opetusta Yliopiston lääketitieisessä tiedekunnassa. 1901 Keisarillisen...
Netissä Suomen 1000 markan kolikosta vuodelta 1960 näytetään pyydettävän 20 euron molemmin puolin. Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa suuresti niiden kunto, joten tarkemman arvion omasta kolikostasi saat, kun näytät sitä vanhojen rahojen asiantuntijalle eli numismaatikolle.
Tämä on Jukka Itkosen lauluteksti nimeltä Leivonen, jonka on säveltänyt Marjatta Meritähti. Teksti alkaa sanoilla: "Taivas on niin korkea, minä lintu pieni". Teksti löytyy teoksesta Miljoonan markan pakarat sivulta 185.
Huoltoasemien bensanhajua rakastava Humppa-Veikko esiintyy ensi kertaa Hotakaisen Lastenkirjassa (1990) ja on jatkanut seikkailujaan Satukirjassa (2004). Yhtye Humppa-Veikot syntyi radion Kankkulaan kaivolla -hupiohjelmaan 1958. Ohjelmassa yhtyeen nimenä oli alun perin Pumppu-Veikot, mutta esiintymisissä ja levytyksissä nimi muuttui Humppa-Veikoiksi.
Kari Hotakaisen teoksissa on usein viitteitä populaarikulttuuriin, kuten esimerkiksi jo novellikokoelman Finnhits (2007) nimessä, joten tuntuisi todennäköiseltä, että nimien samankaltaisuus ei ole sattumaa. Hotakaisen tuotantoa tutkinut Maria Laakso käsittelee väitöskirjassaan Lastenkirjan leikittelyä kielellä ja nonsense-piirteitä. Hän toteaa Hotakaisen lastenkirjoissa olevan runsaasti...
Pääsääntöisyydestä on ehkä vaikeampi löytää esimerkkejä. Ainakin pari nykytaiteilijaa on hyödyntänyt töissään valokuvia eri tavoin.
Kaarlo Stauffer on maalannut viime vuodet lapsuutensa valokuva-albumin tarjoamia aiheita. Stauffer kuvaa projektiaan yritykseksi tuoda asioita salamanvalosta päivänvaloon.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008491807.html
https://helsinkicontemporary.com/artist/kaarlo-stauffer
Espoon Galleria Aarnissa viime vuonna pidetyssä näyttelyssä oli esillä kuvataiteilija Jonna Johanssonin töitä. Maalaukset perustuivat esimerkiksi erilaisten sosiaalisesta mediasta peräisin olevien valokuvien pohjalta työskentelyyn, jossa valokuvan realismi haihtuu ja hälvenee...
Kirjaston on saatava käyttöoikeudet e-äänikirjoihin voidakseen hankkia ne kokoelmiinsa, joten valitettavasti kaikkia e-äänikirjoina ilmestyneitä kirjoja ei saada kirjastojen asiakkaiden luettaviksi. Kirjojen eri formaatit eivät tule kirjastoon yhtä aikaa. Lisäksi kirjastojen e-kirja- ja e-äänikirjakokoelmat ovat paikallisia, eli ne ovat vain tietyn, oikedet hankkineen, kirjastokimpan lainaajien käytössä.
Tilanne voi tältä osin parantua, kun suunniteltu valtakunnallinen e-kirjakokoelma toteutuu. Aiheesta voi lukea Ylen uutisista (5.1.2019):
https://yle.fi/uutiset/3-10583370
