Voisikohan kyseessä olla Neil Gaimanin vuonna 1998 suomennettu fantasiaromaani Neverwhere - maanalainen Lontoo? Ks. https://www.risingshadow.fi/library/book/5-neverwhere--maanalainen-lontoo
”Uinu, poijut/poiut kaunokainen, tuuti, tuuti tuu!” alkaa ”Kasakan kehtolaulu”. Se perustuu venäläiseen kansanlauluun ”Spi mladenets moi prekrasnyi”. Nuotissa Sonninen, Ahti: ”Laulan ja soitan : koulun musiikkikirja oppikouluja varten” (Otava, 1962, 4. painos, s. 261) tämän suomenkielisen sanoituksen tekijäksi on merkitty R. R. Ryynänen. Kaikissa lähteissä sanoittajaa ei ole mainittu. Laulun sanat löytyvät myös seuraavista nuoteista: ”Perinnemaisemia lauluin” (Kalevi Heikkinen, 2006) ja ”Laulajan kirja” (toimittanut Aapeli Vuoristo, Otava).
”Karjalan kunnailla” -laulun karjalankielinen nimi on ”Karjalan kumbuzil” (tai joskus myös ”Karjalan kumbusil”). Laulu alkaa: ”Jo Karjalan kumbuzil puut kukitah”. Alkuperäinen sanoitus on Valter Juvan...
Tein haun Finna.fi:ssä erilaisilla hakusanoilla ja niiden yhdistelmillä kuten etnobotaniikka, kansanperinne, kasvit, kukat, muinaisusko, muinaisuskonnot, suomalaiset, Suomi. Aivan suoraan antamastasi aiheesta ei tunnu löytyvän sopivaa teosta. Suurin osa teoksista joko käsittelee kasvien merkitystä lähinnä lääkinnällisessä tarkoituksessa tai ovat erilaisia kasvioppaita.
Lähimmäksi pääsin haulla etnobotaniikka ja suomi, jonka hakutuloksia voit tutkia tästä linkistä Finna.fi/hakutulokset.
Netistä suunnilleen samoilla hakusanoilla löytyi joitakin artikkeleita Yle.fi:stä:
Keränen A., Heikura P. Yle.fi. Kevään ensimmäisiksi kukiksi mielletään sini- ja valkovuokot. Julkaistu 20.05.2015 - 15:00. päivitetty 21.05.2015 -...
Koska meillä ei ole käytössä tietokantaa, jossa olisi kaikkien suomenkielisten tietokirjojen teksti, emme pysty vastaamaan kysymykseen. Voimme sen sijaan etsiä Finna.fi:stä sanalla uskonnottomuus tuloksia. Sieltä voi hakea asiasanalla uskonnottomuus kuvaillut kirjat ja valita kieleksi suomi, tulos on silloin 99 osumaa. Hakutulosta kannattaa selata ja katsoa, onko samoja teoksia useampaan kertaan. Finnassa on myös vaikea etsiä kirjaston luokituksen mukaan muualla kuin yleisten kirjastojen tietokannoissa. Jos samoilla rajauksilla hakee sanahaulla uskonnottomuus, tuloksia on 107.
Helmet.fi on vielä tällä hetkellä erillisenä tietokantana. Sieltä etsimällä saa tulokseksi sanahaulla ja rajauksella tietokirjat, kieli suomi 37 osumaa,...
Tässä joitakin lukuvinkkejä.Jotuni, Maria: Rakkautta (1907, useita uusia painoksia); Kun on tunteet (1913, useita uusia painoksia)Kilpi, Eeva: Kesä ja keski-ikäinen nainen (1970)Kähäri, Iris: Lyhty, loista (1969)Mikkola, Marja-Leena: Naisia (1962)Onerva, L.: Murtoviivoja (1910, uusi painos 2023)
Tässä on joitakin esimerkkejä suosituista nuortenkirjoista:
Fantasiakirjallisuus:
Colfer, Eoin: Artemis Fowl -kirjat
DiTerlizzi, Tony: Spiderwickin kronikat -sarja
Jordan, Robert: Ajan pyörä –sarja
Rowling, J. K.: Harry Potter -kirjat
Terry Pratchettin nuortenkirjat
Jännityskirjallisuus:
Remes, Ilkka: Piraatit, Musta Kobra, Pimeän pyöveli
Stine R. L.: Nightmare room -sarja
Scifi:
Applegate, Katherine: Animorphs- ja Remnants –sarjat
Star Wars –sarja
Lisäksi suosittuja ovat mm.
Jacqueline Wilsonin ja Tuija Lehtisen kirjat.
Kannattaa tutustua myös vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston Nuortensivuille kerättyihin lukuvinkkeihin http://pandora.lib.hel.fi/lastensivut/nuoret.shtml .
Yrjö Jylhä runoili Toiviotiellä-kokoelmansa (1938) runossa Pieni taikuri lähestulkoon näin - Jylhän linnat, lyhdyt, penkit ja parvekkeet olivat lumesta, eivät hiekasta.
Kyseessä on kaiketikin Marcel Moussyn ohjaama nuortenelokuva Saison violente (1974). Elokuva pohjautuu Emanuel Roblésin samannimiseen romaaniin ja sen pääosissa näyttelivät Olivier Abecassis (François), Sara Franchetti (François' Mutter) ja Nathanlie Dupont (Veronique).
Elonetin ei löydy tietoja siitä, että elokuva olisi esitetty Suomessa. Siitä ei ole myöskään saatavana dvd-tallennetta. Googlettamalla elokuvan nimellä löydät kuvia elokuvasta.
https://www.filmdienst.de/film/details/27469/ungestumer-sommer
https://www2.bfi.org.uk/films-tv-people/4ce2b7659c04d
Jos et ole käyttänyt kirjastokorttiasi noin kolmeen vuoteen, tietosi on poistettu kirjaston asiakasrekisteristä. Tämä selittää sen, että et pystynyt varaamaan kirjaa. Käy missä tahansa Helmet-kirjastossa ja ota mukaan voimassa oleva kuvallinen henkilötodistus, niin saat uuden kortin odottaessa.
Voit täyttää tietosi ennakkoon alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella (Rekisteröidy kirjaston asiakkaaksi).
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ei_kirjastokorttia_Tayta_tietosi_ennakko(18…
Kirjastoautojen kulloinenkin kokoelma on pienempi kuin muissa kirjastoissa, mutta voit tilata lainattavaksi kaikkea muutakin varattavaa aineistoa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki
Voisiko kyseessä olla Tuula Kallioniemen Kuka rakastaa Ruusua (1997)? Sen päähenkilö Ruusu on kuudesluokkalainen. Hänen luokalleen tulee uusi jännä tyttö nimeltä Sirene. Yhdessä he esimerkiksi pelaavat spiritismiä.
Kirsi Kunnaksen (ja työryhmän) Aikamme lukukirja 2:n ensimmäinen tarina on Kesä tuli, jossa kerrotaan Hietasen lapsista. Kuvassa on laituri, jonka raosta poika kurkkii alla uiskentelvia kaloja, toinen virittelee ongenvapaa laiturin edustalla ja sen vieressä tyttö, kuinkas muuten, pesee pyykkiä. Kirja oli juuri tuolloin tuore. Olisikohan kyse tästä?
Eivät yleensä ole. Alueella saattaa olla viemäriverkkoon liitettyjä yhteistiloja.
Siirtolapuutarhaliiton sivuilta ohjeita puutarhan perustamiseen:
" Vesihuolto
Alueelle tulee rakentaa talousvettä varten kaivo tai kunnallinen vesijohto. Mikäli alue sijaitsee vesistön lähellä, ekologista ja edullista on hyödyntää kastelussa luonnon vettä. Talous- ja kasteluvesi johdetaan palstoille pinnallisilla ns. kesävesijohdoilla.
Jätehuolto
Pohjavesien saastuminen on estettävä. Mikäli alueella on kunnan viemäri, yhteistilojen jätevedet pitää johtaa siihen. Muussa tapauksessa käymäläjätteet on kompostoitava tai johdettava tyhjennettäviin umpilokasäiliöihin. Pesuvedet voidaan imeyttää kahden saostuskaivon kautta maastoon kunnan...
R. Raalan (eli Berndt Sarlinin) säveltämä "Aamulaulu" alkaa: "Kas, taivas vaaleneepi, kas tähdet himmenee". Laulun on sanoittanut "H. v. F." Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
Raala, R.: Laululeivonen : kokoelma kaksiäänisiä koululauluja (järjestänyt Anna Sarlin; Otava, 1913-1922)
Koulun laulukirja : oppikoulupainos (toimittanut Lauri Parviainen; kaksiääninen; 6. p.; WSOY, 1944)
Koulun laulukirjan sävelmistö : säestyksineen (toimittanut Lauri Parviainen; 2. p.; WSOY, 1945)
Suuri kevät- ja kesälaulukirja (toimittanut Elsa Kojo; kaksiääninen; WSOY, 1984)
Pienten lauluja (toimittanut Lauri Parviainen; yksiääninen; 5. p.; WSOY, 2002)
Lähde:
Saraste, Maija: Kello löi jo viisi! : R....
YK kerää World Population Prospects 2019 -sivullensa koko maailmaa koskevia väestötilastoja. Tähän Excel-tiedostoon on koottu maittaisia tietoja syntyneiden lasten sukupuolijakaumasta (poikien määrä suhteessa tyttöjen määrään) aina vuodesta 1950 lähtien: Sex Ratio at Birth (SRB) (XLSX, 75 KB).
Etsimäsi kirja voisi olla Britta-Lisa Joutsenen Taivas, mikä sisar! -nuortenromaani. Kirja ilmestyi vuonna 1969 Nuorten toivekirjastossa. Kirjassa amerikkalainen Kati (Cathy) ei tosin tule Suomeen vaihto-oppilaaksi vaan isänsä pitkän työreissun takia. Hän tulee professori-isänsä tuttavan perheeseen ja perheen tyttären Anjan seuraksi. Perhe ei asu Turussa vaan Jyväskylässä, mutta kirjassa seikkaillaan kyllä Turussakin. Kati ostaa pakkasten tullessa supilakin, vaikka myyjä sanoo hatun olevan miesten malli. Kati on reipas ja rohkea ja opettaa Anjallekin itsevarmuutta.
Kirjasta kerrotaan myös kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammossa:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au85e8e7a2-a0d0-4da6-8861-95…
SVUL:n vuonna 1990 julkaisemalla Suomen ensimmäiseksi urheiluaiheiseksi LP-levyksi mainitulla Sporttihitit-albumilla Sakari Kuosmanen laulaa J. Karjalaisen kirjoittaman kappaleen Fairplay. Voisikohan tämä olla etsitty kappale?
Kirja on Liisa Lauerman Tiikerinmetsästäjän koti ja muita tarinoita : lasten museo-opas (Edita, 2000). Kirjassa esitellään 20 pääkaupunkiseudun museota ja niihin liittyviä henkilöitä. Aleksis Kiveä käsittelevä osuus Aleksiksen pitkä vaellus on sivuilla 30–35 ja kirjan lopun Pieni henkilö- ja museotieto -osiossa on mukana neljä Kivi-aiheista museota: Aleksis Kiven syntymäkoti, Aleksis Kiven tupa, Fanjunkarsin torppa ja Siuntion kotiseutumuseo sekä Aleksis Kiven kuolinmökki.
Oskar Merikannon Ukko Nooa -muunnelmat pianolle on julkaistu erillisenä nuottina ”Ukko Nooa muunnelmineen” (tai ”Ukko Nooa muunnelmin”) (Fazer, useita painoksia). Ne sisältyvät myös nuottiin Merikanto, Oskar: ”Suosittuja pianokappaleita” (Warner/Chappell Music Finland, 1996; Fennica Gehrman, 2006).Kirjastojen luetteloissa taidemusiikkisävellyksistä käytetään yhtenäistettyä nimekettä. Tämän teoksen yhtenäistetyn nimekkeen pitäisi ohjeluettelon mukaan olla ”Ukko Noak, OM293”, mutta monissa kirjastoissa on vielä käytössä vanha yhtenäistetty nimeke ”Muunnelmat, piano (Ukko Noak)”. Poroila, Heikki: Yhtenäistetty Oskar Merikanto : teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo (Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2019):https://www....
