Kun sarjaa tai elokuvaa ryhtyy katsomaan, voi DVD- tai BluRay-levyn asetuksista valita suomenkielisen tekstityksen. Kirjastosta lainattavista sarjoista ja elokuvista löytyy useimmiten suomenkielinen tekstitys, mikäli niissä puhuttu kieli on muu kuin suomi.
Lastenkirjoja, jotka käsittelevät lastenkotia ja siellä asumista, ei ole kovin paljoa. Joitain kuitenkin löytyy, joissa joko sivutaan lastenkodissa tai orpokodissa asumista tai vältytään tällaiselta kohtalolta. Astrid Lindgren: Rasmus ja kulkuri (kirja Helmet Finnassa). 9-vuotias Rasmus asuu lastenkodissa kirjan alussa, mutta karkaa sieltä etsimään onneaan.Tomi Kontio: Keväällä isä sai siivet (kirja Helmet Finnassa). Kaksoispoikien isä saa siivet, ja heidän äitinsä ja siskonsa katoavat. He joutuvat Huostala-nimiseen kasvatuslaitokseen/lastenkotiin.Anna Laitinen: Miria viikinkien jäljillä (kirja Helmet Finnassa). Miria, lastenkodissa asuva orpotyttö, uskoo olevansa viikinkien sukua.Sari Peltoniemi: Täältä minä karkaan (kirja Helmet...
Ainakin Ylellä on esitetty viime vuosina muun muassa seuraavat australialaiset televisiosarjat:Rakkautta ja jälkikasvua (Offspring)Offspring (TV series) - WikipediaKotiin takaisin (A Place to Call Home)Kotiin takaisin – australialainen draamasarja alusta asti, rakastettu sukutarina valloitti suomalaiset – Yle TV1 – yle.fiSydänlääkärin syöksykierre (A Heart Guy)Sydänlääkärin syöksykierre – australialainen draamasarja uraohjuksen elämänmuutoksesta – Yle TV1 – yle.fiKimppakämppä Kimppakämppä – australialainen draamakomedia viiden sinkun päähänpistosta – Yle TV1 – yle.fiKaksi sinkkua ja Colin (Colin from Accounts)Kaksi sinkkua ja Colin -komediasarja sijoittuu SydneyynRakkauden ja häpeän hedelmät (Love Child)Australialaissarja Rakkauden ja...
Patentti- ja rekisterihallitukset sivuilta löytyy tilastoa muutamilta vuosilta sekä yhdistysten ja uskonnollisten yhdyskuntien lukumääristä että rekisteröityjen uusien yhdistysten ja uskonnollisten yhdyskuntien lukumääristä (vuodet 2015-2019):
https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/yhdistysrekisterintilastoja/tilastoarekisteroidyistauusistayhdistyksistajauskonnollisistayhdyskunnista.html
https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/yhdistysrekisterintilastoja/lukumaaratyhdistysrekisterissajauskonnollistenyhdyskuntienrekisterissa.html
Patentti- ja rekisterihallituksesta neuvottiin kysymään pitemmästä aikajanasta suoraan heiltä sähköpostitse: neuvonta.yhdistysasiat@prh.fi Mukaan omat yhteystiedot (sähköpostiosoite ja...
Nykyisissä merivoimien ohjesäännöissä ja normeissa kaksilippujärjestelmä ei tosiaan näytä enää esiintyvän. Varhaisempia suomalaisia lippuviittoilun käytänteitä on kuvattu ainakin seuraavissa teoksissa:Laivaston signaaliohjesääntö: (L.S.O.). Helsinki, 1921.Gröndahl, H. Lippu-, morse- ja semaforimerkinanto merellä, maalla ja ilmassa: lyhyitä ohjeita taulukkoineen ja esimerkkeineen: uuden kansainvälisen merkinantokirjan mukaan. Otava, 1934.Suojeluskuntalaivaston matruusin oppikirja. Suojeluskuntain yliesikunta, 1932.Erityisesti Gröndahlin teos vanhemmista voisi olla hyödyllinen. Kaksilippujärjestelmää kutsutaan teoksessa semaforijärjestelmäksi, ja siinä on kuvattu erikseen kansainvälinen (=englantilainen) ja suomalainen (=saksalainen)...
Kansakoulu aloitti Kanavuoressa v. 1946. Koulu toimi ensin varikon alueella parakissa. Sieltä se siirtyi v. 1952 uuteen koulurakennukseen.
Lähde: A. Kolu, Vaajakosken vaiheita : 1940-luvulta 2000-luvulle (Vaajakosken kohinat ry, 2019)
Pirjo Tuomisen Tampereelle sijoittuvassa romaanissa "Hiljaiset huvimajat" (Tammi 2016) käsitellään sivujuonteena Hatanpään kartanoa ja erityisesti kartanonisännän Nils Idmanin kavallusta. Alueviestin arvostelussa kerrotaan juonesta tarkemmin. Arvio on sivulla 11:
http://80.246.156.34/arkisto/2016/33/files/assets/common/downloads/publ…
Tässä lisätietoja kirjasta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Löytämieni tietojen mukaan ”Farkut” ei ole arabialainen sukunimi.
Perinteiseen arabialaiseen henkilön nimeen kuuluu monta osaa: kutsumanimi, etunimi, etunimi, isännimi ja ns. nisba, joka on asuinpaikkaa tai alkuperää kuvaava adjektiivi. Sukunimet ovat nykyään yleisiä ja pakollisia miltei kaikissa arabimaissa. Egyptissä sukunimen rekisteröiminen ei kuitenkaan ole pakollista ja nimi koostuu etunimestä, isännimestä ja isoisän nimestä. Lapset saavat aina isänsä sukunimen ja kaikissa islamilaisissa maissa Turkkia lukuunottamatta nainen säilyttää oman sukunimensä naimisiin mennessään.
Sukunumi on yleensä adjektiivi ja kuvaa joko asuinpaikka tai alkuperää. Nimessä on aina artikkeli al- ja se päättyy vokaaliin 'i' esim. al-Bukhari (bukharilainen...
Kyseessä lienee Nuorten toivekirjastossa vuonna 1975 julkaistu Juri Korinetsin Kaukana joen takana tai sen samana vuonna ilmestynyt jatko-osa Leiritulen äärellä.
"Enoaan Miša rakastaa yli kaiken, toista hänen kaltaistaan ei ole. Hän on karhujen ystävä, yksinkulkija, mainio kalamies ja juttujen kertoja.. -- Kolmetoistavuotiaana Miša pääsee enon kanssa eräretkelle Kuolan niemimaalle -- . Koskaan Miša ei myöskään väsy kuuntelemaan enon jännittäviä kertomuksia vallankumouksen alkuajoilta." (kirjojen takakannen kuvauksesta; molemmissa kirjoissa on täsmälleen sama teksti)
Radion rinnakkaisohjelman lähetin Rovaniemelle tuli vuoden 1963 aikana. Television näkyvyysalue saavutti Rovaniemen 1964.Lähde: Yleisradion historia. 2, 1949–1996
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämän Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan espanjaksi on käännetty yli kaksisataa aikuisten kaunokirjallista teosta. En siis laita tähän listaa niistä. Voit itse etsiä tietokannasta helposti teoksia ja muokata tuloslistaa esimerkiksi kielen tai kirjailijan nimen mukaan.https://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FINEsimerkiksi vuonna 2025 julkaistiin espanjaksi Ida Turpeisen Elolliset, Juhani Karilan Pienen hauen pyydystys ja Tove Janssonin Bildhuggarens dotter.Teoksia kannattaa etsiä Suomen kirjastoista Finna.fi-hakupalvelun avulla. Pasilan kirjastossa Helsingissä on varsin hyvä kokoelma muille kielille käännettyä suomalaista kirjallisuutta.Mikäli haluaisit ostaa teoksia...
Tällä hetkellä sarjaa ei esitetä millään televisiokanavalla tai verkkopalvelussa. Sitä ei myöskään ole kirjastojen kokoelmissa. MTV3-kanavan palautesivun kautta voi lähettää toiveen sarjan esittämisestä uudelleen:
https://www.mtvuutiset.fi/yritys/ohjelmapalaute
Valitettavasti aiheesta löytyy niukasti kaunokirjallisuutta. Nuortenkirjoista J. S. Meresmaan Dodo saattaisi olla kiinnostava. Siinä yläkouluikäisen Iinan poikaystävä Tuukka kärsii masennuksesta ja uupumuksesta.
Aikuisille suunnatun kirjallisuuden puolelta löytyy Eva F. Dahlgrenin teos Mihin kadotin itseni? : dokumenttiromaani työuupumuksesta.
Termille ei näyttäisi olevan napakkaa yleisesti käytössä olevaa suomennosta.
J.O. Hannula ja K.A. Adaridi kuvavat aikakauden taktillisten muotojen kehitystä ja tuliasein ja teräasein aseistettujen taistelijoiden yhteistoiminnan järjestämistä teoksissa Sotataidon historia: 2, Taktiikan ja strategian pääpiirteet Keskiajalla ja Uudella ajalla ennen Kolmikymmenvuotista sotaa (1931), Sotataidon historia. 1, Vanha ja keskiaika (1920) ja Sotataidon historia. 2, Kustaa Aadolfin, Ludvig XIV:n ja Fredrik Suuren aika (1920) mutta heillä ei ole nähdäkseni erillistä kattotermiä konseptille.
Jussi T. Lappalainen käyttää teoksessaan Aseet ja taistelut: sotataidon kolme vuosituhatta (1989) termiä "piikki- ja muskettimiesten yhteistoiminta".
Janne...
Julkinen laulaminen on tekijänoikeudellisesti aina hiukan monimutkainen asia, koska siihen voidaan joutua soveltamaan lain eri kohtia yksityiskohdista riippumatta. Mutta jos lähdemme oletuksesta, että kysyjä viittaa kirjaston järjestämään satutuntiin, joka ei ole pelkkää laulamista, pykälät menevät suunnilleen seuraavasti.
Laulaminen on musiikin julkista esittämistä, koska satutunnille voi teoriassa osallistua kuka tahansa ja koska kaikki kirjaston järjestämä on ei-yksityistä.
Tekijänoikeuslain 21§:n mukaan julkaistun teoksen saa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä. Satutunti ei ole kumpaakaan näistä, joten on turvauduttava seuraavaan momenttiin. Sen mukaan "Julkaistun teoksen saa myös julkisesti esittää...
Tiukasti määriteltynä ainoastaan lampaista saatava kuitu on villaa. Kuitenkin myös joistain muista pitkäkarvaisista eläimistä saatavia tekstiilikuituja kutsutaan villaksi.
Näitä ovat alpakka, angorakani, angoravuohi, biisoni, kameli, kashmirvuohi, laama, myskihärkä ja vikunja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Villa
https://fi.wiktionary.org/wiki/villa
https://www.stjm.fi/uutiset/mohair-merino-vai-kashmir-tunnetko-villalaa…
https://agronomag.com/11-things-to-know-about-wool-types-of-wool/
https://en.wikipedia.org/wiki/Animal_fiber
Avainlippu on suomalaisen työn merkki. Avainlipputuotteen tai -palvelun täytyy olla kotimaisuusasteeltaan yli 50%. Monien tuotteiden prosenttiosuus on yli 80%Avainlippua haetaan avainlipputoimikunnalta ja sen käyttö maksaa vähintään 109€/vuosi. Maksu määräytyy yrityksen liikevaihdon mukaan. Linkki Avainlippu sivustolle.
Ilman lupaa voi kirjojen kansikuvia käyttää vain siinä tapauksessa, että voi vedota lain sitaattipykälään (22). Jos tekstissä esitellään jotain kirjaa, on perusteltua vedota §22:een ja havainnollistaa käsiteltyä kirjaa sen kansikuvalla. Oikeustapauksia tällaisen toiminnan laillisuudesta ei kuitenkaan ole. Kun kysyjä ei tarkemmin kuvaile, missä tarkoituksessa hän kansikuvia käyttää, luvallisuuteen on vaikea ottaa kantaa. Puhdas "viihdekäyttö" on joka tapauksessa aina luvanvaraista.
Verkossa on hiljaisesti hyväksytty (eli oikeudenhaltijat eivät puutu asiaan) tuotteiden kansikuvien hyödyntäminen myös muussa kuin sitaattimielessä, kun oikeudenhaltijat kokevat käytön joko merkityksettömäksi tai itselleen hyödylliseksi. Tällaisen hiljaisen...
Kirjaa kissoille vaarallisista kasveista emme löytäneet, mutta esim. Kissojen Katastrofiyhdistys KKY ry:n sivuilla on tietoa kissoista ja kasveista sekä linkkejä muille aihetta käsitteleville sivuille:
https://kky-ry.fi/kissa-kasvit/
Erik von Frenckell oli näkyvä hahmo Helsingin kaupungin kunnallispolitiikassa. Kaupunginvaltuustoon hänet valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1917. Valtuustoura jatkui vuoden 1930 loppuun. Vuonna 1931 hän aloitti työnsä kaupungin kiinteistöjohtajan virassa. Vielä eläkeiässä hänet valittiin uudelleen kaupunginvaltuustoon.
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1853
Helsingin Sanomat 18.11.1957
