Samankin kasvin kylmänsietokyky vaihtelee eri vuodenaikojen mukaan. Kun kasvi kasvaa voimakkaasti, kylmänsieto on heikoimmillaan. talvella tai kuivuuden aikana kylmänsieto on vahvempaa. Vihreiden kasvien (klorofylliä sisältävien) kylmyyden sietokyky myös kasvaa ympärisötn vaatimusten mukaan. Siksi lajit, joiden siemenet ovat peräisin kylmillä alueilla kasvaneilta lajeilta, kestävät kylmää paremmin kuin tropiikin siemenistä kasvaneet.
https://peda.net/hankkeet/sk/dkt:file/download/efdf0037785b746acda82fe16decaf96d47c325c/Kasvit%20talvella%20pdf.pdf
Luontoon liittyviä kysymyksiä kannattaa lähettää myös Kysy luonnosta -palstalle.
https://suomenluonto.fi/kategoria/luonto/kysy-luonnosta/
Siellä luontokysymyksiin on ryhmä...
Kyllä otuksen tuntomerkit viittaavat vahvasti juuri paperitoukkaan. Paperitoukka muistuttaa suuresti sokeritoukkaa, mutta se on tätä suurempi ja sen pää on karvaisempi kuin sokeritoukalla. Paperitoukalla on myös sokeritoukkaa pidemmät tuntosarvet sekä takasukaset. Lähemmin tarkasteltuna näkee, että paperitoukkaa ympäröi kellertävä karvoitus, joka sokeritoukalta puuttuu. Sokeritoukka on väriltään ainoastaan vaalea tai hopeanhohtoinen. Ulkoisten erojen lisäksi paperitoukka on sokeritoukkaa nopealiikkeisempi. Se on myös taitava kiipeilijä: se ei pysyttele lattianrajassa kuten sokeritoukka, vaan voi kiipeillä helposti vaikkapa seinillä.Paperitoukka – tehokkaasti leviävä sisätilojen tuholainen - Anticimex
Liisan ajatellaan yleensä olevan seitsemänvuotias Liisa ihmemaassa-kirjassa. Sen jatko-osassa Liisa peilintakamaassa Liisa kertoo olevansa täsmälleen seisemän- ja puolivuotias, kuten oheisesta kirjan englanninkielisestä e-versiosta käy ilmi (luku 5):https://www.gutenberg.org/files/12/12-h/12-h.htmLiisa ihmemaassa tapahtuu toukokuun 4. päivänä, ja sen jatko-osa tasan puoli vuotta myöhemmin, 4. marraskuuta, mistä voimme päätellä Liisan olevan seitsenvuotias ensimmäisessä kirjassa. (englanninkielisen Wikipedian mukaan)https://en.wikipedia.org/wiki/Alice_(Alice%27s_Adventures_in_Wonderland)
Lennätin oli käytössä Suomessa vuosina 1855-1945.
Sen jälkeen lennättimen korvasivat Telex ja analoginen puhelinverkko.
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/2005-06-06/Ensimm%C3%A4inen-telepalvelu-oli-s%C3%A4hk%C3%B6sanoma-3291207.html
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SYhdist%C3%A4mme__Orightresult__U?lang=fin
Viimeiset Telex eli Kaukokirjoitin käyttäjät suomessa siirtyivät 2005 Viron puhelinyhtiön, Eelionin, asiakaiksi. https://www.ts.fi/uutiset/talous/1074009757/Telex+joutuu+hautaan+ensi+vuonna
Kun langallisen puhelinverkonkin käyttäjämäärä samaan aikaan vanheni ja verkon pylväät alkoivat saavuttaa 40 vuoden iän, siirryttiin 2008-2014 suosiolla uuteen langattomaan tekniikkaan. https://www....
Singer-ompelukoneet, joiden sarjanumero on tyyppiä Y-, on valmistettu vuosina 1920-35. Y-1945785 kuuluu Singer 15K -mallin 170 000 koneen sarjaan, jonka valmistus on aloitettu kesäkuussa 1924. Singer 15 oli yhtiön pisimpään valmistuksessa ollut malli. K-kirjain mallin numeron perässä ilmaisee, että kone on peräisin Singerin Kilbowien tehtailta Skotlannista.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
https://www.singersewinginfo.co.uk/kilbowie/
Kaunokirjallisia teoksia onnistuin löytämään vain yhden, vuonna 1929 ilmestyneen Jalmari Hahlin romaanin Yösalo, jossa fennomaaninen nuori maisteri Anni Lehtovaara tulee kotiseudulleen kansanopiston opettajaksi. Hän on varakas ja lahjakas, mutta rakastuu ”epäsäätyiseen” mieheen ja joutuu ristiriitaan sekä isänsä että opistonsa johdon kanssa. Romaanista on julkaistu uusi painos vuonna 2019.
Aihetta käsitteleviä elämäkertoja:
Rautavirta, Eero: Jaakko Päivärinta, kansanvalistajapappi (1997)
Vuorio, Anelma: Kukaton morsian : kuvia isovanhempieni sekä vanhempieni Rope ja Edla Maria Kojosen elämäntaipaleelta (1975)
Lisäksi antologiasta Muistojen kansanopisto (2004) löytyy muisteloita eri opistoista ja eri aikakausilta.
Et tarvitse sovellusta käyttääksesi Keski-kirjastojen verkkosivuja.Keski-kirjastot löytyvät, kun kirjoitat puhelimesi hakukoneeseen osoitteeksi keski.finna.fi. Jos haluat päästä nopeasti kirjaston sivuille, voit lisätä kirjaston kuvakkeen puhelimesi näytölle. Kuvakkeen lisääminen tapahtuu hieman eri lailla riippuen siitä, onko puhelimesi Android vai iPhone.
Osallistuakseen Suomen Kirjasäätiön Finlandia-palkinto kisaan kirjalla on oltava nimetty kustantaja. Kustannusyhtiö voi olla kooltaan pieni tai suuri. Kustantajat saavat lähettää kisaan omia ehdokkaitaan, joista Kirjasäätiö laskuttaa kustantajalta osallistumismaksun, joka on 300 €/teos.Muihin osallistumiskriteereihin ja sääntöihin voi tutustua Suomen Kirjasäätiön sivuilla: https://kirjasaatio.fi/
Hei,
Et maininnut millaisesta näkökulmasta haluat tietoa postikorteista. Postimuseon sivulta löytyy tietoa postikorteista http://www.posti.fi/postimuseo/ Klikkaa "vaihtuvat näyttelyt" ja sitten esimerkiksi "1998" ja "Postikortti - tervehdyksen tuoja". Myös "verkkonäyttelyt" otsikon alta löytyy tietoa postikorteista ainakin Keräilyn ihanuus ja hulluus sekä Joulunäyttelyt 2001 otsikoiden alta
Jos haluat lähettää elektronisen postikortin, voit kirjoittaa googleen www.google.com sanan "postikortit", jolloin saat useampia viitteitä paikkoihin joista voi lähettää elektronisen postikortin. Ainakin Suomi24:stä http://www.suomi24.fi/postikortit/ vaikuttaa hyvältä.
Voit käydä myös Suomen Postikorttiyhdistys Apollo ry:n sivuilla http://www....
Voisikohan kyseessä olla Mark Twainin novelli Keskiaikainen romanssi? Novelli on muun muassa Laatunovelleja - kokoelmassa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1055450.
Sen voi myös lukea englanniksi Project Gutenbergin sivuilta https://www.gutenberg.org/files/3189/3189-h/3189-h.htm#medieval
Michael Connellyn Tunnelirotta (Black echo, suom. Mikä Tiirinen, Gummerus ) julkaistiin suomeksi vuosina 1998, 1999 ja 2001. Kyseessä on siis sen verran vanha teos, että sitä ei saa enää uutena. Sinun kannattaa etsiä teosta antikvariaateista. Helpoiten se käy nettiantikvariaateista.Googlettamalla teoksen nimellä päädyt helposti nettiantikvariaattien sivuille.
Näyttää siltä, että Tunnelirottaa on tälläkin hetkellä myytävänä nettiantikvariaateissa.
Helsingin kaupungin kirjastoissa on omat johtajat (lukuunottamatta muutamaa pienintä kirjastoa, joissa on yhteinen johtaja). Kirjastonjohtajat vastaavat omista kirjastoistaan, rekrytoinnista sekä vastaavista päätöksistä. Kirjastojen ja johtajien tiedot löytyvät Helmet-sivuilta, kohdasta kirjastot. Helsingin kaupungin sivuilta löytyy tietoa Kirjaston palvelukokonaisuudesta. Siinä kerrotaan myös jonkin verran palvelujen rakentumisesta ja siitä, kuka mistäkin vastaa, https://www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/fi/tietoa-meista/k…;
Jules Verne on kirjoittanut kirjan Maailman ympäri 80 päivässä. Samanniminen kertomus sisältyy myös erääseen Aku Ankka -sarjakuvaan (Parhaat sarjat, osa 48).
Kielitoimiston sanakirjassa on sana maassamuuttaja. Kielikone, 2011.
Sana maassamuuttaja tuntuu sopivalta, sillä esimerkiksi Tilastokeskuksen Muuttoliike -tilastossa on asiasanana maassamuutto, jolla kuvataan maan sisäistä muuttoliikettä.
Valitettavasti Le Monde -lehteä ei ole lainattavissa missään kirjastossa Helsingissä.
Keskustakirjasto Oodissa voit lukea lehden numeroita kuluvalta ja kolmelta sitä edeltävältä viikolta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1610669__Sle%20monde__Ori…
Eduskunnan kirjastossa on luettavissa lehden kuluva vuosikerta.
https://finna.fi/Record/ekk.993558084006250
Le Mohde -lehden verkkojulkaisu: https://www.lemonde.fr/
ja arkisto https://www.lemonde.fr/archives-du-monde/01-01-2020/
Isoissa kirjastoissa on suurin valikoima. Isoja kirjastoja ovat mm Sellon kirjasto, Kirjasto Omena, Entressen kirjasto, Tapiolan kirjasto.
Mutta koska toimimme yhteistyössä on jokainen kirjasto tavallaan iso kirjasto, sillä varatut kirjat voi noutaa valitsemastaan kirjastosta. Espoossa varaukset eivät ole maksullisia.
Tuo mukanasi valokuvallinen henkilöllisyystodistus, henkilökunta valmistaa saman tien kirjastokortin ja voit aloittaa lainaamisen.
Tervetuloa.
Sivistyneestä eläimestä puhuva runo, johon Pentti Holapan Boman-novellissa viitataan ("Hirtehistä huumoria rakastavien ystävieni kanssa annoin Bomanille sen oudontuntuisen nimen erään runon mukaan, jossa puhuttiin sivistyneestä eläimestä"), saattaisi olla Nils Ferlinin "Profeten" kokoelmasta En döddansares visor. Se päättyy säkeisiin "Mitt namn är Boman - så i rymd bur / en lustig Laban och ett bildat djur." Runon on suomeksi tulkinnut Leo Saukkoriipi kolmen varhaisen Ferlin-kokoelman yhdistelmässä Surkimuksen lauluja ; Outolainen ; Lasit. Hänellä "en lustig Laban och ett bildat djur" kääntyy - kenties mitan ja loppusoinnun vaatimuksesta - muotoon "narriparka - paviaani".
Miten kirjani ovat syntyneet. 2 -teoksessa Holappa...
Kirjassa Suomen kansan satuja ja tarinoita on ainakin tarinat Kummallinen tammi, Avannolla kehrääjät sekä Sisarpuolet, joissa esiintyy ilkeä äitipuoli. Kahdessa ensimmäisessä tarinassa tällaista ilkeää naispuolista hahmoa kutsutaan nimellä Syöjätär. Syöjätär on suomalaisessa mytologiassa ja kansanperinteessä paha naisolento, paha henki (Wikipedia).
Lähteet:
Suomen kansan satuja ja tarinoita (1982). Toim. Eero Salmelainen. Suomalaisen kirjallisuuden seura.
Syöjätär. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sy%C3%B6j%C3%A4t%C3%A4r. (Katsottu 5.4.2023)
