Tarkoitat ilmeisesti Martti Haavion (1899-1973) runoa "Käärme ja sammakko", jonka viimeisessä säkeessä käärme harmittelee: "Oi, mikä vahinko. Nälkä on mulla. Lampehen upposi maittava pulla." Runo alkaa: "Ruohossa sähähti." Runossa sammakko ei hyppää lampeen pullan perässä, vaan käärme luulee sammakkoa pullaksi. Sammakko puolestaan pelästyy "kauheaa makkaraa".
Runo sisältyy esimerkiksi Martti Haavion, Aili Konttisen ja Ohto Oksalan "Iloiseen aapiseen" (15. painos, joka on näköispainos ensimmäisestä painoksesta vuodelta 1933, WSOY, 2004, s. 123) ja "Rudolf Koivun runokirjaan" (WSOY, 1991, s. 56).
Runo on myös sävelletty. Laulu (nuotinnos kosketinsoittimelle ja sanat) sisältyy nuottiin Ingman, Olavi: "Iloisia lauluja lapsille" (2....
Pensasmustikka on kotoisin Pohjois-Amerikasta, missä se kasvaa luonnonvaraisenakin. Yhdysvalloissa ja Kanadassa sitä tuotetaan runsaasti viljeltynä markkinoille. Euroopassa pensasmustikkaa viljellään etenkin Puolassa ja Saksassa, jopa Portugalissa. Suomen kaupoissa myytävä pensasmustikka tuotetaan pääosin Euroopassa. Ylen verkkoartikkelin mukaan pensasmustikan viljely kiertää eri puolilla maailmaa ja sato ajoitetaan eri aikoihin. Näin sitä on koko ajan saatavilla maailmanmarkkinoilla. Myös Suomessa on viljelty jonkin verran pensasmustikkaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pensasmustikka
https://yle.fi/a/3-8095774
Ainoa suomenkielinen lähde, josta onnistuin kaivatun Gabriela Mistralin runon löytämään, on niinkin proosallinen teos kuin Moninaisuus luovuutemme lähteenä : Kulttuurin ja kehityksen maailmankomission raportti (Otava, 1998), jossa sitä on käytetty Lapset ja nuoriso -aiheisen luvun mottona. Runon nimi on Tänään, suomentajaa ei ole erikseen mainittu; kenties käännös on raportin suomentajan, Susan Heiskasen työtä.
Nobelin kirjallisuuspalkinnostaan huolimatta Mistralia on suomennettu todella vähän; erilaisista runo- ja kirjallisuusantologioista löytyy kymmenkunta yksittäistä runoa.
Ilmari Kiannon Punaisessa viivassa agitaattori Puntarpää tosiaan agiteeraa kansaa äänestämään, eli vetämään ensi kerran punaisen viivan äänestyslippuun, ja nimenomaan sosiaalidemokraatien ehdokaslistalle.
Hän ei kuitenkaan kehota haavan tekemiseen, vaan siitä puhutaan mökeissä ennen äänestystä pohdittaessa sitä, kuinka se viiva oikein vedetään. Arvellaan, että punainen viiva on vedettävä omalla verellä, ja jos veri ei kynnen alta itsestään tirskahda, niin "... pitääpä sitten puukon kärellä vähän reijän tapaista tuikata vaaliin lähtiessä" (s. 159, 1967, 1. p. 1909).
Potentiaalin tunnus -ne liitetään kaksivartaloisten verbien konsonanttivartaloon, joka verbillä tehdä on teh-. Oikea muoto on siis tehnemme.
Tehdä-verbi (samoin kuin nähdä-verbi) on poikkeuksellinen siinä mielessä, että sen -ke-loppuisen vokaalivartalon k muuttuu konsonanttivartalossa -h:ksi.
Verbien taivutusmuotoja voi helposti tarkistaa esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjasta, joka on käytettävissä myös sähköisenä osoitteessa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=73
https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu214.htm#Konsonanttivartalo
https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu242.htm
Kyseessä on Adi Mulahalilovicin säveltämä ja Turkka Malin suomeksi sanoittama kappale He tekevät sen kyllä. Laulu alkaa sanoin Mun tyttöni näin uteli kerran. Kappaletta on esittänyt mm. Mika Pohjonen ja se on kuultavissa mm. äänitteiltä Rakkaustarina (1997) ja Tango : 16 huippuartistin tangoparaati.
Mikäli äänitettä ei löydy omasta kirjastostasi, voit tilata sen kaukolainaan muualta Suomesta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4497356?checkRoute=1
Kirjastojen ompelukoneita ei saa kotilainaan. Etelä-Haagan ompelukoneen tiedoissa Helmetissä oli virheellistä tietoa, pahoittelut tästä. Tieto on nyt korjattu. Rajoitettujen palvelujen aikana ei ompelukoneen käyttö kirjastossa valitettavasti ole mahdollista. Alta lisää tietoa:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_He…
Tarina ei varsinaisesti liity Littoisiin. Mutta perheen äiti Hanna Kattilakoski on aikoinaan käynyt koulua Littoisissa. Ja kun poliisi Rillirousku haluaa selvittää, kuka on se riiviö, joka kasteli hänet vesi-ilmapalloilla, Hanna keksii hädissään, että riiviö on muuttanut Littoisiin. Hän nimittäin itse pudotti pallot Rillirouskun päähän vahingossa.
Tämä selviää kirjan uudemman painoksen (2014) sivuilta 22-23.
Hahmon esittäjän Allu Tuppuraisen mukaan Rölli ei ole peikko vaan edustaa röllien lajia. Rölliä voi siis käyttää sekä erisnimenä että lajinnimenä. Muodossa "rölli" sana tarkoittaa lajia, kun taas "Rölli" on erään tietyn röllin nimi.
Lisäksi "röllit" on eräs kasvisuku.
Napoliin sijoittuva dekkari on esim. Cosi fan tutti…niin tekevät kaikki, kirjoittajana Michael Dib-din. Myös hänen muissa jännityskirjoissaan tapahtumat ovat usein Italiassa. Dekkarin Pyhien jäljillä, tekijänä Raymond Khoury, tapahtumat sijoittuvat useampaankin kaupunkiin, joista yksin on Napoli. Romanttinen tarina on Anthony Capellan Napolilainen naimakauppa ja Afrikan siirtolaisista kertova on Napolin ihme, kirjoittajana Tahar Ben Jelloun. Napolinlahdelle Pompeijille sijoittuu Robert Harrisin jännityskirja Pompeji. Kirsi Piha kirjoittaa myös italialaista elämänmenosta kirjassaan Medicien naapurissa: pieni kirja Italiasta.
Voisitte kokeilla Ville Tantun kirjaa Tiikerisydän.
(Paloheinässä hyllyssä)
Hieman "romanttisemman" lähestymistavan tarjoaa Monica Vikström-Jokelan Ellen ja yllätysten kesä.
(myös hyllyssä Paloheinässä)
Eri lähteet esittävät hyvin samankaltaisen listan rautatiettömistä maista sekä huomioita tilanteen muutoksista. Joissakin maissa on aiemmin ollut rautatieverkko, toisissa on suunnitelmia sellaisen rakentamiseksi.
https://www.worldatlas.com/articles/countries-without-a-railway-network…
https://www.telegraph.co.uk/travel/lists/countries-with-no-railways-air…
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_rail_transport_netwo…
Kaikki luetellut maat eivät ole itsenäisiä - esim. Macao. Vertailuksi voikin ottaa Wikipedian luettelon itsenäisistä maista:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_sovereign_states
Mitä ilmeisimmin kahvia ei kasva luonnonvaraisena Etelä- eikä Keski-Amerikassa, vaan se on puhtaasti vientiviljelytuote. Eurooppalaiset veivät kahvipensasta Amerikkaan 1700-luvun alussa. Eniten sitä viljellään Brasiliassa, mutta etenkin alkuaikoina myös Peru ja Kolumbia olivat suuria kahvintuottajia. Kun kahvinviljelyä aloiteltiin, farmeilla käytettiin orjatyövoimana Amerikan alkuperäiskansoja. Nykyään ympäri Amerikkoja on alkuperäsikansojen yhdistysten omaa kahvintuotantoa.
Floridassa kasvaa villikahviksi nimitetty kahvin tapainen kasvi, Psychotria Nervosa: https://edis.ifas.ufl.edu/fp494
Muita lähteitä:
https://web.archive.org/web/20160830012109/https://www.kew.org/discover/news/seven-species-...
Lähetin juonet postituslistallemme.
Kollegat Helsingistä ja Rovaniemeltä tiesivät, että jälkimmäinen juoni on Stephen Hallin Haiteksti.
Toivottavasti ensimmäinenkin ratkeaa piakkoin. Lisään tiedon vastaukseen, kun se selviää. Tai kenties joku palstan lukija tietää, ja lisää sen kommenttina.
Löysin Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista Laatokka-lehden kaksi numeroa, joissa on 1940 elo-lokakuussa Waltarin jatkoartikkeli matkasta Suojärvelle. (no.4 ja 5 / 1040) Nimenä artikkelillä on Metsä poikiansa suojelee. Hakusanoina Mika Waltari Suorjärvi https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=Waltari%20Mika%20suoj%C3%A4rvi&startDate=1940-01-01&endDate=1940-12-31&orderBy=RELEVANCE
Onkohan tämä mainittu artikkeli?
Mairi Heddenwickin kuvakirjassa Kati ja tyhmä teddykarhu (1986) meren rannalla asuva skotlantilainen pikkutyttö Kati-Morag heittää suutuspäissään nallensa mereen. Lopussa nalle löytyy rannalta nousuveden tuomana. Nalle ei ole puulaatikossa, mutta Kati-Morag löytää rannalta muutakin, mm. puisen laatikon. Voisiko tämä kirja olla etsimäsi?
Kirjan saa lainaksi ainakin Helmet-kirjavarastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1285049__Skati%20ja%20tyhm…
Nuikki on saanut jopa oman Wikipedia-sivun.
Siellä häntä luonnehditaan hulluksi tiedemieheksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Professori_Nuikki
Hullua tiedemiestä Wikipedia luonnehtii näin:"Hullu tiedemies on huippuälykäs, mutta hänellä on epämääräinen moraali ja psykopaattisia piirteitä." https://fi.wikipedia.org/wiki/Hullu_tiedemies
Psykopaattiset piirteet taas summataan: "... ominaisia piirteitä ovat pinnallinen viehätysvoima, itsekeskeisyys sekä myötäelämiskyvyn, syyllisyydentunnon ja pidäkkeiden puute. Psykopaatille tyypillisiä ovat julmuus, epäsosiaaliset teot, alkoholin ja huumeiden käyttö, vastuuttomuus ja moraalittomuus. Kokonaisväestöstä noin yksi prosentti voidaan kategorisoida psykopaateiksi...
Olisivatkohan kyseessä Heikki Määttäsen lukemat neljä satukasetti Hanna Marttilan myyräaiheisia satuja. Sadut ovat nimeltään Myyrä perustaa kaupan, Myyrä muuttopuuhissa, Myyrä ja majava ja Myyrä ja majava. Kasetit julkaistiin vuonna 1997, eikä niitä näytä enää olevan kuin Kansalliskirjaston ja Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmissa.
https://finna.fi/Record/jykdok.714736
https://finna.fi/Record/jykdok.714737
https://finna.fi/Record/jykdok.714738
https://finna.fi/Record/jykdok.714735
Voit tehdä itse kaukolainapyynnön alla olevasta linkistä aukeavalla lomakkeella. Kaukolaina kotimaasta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa 4 euroa kappale.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
