Ensimmäiseksi kollegalleni ja minulle tulivat mieleen Indrek Harglan dekkarit. Ne sijoittuvat keskiaikaiseen Tallinnaan, jossa apteekkari Melchior ratkoo rikoksia.
Historia-aiheisia dekkareita ovat kirjoittaneet myös esimerkiksi Dan Brown, Nerea Riesco, Marcello Simoni, Arturo Pérez-Reverte, Giulio Leoni, Javier Sierra ja Kate Mosse.
Kaikissa edellämainituissa korostuu historiallinen konteksti. Umberto Econ omintakeista, taiteellista tyyliä tavoittaa varmimmin kirjailijan muista teoksista. Esimerkiksi 1800-luvulle sijoittuvaa "Prahan kalmistoa" on luonnehdittu postomoderniksi, faktaa ja fiktiota yhdisteleväksi romaaniksi.
Umberto Eco: Prahan kalmisto
http://www.kiiltomato.net/umberto-eco-prahan-kalmisto/
Lindasta (tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo) löytyy runsaasti viitteitä asiasanoilla tiede&historia. Uusimmasta päästä on James E. McClellanin and Harold Dornin teos Science and technology in world history : an introduction. 1999. ISBN: 0-8018-5868-2. Tiedustele teoksen saatavuutta / kaukolainausmahdollisuutta omasta kirjastostasi.
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastosta löytyy ainakin pari selkeälle kronologialle rakentuvaa hakuteosta: Ajantieto. Maailman ja Suomen historia 1492-1987. 1989. ISBN 951-1-10585-X sekä Kai Petersenin kirjoittama ruotsinkielinen När hände vad? Världhistorisk uppslagsbok 1500-1982. 1983.
ISBN 91-37-08269-8.
Etenkin jälkimmäisessä teoksessa pääosaa esittävät kunakin vuonna käydyt sodat,...
Peter von Baghin ohjaama kolmiosainen dokumenttisarja "Mikko Niskanen - ohjaaja matkalla ihmiseksi" on esitetty Yleisradion kanavilla vuosina 2010 ja 2012.
Sarja on katsottavissa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Radio- ja tv-arkiston asiakaspisteillä, koronarajoitukset huomioiden.
Autojen ajotietokoneiden hakkeroinnista on kirjoitettu jo noin 10 vuoden ajan. Hakkerit Charlie Miller ja Chris Valasek kokeilivat Jeep Cherokeen ottamista haltuun jo vuonna 2015 ja kyseisestä kokeilusta löytyy myös video YouTubesta. He onnistuivat muun muassa säätämään ilmastointia, jarruja ja sammuttamaan moottorin. Moottorin käynnistyksen mahdollisuudesta hakkeroimalla en kuitenkaan löytänyt tietoa.
Lähteet ja lisätietoja
Hakkerit ottivat auton haltuunsa moottoritiellä - katso mitä tapahtui! (iltalehti.fi)
Ajotietokoneissa piilee vaaransa – FBI ohjeistaa: Näin suojaat autosi hakkereilta - MTVuutiset.fi
Autojen tietokoneiden hakkerointi on iso riski | Tuulilasi (apu.fi)
Normandian maihinnoususta kertova pieni artikkeli on sarjan ensimmäisessä osassa. Kirjasarja on sen verran vanha, että se on Jyväskylän kaupunginkirjaston varastossa. Kirjan saa varaamalla esim. tämän linkin kautta: Nuorten tieto : lukemista hyödyksi ja huviksi. 1 | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Tansseja kutsuttiin tiettävästi konkareiksi, koska ne oli tarkoitettu kokeneemmalle, varttuneemmalle tanssiväelle, vastakohtana nuorison tansseille. Sana konkari tulee alun perin sotilaskielestä ja tarkoitti veteraania, pitkän kokemuksen omaavaa sotilasta. Merkitys laajeni yleiskieleen tarkoittamaan ketä tahansa kokemusta ja ikää kartuttanutta henkilöä.Lähteet: Kielitoimiston sanakirja Suomen etymologinen sanakirja(viitattu 17.12.2025)
Göran Schildt kertoo muistelmateoksessaan Epäilyn lahja (Otava, 2000), että adoptiolapsia oli hänen vaimonsa Christinen veljillä. Schildtillä itsellään ei ollut adoptio- eikä biologisia lapsia.
Kaiketikin on kyse Toivo Kärjen laulusta Merenneidon kyynel, joka alkaa sanoilla "Kun laiva purjein valkoisin...". Sanat lauluun on tehnyt Reino Helismaa.
Laulun sanat ja nuotti löytyvät esimerkiksi Toivo Kärjen sävellysten nuottikokoelmasta Täysikuu : unohtumattomat laulut 3 (Warner/Chappell Music Finland, 1998).
Laulun voi kuulla esimerkiksi levyiltä Olavi Virta: Kootut levyt. Osa 9, 1953 (Fazer Musiikki, 199)ja Laulaja : kaikki levytykset (Warner Music Finland, p2013)
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Otto Varhia on suomentanut Nils Ferlinin runon Stjärnorna kvittar der lika. Runon otsikko on suomennettu Mitä tähdet piittaisivat ja runo sisältyy Varhian toimittamaan teokseen Viesti mereen : antologia Ruotsin uutta runoutta (WSOY, 1946). Antologia kuuluu muutaman Helmet-kirjaston kokoelmiin, joten voit tilata teoksen omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx?PoemID=11feda21-b517-4f1f-8891-2dcfdd218406
http://www.helmet.fi/
Tulostus on ollut pois käytöstä Vantaan kirjastojen asiakastulostusprosessista löytyneen tietosuojavaaran ja koronarajoitusten takia. Kirjasto etsii kaupungin tietohallinnon kanssa uutta ratkaisua tulostukseen, ja tulostusmahdollisuus on tulossa asiakkaiden käyttöön mahdollisimman pian.
Helmet löytää hakusanalla muistisairaudet (ja rajauksilla suomen kieleen ja kirjaan) 92 eri teosta. Niistä esim. Suvi Tirkkosen Muistisairaan läheisenä tai Raija Pohjamon Omaishoitajan tunteista ja selviytymiskeinoista Alzheimerin otteessa voisivat olla avuksi. Helmet
Kenties vertaistuki olisi hyväksi? Omaishoitajat ja läheiset liitto on kustantanut joukon kirjoja, jotka kertovat omaishoitajien arjesta. Esim. Tarinan arvoiset : omaishoitajat kertovat elämästään / toimittaneet Merja Kaivolainen ja Merja Purhonen tai Omaishoitajan käsikirja / Marjo Meriranta (toim.) Helmet
Lukemista parempi voi olla joskus keskustelu. Silloin voisi kokeilla Vertaislinjan tukipuhelinta. Puhelin päivystää vuoden jokaisena...
Ryönummi -paikannimen alkuosa voisi liittyä sanaan ryönä eli roju, roska, törky. Sen johdannaiset ryönätä( roskata, liata) ja ryönäinen (likainen), ryöneikkö eli risukko, ryteikkö. (Suomen sanojen alkuperä, 2000).Maanmittauslaitokseen on arkistoitu maanmittaustoimituksiin liittyviä asiakirjoja ja karttoja sekä peruskarttoja ja pitäjänkarttoja. Arkistossa on toimituksiin liittyviä asiakirjoja ja karttoja 1700-luvulta lähtien. (www.maanmittauslaitos.fi/suomenvanhatkartat). Näitä vanhoja karttoja tutkimalla voisi mahdollisesti havaita milloin paikannimet ovat alkaneet esiintyä kartoissa.Kansalliskirjaston ylläpitämä hakujärjestelmä Finna.fi tuo Suomen arkistojen aineistot kaikkien saataville. Hakuvihjeitä karttojen löytämiseksi Finnasta...
Juha Tapion esittämä Päiväni ilman sinua löytyy nuottina Pop tänään Vol. 9 -kokoelmalta (Otava, 2020). Kyseistä nuottia on laajasti kirjastojen kokoelmissa, joten kysy lähikirjastostasi miten saat sen helpoimmin.
https://finna.fi/Record/piki.4547522?sid=5085120835#componentparts
Tove Janssonin Muminpappans bravader ilmestyi vuonna 1950 ja suomennettiin nimellä Muumipapan urotyöt vuonna 1963. Vuonna 1968 kirjasta julkaistiin tekijän uudistama laitos nimellä Muminpappans memoarer. Kaikki suomennokset on tehty alkuperäisestä Muminpappans bravader –kirjasta, mutta kirjaa on käännetty eri kielille myös uudistetusta laitoksesta. Lähteet: mm. Salme Aejmelaeus, Kun lyhdyt syttyvät: Tove Jansson ja muumimaailma ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansallisbiografia:
http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/1395/
Yleistä tietoa lääkkeiden väärinkäytön yleisyydestä löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivulta
https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/paihdetutkimus/tutkimustuloksia/laakkeiden-vaarinkaytto
Kannattaakin olla yhteydessä THL:ään, yhteystiedot https://thl.fi/fi/thl/yhteystiedot
Kyse saattaa olla vain erilaisista käytännöistä, jotka muotoutuneet aikojen kuluessa. Yhdysvalloissa on tosiaan sama käytäntö kuin Iso-Britanniassa ja Ranskassa, Skandinaviassa tunnutaan noudattavan samaa käytäntöä kuin esimerkiksi Saksassa.
Ulkomaiset osoitteet kannattaa kirjoittaa kohdemaan omien käytäntöjen mukaisesti, jos ne vain ovat tiedossa. Postiosoitteiden merkintätavoista eri maissa löytyy tietoa Universal Postal Unionin sivustolta. Kohdasta postiosoitejärjestelmät jäsenmaissa "Postal addressing systems in member countries and/or territories" löytyy tietoa, miten osoite kirjoitetaan missäkin maassa yksinkertaisesti hakemalla valikosta maan nimi ja lataamalla sen jälkeen kyseisen maan malli.
Kielitoimiston ohjepankki...
En suoralta kädeltä löytänyt vastausta kysymykseesi, joten otin yhteyttä Kotimaisten kielten keskukseen Kotukseen. Sieltä sain asiantuntijalta seuraavanlaisen vastauksen:
Runo lienee tullut vastaan juhlapyhat.com -sivustolta, jolla on otsikon Aleksis Kiven runot alla seuraavat runot:
Suomen salossa:
Onnen maa on Suomenmaa, sen salot, saaret siimeksessä, mi rauhan, riemun armahin, suo kaikelle, mi liikkuu, piileksii. Nyt, veljet, nouskaamme, mi hiljaa vartoo mennyttä aikaa, mi poissa ompi pimeyden maassa, nyt nouskaamme ja katsoen kanssamme kulkekaamme.
2. Tuhannen tuoksun maa:
Minä laulan kuin kaski, tuhat tuoksua maan, minä kuiskuttelen kuin saski, tuhat sulosanaa, vaan.
Laula, sano, mitä huvittaa, liitto...
Viulisti Sulo Hurstisen soittoa on äänitetty muutamalle äänilevylle 1930- ja 1940-luvuilla. Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan Kansalliskirjastossa on kokoelmat Illusion, Mustalaissäveliä ja Suomalainen polska:
https://finna.fi
Muissa kirjastoissa näitä äänitteitä ei ole. Ota yhteyttä Kansalliskirjastoon ja kysele kuuntelumahdollisuudesta tarkemmin:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/musiikkik…
Romaniassa ja Balkanin alueella on hyvin suosittua mustalaisten soittama puhallinmusiikki (Gipsy brass band music), joka on rytmikästä, menevää ja iloista. Kysymyksessä saattaisi olla juuri tällainen musiikki. Fanfare Ciocarlia on romanialainen orkesteri, joka soittaa juuri tätä tyyliä, samoin serbialainen Boban & Marko Markovic Orkestar ja makedonialainen Kocani Orkestar. World music network on myös julkaissut 2008 cd:n The rough guide to the music of Romanian Gypsies. Lisäksi Youtubesta löytyy paljon muitakin, kun kirjoittaa hakukenttään "Gipsy brass bands".
Henkilö voi saada omia tietojaan seurakunnalta monella tavalla:
Kaikilla rekisteröidyillä on oikeus saada itseään koskevat tiedot rekisterinpitäjältä. Monilla seurakunnilla on verkossa erillinen lomake tätä varten (tietopyyntölomake). Jos lomaketta ei löydy, voit soittaa seurakunnan vaihteeseen ja kysyä, miten tietopyyntö tehdään.
Perunkirjoitusta varten on mahdollista pyytää virkatodistus, josta ilmenee vainajan sukulaisiin liittyviä tietoja. Todistus on maksullinen.
Sukututkimusta varten on mahdollista saada tietoja sekä kuolleista että elossa olevista ihmisistä. Pyyntö pitää tehdä asianmukaisella lomakkeella ja palvelu on maksullinen.
